# Vesi.fi

> Vesiaiheisen tutkitun tiedon lähde

> Generated by All in One SEO v5.0.3, this is an llms.txt file, used by LLMs to index the site.

## Artikkelit

- [Ajankohtaista](https://www.vesi.fi/artikkelit/)
- [Pienille vesihuoltolaitoksille uusi työkalu suunnittelun tueksi](https://www.vesi.fi/pienille-vesihuoltolaitoksille-uusi-tyokalu-suunnittelun-tueksi/): Vuoden 2026 alussa voimaan tulleen uudistetun vesihuoltolain myötä noin 230 vesihuoltolaitosta siirtyi vesihuoltolain piiriin. Useat pienet vesihuoltolaitokset joutuvat täyttämään vesihuoltolain mukaiset suunnitelmat ensimmäistä kertaa. Vesihuollon turvaamisen työkalu on kehitetty vastaamaan tähän tarpeeseen. Vesihuollon turvaamisen työkalu on julkaistu vesi.fi-palvelun asiantuntijan työpöytä -sivulla. Työkalu on tarkoitettu erityisesti pienten vesihuoltolain mukaisten vesihuoltolaitosten avuksi, mutta sitä voivat hyödyntää myös
- [Saimaalla palataan normaalijuoksutukseen](https://www.vesi.fi/saimaalla-palataan-normaalijuoksutukseen/): Saimaalla maaliskuussa 2026 aloitettu juoksutuksen vähentäminen lopetetaan 12.10.2026. Saimaan vedenkorkeus on pysynyt voimakkaiden juoksutusvähennysten ja viime kuukausien keskimääräistä runsaampien sateiden yhteisvaikutuksesta normaalivaihtelun vyöhykkeen sisäpuolella ja vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän nousuun lokakuun aikana. Juoksutusvähennysten ansiosta Saimaan vedenkorkeuden laskua voitiin pienentää noin 45 cm luonnonmukaiseen verrattuna. Sateet ja juoksutusvähennykset helpottaneet Saimaan vesitilannetta Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukainen juoksutuksen
- [Huosiosjoen virtavesikunnostukset käynnistyvät Juvalla viikolla 42](https://www.vesi.fi/huosiosjoen-virtavesikunnostukset-kaynnistyvat-juvalla-viikolla-42/): Juvalla sijaitsevan Huosiosjoen elinympäristökunnostusten toteutus on kaivinkonetöiden osalta alkamassa. Kunnostustoimenpiteitä tehdään viidellä eri koskialueella yhteensä hieman yli kilometrin matkalla. Hankkeen lupa, toteutus ja rahoitus Itä-Suomen aluehallintovirasto on 11.11.2025 myöntänyt Luonterin osakaskunnalle vesitalousluvan Huosiosjoen koskien kalataloudellisen kunnostuksen toteuttamiseksi. Hanke on alkamassa viikolla 42 ja sen toteuttamisesta vastaa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus. Rahoituksesta vastaavat Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, Itä-Suomen elinvoimakeskus sekä
- [Valtakunnallisen sinileväseurannan yhteenveto kesä–syyskuu 2026: Sinilevää esiintyi loppukesällä ja alkusyksyllä monin paikoin tavallista enemmän](https://www.vesi.fi/valtakunnallisen-sinilevaseurannan-yhteenveto-kesa-syyskuu-2026-sinilevaa-esiintyi-loppukesalla-ja-alkusyksylla-monin-paikoin-tavallista-enemman-2/): Sisävesillä sinilevätilanne pysyi kesällä pääosin tavanomaisena, mutta sinilevähavainnot runsastuivat loppukesää kohti ja havaintojen huippu ajoittui syyskuun alkuun. Rannikkoalueilla sinilevää esiintyi loppukesällä ja alkusyksyllä pääsääntöisesti pitkän ajan keskiarvoa enemmän. Avomerialueilla sinilevän esiintyminen painottui keskikesään, jolloin sinilevää esiintyi useilla Suomen lähimerialueilla sekä veteen sekoittuneena että pintakukintoina. Kansalaisten aktiiviset havainnot täydensivät virallista seurantaa eri puolilta Suomea ja toivat
- [Valtion vesiteemaisia avustushakuja auki elinvoimakeskuksissa](https://www.vesi.fi/valtion-vesiteemaisia-avustushakuja-auki-elinvoimakeskuksissa/): Elinvoimakeskuksissa avautuu 15.9.2026 useita vesiin, vesistöihin ja kalatalouteen liittyviä avustushakuja. Haettavissa on avustuksia muun muassa vesien- ja merenhoidon toimiin, pohjavesien suojeluun, vesitalouden toimiin, vesihuoltolaitosten yhteistyöhön sekä kalataloudellisiin kunnostuksiin. Hakuajat päättyvät 30.10.2026. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen harkinnanvaraisia valtionavustuksia haetaan elinvoimakeskuksista. Elinvoimakeskukset suosittelevat käyttämään avustusten hakemiseen sähköistä aluehallinnon asiointipalvelua. Asiointipalvelussa käytetään vahvaa tunnistautumista. Tarkemmat hakuohjeet
- [Sisävesien sinilevähuippu osui poikkeuksellisesti syyskuulle](https://www.vesi.fi/sisavesien-sinilevahuippu-osui-poikkeuksellisesti-syyskuulle/): Sisävesien sinilevätilanne on nyt syyskuussa harvinaisen runsas, ja sinilevää havaittiin enemmän kuin kertaakaan aiemmin tänä kesänä. Rannikkoalueilla tilanne on rauhoittunut viime viikosta, mutta on edelleen hieman tavanomaista huonompi. Viime viikkojen sää on ollut monin paikoin sateinen ja tuulinen, mutta melko lämmin. Väliin on mahtunut myös poutapäiviä. Järvien pintavedet ovat viikolla 36 olleet pääosin tavanomaista lämpimämpiä,
- [Vesihuoltolaitosten toiminta-aluetietojen siirto Suomen ympäristökeskukseen – hyviä käyttäjäkokemuksia Taavetti-palvelusta](https://www.vesi.fi/vesihuoltolaitosten-toiminta-aluetietojen-siirto-suomen-ymparistokeskukseen-hyvia-kayttajakokemuksia-taavetti-palvelusta/): Vuoden 2026 alussa voimaan tullut uudistettu vesihuoltolaki velvoittaa kunnat toimittamaan vesihuoltolaitosten toiminta-alueita koskevat paikkatiedot Suomen ympäristökeskukseen. Tietojen siirtoa varten Sykessä on kehitetty helppokäyttöinen Taavetti-palvelu. Palvelua on jo käyttänyt muun muassa Hollolan kunta. Kunnan kokemukset Taavetista ovat myönteisiä. Paikkatietojen siirtovelvoite koskee lakiuudistuksen voimaan tulon jälkeen tehtäviä päätöksiä vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Ne toiminta-alueet, jotka on hyväksytty ennen lain
- [Poikkeuksellinen kesätulva Pohjois-Pohjanmaalla – Siuruanjoen virtaama ennätyksellisen suuri](https://www.vesi.fi/poikkeuksellinen-kesatulva-pohjois-pohjanmaalla-siuruanjoen-virtaama-ennatyksellisen-suuri/): Ennätykselliset sateet ovat nostaneet jokien vedenpinnat tulvalukemiin Pohjois-Pohjanmaalla. Tulvavesi on katkaissut pienempiä teitä ja noussut pelloille, myös mökit ovat olleet kastumisvaarassa. Siuruanjoen virtaama on kesäajalle ennätyksellinen. Vaikka sateet ovat alueella vähentyneet, märkä maaperä ylläpitää tulvariskiä. Viikonloppuna Suomeen leviää uusia sateita. Myös Lapissa virtaamat ovat poikkeuksellisen suuria. Viikonloppuna Suomeen leviää kaakosta uusia sateita. Runsaimpien sateiden ennustetaan painottuvan Etelä-Suomeen,
- [Siikajoki-, Pyhäjoki- ja Kalajokilaaksojen vesihuoltosuunnitelmaluonnos lausunnoille - Useita toimenpide-ehdotuksia vuoteen 2040 asti](https://www.vesi.fi/siikajoki-pyhajoki-ja-kalajokilaaksojen-vesihuoltosuunnitelmaluonnos-lausunnoille-useita-toimenpide-ehdotuksia-vuoteen-2040-asti/): Siikajoki-, Pyhäjoki- ja Kalajokilaaksojen yhteisen vesihuoltosuunnitelman laadinta on edennyt lausuntopyyntövaiheeseen. Suunnittelualueen kunnilta, vesihuoltolaitoksilta ja sidosryhmiltä pyydetään syyskuun 2026 loppuun mennessä palautetta suunnitelmaluonnoksessa ehdotettavista vesihuollon teknisistä ja organisatorisista kehittämistoimenpiteistä. Luonnoksessa ehdotetaan iso joukko toimenpiteitä ja vesihuoltoyhteistyön vaiheittaista laajentamista jokilaaksokohtaisten näkökulmien ja nykytilanteen pohjalta. Toimenpiteillä ehdotetaan yhteistyön syventämistä myös suunnittelualueen ulkopuolelle. Ehdotettavien toimenpiteiden tarkoituksena on vahvistaa yhdyskunnan
- [Pohjaveden pinnat jatkavat laskua Itä-Suomessa – kaivojen kuivumisriski kasvaa](https://www.vesi.fi/pohjaveden-pinnat-jatkavat-laskua-ita-suomessa-kaivojen-kuivumisriski-kasvaa/): Pohjaveden pinnat ovat laskeneet kesän aikana matalalle Itä-Suomessa. Ilman runsaita sateita lasku jatkuu, ja kaivojen kuivumisriski kasvaa. Itä-Suomen pienissä pohjavesimuodostumissa pinnat hyvin matalalla Itä-Suomen pienissä pohjavesimuodostumissa pohjaveden pinnat ovat tällä hetkellä noin 40–60 senttimetriä ajankohdan keskiarvoa alempana. Pinnat lähestyvät mittaushistorian matalimpia tasoja. Erityisen matalia pintoja on havaittu Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeessä. Itä-Suomen ulkopuolella sateet ovat nostaneet
- [Sunnuntain runsaat sateet näkyvät etenkin Etelä-Pohjanmaan vesistöissä](https://www.vesi.fi/sunnuntain-runsaat-sateet-nakyvat-etenkin-etela-pohjanmaan-vesistoissa/): Sunnuntaina satoi runsaasti monin paikoin Pohjalaismaakunnissa. Sateet osuivat etenkin Etelä-Pohjanmaan alueelle. Runsas vesisade aiheutti hulevesitulvia. Myös pienemmät joet tulvivat paikoin alaville teille sekä pelloille. Sateet näkyvät viiveellä alueen vesistöissä. Suurempien jokien, kuten Kyrönjoen ja Lapuanjoen virtaamat eivät kuitenkaan ole nousemassa tulvakorkeuksiin, jos sateita ei saada lisää lähipäivinä. Seinäjoella Ylistarossa Pelmaan mittausasemalla sademäärä oli sunnuntaina jopa
- [Kallaveden vedenkorkeus laskenut laivaliikennekauden alarajalle](https://www.vesi.fi/kallaveden-vedenkorkeus-laskenut-laivaliikennekauden-alarajalle/): Kallaveden korkeus on noin 20 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Keskiennusteen mukaan Kallaveden pinta on kääntymässä nousuun, mutta mikäli Kallaveden valuma-alueella saadaan tavallista vähemmän sateita, vedenpinnan aleneminen jatkuu. Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000 +81,76, joka on yhden sentin laivaliikennekauden tavoitteellisen alarajan yläpuolella. Mikäli Kallaveden pinta laskee alarajan alapuolelle alkaa se rajoittaa virallisten vesiväylien kulkusyvyyttä, koska
- [Sinilevätilanne jälleen tavanomaista rauhallisempi](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-jalleen-tavanomaista-rauhallisempi/): Sinilevähavaintojen määrä on vähentynyt viime viikosta, ja sinilevätilanne on sekä sisävesillä että rannikkoalueilla ajankohtaan nähden tavanomaista rauhallisempi. Myös avomerialueiden sinilevätilanne vaikuttaa rauhalliselta. Paikoin sinilevää esiintyy kuitenkin runsaasti. Kuluneella viikolla sää on ollut monin paikoin viileää, ja rannikoilta on raportoitu tuulisista oloista. Järvien pintavedet ovat olleet eri puolilla Suomea pääosin 1–2 astetta ajankohtaan nähden tavanomaista viileämpiä.
- [Sinilevätilanne hieman tavanomaista huonompi](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-hieman-tavanomaista-huonompi/): Sinilevätilanne on heikentynyt sekä sisävesillä että rannikkoalueilla. Sinilevähavaintojen määrä on kasvanut kesän aiempiin viikkoihin verrattuna, ja tilanne on ajankohtaan nähden tavanomaista huonompi. Heinäkuun tavanomaista vähäisempi auringonpaiste ja vaihtelevat sääolosuhteet ovat saattaneet vaikuttaa sinilevien kehityksen ajoittumiseen ja osaltaan siirtää runsastumista myöhemmäksi. Paikoin runsaat sateet ovat voineet lisätä ravinteiden huuhtoutumista valuma-alueilta vesistöihin ja vaikuttaa siten vesistöjen ravinneolosuhteisiin.
- [Sisävesien sinilevätilanne ajankohtaan nähden tavanomaista rauhallisempi](https://www.vesi.fi/sisavesien-sinilevatilanne-ajankohtaan-nahden-tavanomaista-rauhallisempi-2/): Sinilevätilanne on sisävesillä edelleen ajankohtaan nähden tavanomaista rauhallisempi, kun taas rannikkoalueilla tilanne on ajankohdalle tyypillinen. Satelliittihavaintojen perusteella itäisellä Suomenlahdella on esiintynyt sinilevän pintakukintoja. Järvien pintaveden lämpötilat olivat 29.7. etelä- ja keskiosissa maata pääosin 17–20 °C ja Pohjois-Suomessa 15–18 °C. Useimmilla havaintopaikoilla veden lämpötila oli ajankohdan keskiarvoa alhaisempi. Meriveden pintalämpötilat vaihtelivat 30.7. aamulla 15,2–17,8 °C:n välillä
- [Kuivan kevään jälkeen läntisen Suomen vesitilanne on monin paikoin palannut tavanomaiselle tasolle](https://www.vesi.fi/kuivan-kevaan-jalkeen-lantisen-suomen-vesitilanne-on-monin-paikoin-palannut-tavanomaiselle-tasolle/): Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen vesitilanteessa on tällä hetkellä selviä eroja säännösteltyjen ja luonnontilaisten vesistöjen välillä. Säännöstellyillä järvillä vedenpinnat ovat tavanomaisella tasolla kun taas luonnontilaisten järvien pinnat ovat edelleen pääosin tavanomaista alempana ajankohtaan nähden. Paikoin vedenkorkeudet ovat kuitenkin viimeaikaisten sateiden myötä palautuneet lähemmäs vuodenajan keskimääräistä tasoa. Järvien vesitilanteissa alueellisia eroja Säännöstellyissä järvissä vedenpinnat ovat nyt
- [Järvien vedenkorkeudet normalisoituneet monin paikoin – Saimaa ja Päijänne edelleen matalalla](https://www.vesi.fi/jarvien-vedenkorkeudet-normalisoituneet-monin-paikoin-saimaa-ja-paijanne-edelleen-matalalla/): Viikonlopun runsaat sateet ovat helpottaneet järvien vesitilannetta Lounais-Suomesta Kainuuseen yltävällä alueella. Enimmillään yli 100 mm:n vuorokausisateet ovat nostaneet viime päivien aikana monen pienen järven vedenkorkeutta yli 50 cm ja suuria järviä 20–30 cm. Järvien vedenkorkeudet palautuneet laajoilla alueilla Pohjois-Pirkanmaalla Tarjanteen vedenpinta oli viime viikolla poikkeuksellisen alhainen ja sateiden ansiosta nousemassa elokuun alussa keskimääräiselle tasolle. Myös
- [Suomen ympäristökeskus pilotoi automaattisesti tuotettuja sinileväarvioita vesi.fi-palvelussa](https://www.vesi.fi/suomen-ymparistokeskus-pilotoi-automaattisesti-tuotettuja-sinilevaarvioita-vesi-fi-palvelussa/): Suomen ympäristökeskus (Syke) on ottanut käyttöön pilotin, jossa vesi.fi-palvelun sinileväarviot tuotetaan automaattisesti havaintojen pohjalta. Uusi järjestelmä analysoi valtakunnallisen sinileväseurannan sekä kansalaisten tekemät havainnot ja kokoaa niistä ajantasaiset tilannearviot. Asiantuntijoiden havaintoihin perustuva sinileväarvio päivittyy kerran viikossa, ja kansalaisten havaintoihin perustuva arvio kerran vuorokaudessa. – Kaikkien sinilevähavaintojen käsittely on nyt automatisoitu. Automaattinen käsittely mahdollistaa havaintojen nopean analysoinnin
- [Läntiseen Suomeen ennustettu runsaita sateita viikonlopulle](https://www.vesi.fi/lantiseen-suomeen-ennustettu-runsaita-sateita-viikonlopulle/): Sateet pyyhkäisevät läntisen Suomen poikki viikonloppuna lisäten todennäköisyyttä paikallisille tulville. Ennusteiden perusteella tämä näkynee etenkin pohjoisessa Satakunnassa ja pohjoisen Pirkanmaan pienemmissä vesistöissä paikoitellen nousevina vedenpintoina ja jokien voimakkaina virtauksina. Esimerkiksi Kankaanpään ja Parkanon seuduille ennustetaan jopa yli 50 mm sadekertymiä viikonlopun aikana. Vesistöjen lisäksi tulvan todennäköisyys on koholla myös rakennetulla alueella, mikäli voimakkaat sateet osuvat asutuksen keskelle. Tällöin ojat ja sadevesiviemärit voivat täyttyä, jolloin aiheutuu paikallisia hulevesitulvia. Kohonnut riski liittyy myös alueisiin, jotka ovat kärsineet aiemmista sateista.
- [Järvien pinnat yhä matalalla – mikä on ilmastonmuutoksen rooli?](https://www.vesi.fi/jarvien-pinnat-yha-matalalla-mika-on-ilmastonmuutoksen-rooli/): Tämän vuoden kuivuutta selittävät vähäiset sademäärät, veden runsas haihdunta ja poikkeava lumitalvi. Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuudelle otollisia oloja myös Suomessa. Vaikka viime viikkojen sateet ovat helpottaneet kuivuutta paikoin, sen vaikutukset näkyvät edelleen eri puolilla Suomea. Kuivuus on herättänyt huolta kaivojen veden riittävyydestä, mataloittanut rantoja, vaikeuttanut maatalouden kasvukautta ja aiheuttanut maastopaloja. Monien suurten järvien vedenkorkeudet ja
- [Tulevalle viikonlopulle on ennustettu runsaita sateita pohjalaismaakuntiin](https://www.vesi.fi/tulevalle-viikonlopulle-on-ennustettu-runsaita-sateita-pohjalaismaakuntiin/): Tulevana viikonloppuna sataa pohjalaismaakunnissa mahdollisesti hyvinkin runsaasti. Tämän hetken sääennusteiden mukaan viikonlopun sademäärä saattaa monin paikoin ylittää 50 mm. Sateiden ennustetaan ajoittuvan pääosin sunnuntaille. Runsas vesisade voi aiheuttaa etenkin hulevesitulvia. Myös joet saattavat tulvia alaville teille sekä pelloille. Maaperä on melko kuivaa, joten vesistötulvat jäänevät paikallisiksi pienempien uomien aiheuttamiksi. Jos sateet toteutuvat laajemmin hyvin runsaina,
- [Sinilevähavaintojen määrä kasvoi viime viikosta](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintojen-maara-kasvoi-viime-viikosta/): Valtakunnallisessa sinileväseurannassa sinilevähavaintojen määrä kasvoi viime viikosta (vko 28) sekä sisävesillä että rannikkoalueilla. Tilanne on kuitenkin ajankohtaan nähden tavanomaista rauhallisempi. Heinäkuun alun sateet ja viime päivien lämmin sää ovat monin paikoin suosineet sinilevien kasvua. Toisaalta ajoittaiset voimakkaat tuulet ovat voineet estää sinilevälauttojen muodostumista pitämällä sinilevän sekoittuneena vesimassaan. Valtakunnallisessa sinileväseurannassa saatiin tällä viikolla havainnot 203 sisävesien
- [Vedenpinnat ovat Keski-Suomessa muutamaa säännösteltyä järveä lukuun ottamatta jo toista kesää peräkkäin poikkeuksellisen matalalla.](https://www.vesi.fi/vedenpinnat-ovat-keski-suomessa-muutamaa-saannosteltya-jarvea-lukuun-ottamatta-jo-toista-kesaa-perakkain-poikkeuksellisen-matalalla/): Alhaisten vedenpintojen syyt ovat luonnollisia. Talven lumimäärä jäi vain noin puoleen tavanomaisesta minkä vuoksi sulamisvesiä tuli vähän. Lisäksi kevät ja kesä ovat olleet vähäsateisia, eikä valunta riittänyt nostamaan vedenkorkeuksia tavanomaiselle tasolle. Tyypillisesti kesän sademäärä on Keski-Suomessa hieman yli 200 mm ja haihdunta 300-400 mm. Viime- ja tänä kesänä on mitattu paikoin poikkeuksellisen alhaisia vedenkorkeuksia. Erityisesti
- [Sisävesien ja rannikkoalueiden sinilevätilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen](https://www.vesi.fi/sisavesien-ja-rannikkoalueiden-sinilevatilanne-on-ajankohtaan-nahden-tyypillinen/): Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoilta saatiin kuluvalla viikolla 221 havaintoa. Runsaasti sinilevää havaittiin yhteensä neljällä havaintopaikalla Nurmijärvellä, Sipoossa, Iitissä ja Kemijärvellä. Sisävesien tilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen. Rannikkoalueiden sinilevähavaintojen määrä on kasvanut edellisistä viikoista, ja sinilevätilanne on noussut ajankohdalle tyypilliselle tasolle. Pintavedet ovat kesän edetessä lämmenneet koko maassa, mikä edistää sinilevien eli syanobakteerien kasvua. Lämpimät, aurinkoiset ja
- [Sisävesien ja rannikkoalueiden sinilevätilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen](https://www.vesi.fi/sisavesien-ja-rannikkoalueiden-sinilevatilanne-on-ajankohtaan-nahden-tyypillinen-2/): Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoilta saatiin kuluvalla viikolla 221 havaintoa. Runsaasti sinilevää havaittiin yhteensä neljällä havaintopaikalla Nurmijärvellä, Sipoossa, Iitissä ja Kemijärvellä. Sisävesien tilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen. Rannikkoalueiden sinilevähavaintojen määrä on kasvanut edellisistä viikoista, ja sinilevätilanne on noussut ajankohdalle tyypilliselle tasolle. Pintavedet ovat kesän edetessä lämmenneet koko maassa, mikä edistää sinilevien eli syanobakteerien kasvua. Lämpimät, aurinkoiset ja
- [Länsi-Suomeen myönnettiin yli 700 000 euroa avustuksia tulvasuojeluun ja valuma-aluetyöhön](https://www.vesi.fi/lansi-suomeen-myonnettiin-yli-700-000-euroa-avustuksia-tulvasuojeluun-ja-valuma-aluetyohon/): Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousosasto on myöntänyt kahdeksalle toimijalle yhteensä yli 700 000 eurolla avustusta vesien kestävään käyttöön sekä valuma-aluetyöhön. Avustuksilla parannetaan tulvasuojelua sekä suunnitellaan ja toteutetaan valuma-aluetoimenpiteitä eri puolilla Länsi-Suomea. Seuraava hakukierros käynnistyy 15.9. Pohjalaismaakunnissa saatetaan loppuun Lapväärtinjoen alaosan tulvasuojelu ja avustetaan useita suunnitteluja Lapväärtinjoen alaosan ruoppaustöillä pyritään vähentämään erityisesti jääpatojen aiheuttamaa tulvariskiä. Jokiuoman kummallakin puolella olevia maamassoja poistetaan, jolloin veden virtaus viereisille kosteikkoalueille paranee tulva-aikoina. Kristiinankaupungin hallinnoima hanke sai vesiluvan vuonna 2021 ja varsinainen toteutus saatiin päätökseen viime vuonna, mutta viimeistelytöitä ja
- [Alavuden Saukkojärven pohjapadon toteutus alkaa](https://www.vesi.fi/alavuden-saukkojarven-pohjapadon-toteutus-alkaa/): Etelä-Pohjanmaan Alavudella sijaitsevan Saukkojärven pohjapadon rakentamisurakka alkaa kesäkuun lopulla. Pohjapato mahdollistaa kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumisen sekä aktiivisesta järven säännöstelystä luopumisen. Pohjapato rakennetaan nykyisen säännöstelypadon alavirran puolelle ja se mahdollistaa kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumisen. Pohjapadon valmistumisen myötä järven aktiivinen säännöstely päättyy ja pitkään vallinnut vedenpinnan korkeustaso säilytetään jatkossa pohjapadon avulla. Säännöstelypadon luukkurakenne ja setit
- [Tukea kahdelletoista hankkeelle vesihuollon rakennemuutoksen edistämiseen ja alueelliseen yhteistyöhön](https://www.vesi.fi/tukea-kahdelletoista-hankkeelle-vesihuollon-rakennemuutoksen-edistamiseen-ja-alueelliseen-yhteistyohon/): Alt: Kouvolan vesitorni. Tavoite vesihuollon toimintavarmuuden vahvistaminen Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on myöntänyt kesällä 2026 avustusta kahdelletoista vesihuoltohankkeelle. Hankkeiden tavoitteena on edistää vesihuoltolaitosten yhdistymistä suuremmiksi organisaatioiksi sekä kehittää ja ottaa käyttöön uusia yhteistyö- ja organisointimalleja laitosten välille. Tavoitteena on vahvistaa vesihuollon toimintavarmuutta kokonaisuutena muun muassa turvaamalla osaavan työvoiman saatavuus sekä parantamalla vesihuoltolaitosten talouden ja omaisuuden hallintaa ja
- [Veneilykausi alkoi Naapuskosken pienvenekanavassa (Pohjois-Savo)](https://www.vesi.fi/veneilykausi-alkoi-naapuskosken-pienvenekanavassa-pohjois-savo/): Kanavan ylläpitäjä Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on avannut Pohjois-Savossa Leppävirran Hartikansalossa sijaitsevan Naapuskosken itsepalvelusulun 30.06.2026. Veneilijät voivat omatoimisesti liikennöidä Kallaveden ja Saviveden välillä Naapuskosken kanavan kautta. Väylän nimelliskulkusyvyys on 1,2 m ja se on rinnakkainen yhteys Konnuksen syväväyläkanavan kanssa. Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus vastaa vesitaloustehtävistä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnissa. Lisätietoja: Vesitalousasiantuntija Ilkka Maksimainen,
- [Sinileväseuranta käynnistyy – ensimmäinen leväkatsaus juhannusviikolla](https://www.vesi.fi/sinilevaseuranta-kaynnistyy-ensimmainen-levakatsaus-juhannusviikolla/): Lupa- ja valvontavirasto seuraa kesällä sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa. Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan yhteistyössä kuntien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Myös Suomen rotarit ja koulutetut yksityishenkilöt osallistuvat aktiivisesti sinileväseurantaan. Seuranta jatkuu syyskuun loppuun asti. Ensimmäinen leväkatsaus julkaistaan juhannusviikolla torstaina 18.6. Tämän jälkeen levätilanteesta tiedotetaan kahden viikon välein aina torstai-iltapäivisin elokuun puoleen väliin asti. Leväkatsaukset löytyvät myös lvv.fi-verkkopalvelusta. Levätilanne
- [Sinilevää sisävesissä ajankohtaan nähden normaalia runsaammin](https://www.vesi.fi/sinilevaa-sisavesissa-ajankohtaan-nahden-normaalia-runsaammin/): Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoilla on havaittu sinilevää kuluvalla viikolla runsaammin kuin tyypillisesti tähän aikaan vuodesta. Erittäin runsaita sinileväesiintymiä ei kuitenkaan ole todettu. Sinilevää esiintyy runsaasti yhteensä kuudella havaintopaikalla Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa. Hieman sinilevää havaittiin yhteensä 22:lla sisävesien havaintopaikalla 10 eri maakunnassa. Valtaosa havainnoista sijoittui Etelä- ja Keski-Suomeen. Sinilevätilannetta seurataan viikoittain noin 300 havaintopaikalla. Merialueiden valtakunnallisen
- [Kuivuus pitää järvien ja pohjavesien pinnat poikkeuksellisen alhaalla sateista huolimatta](https://www.vesi.fi/kuivuus-pitaa-jarvien-ja-pohjavesien-pinnat-poikkeuksellisen-alhaalla-sateista-huolimatta/): Alkukesän sateista huolimatta kuivuuden vaikutukset näkyvät edelleen eri puolilla maata. Järvien vedenpinnat ovat yhä selvästi ajankohdan keskiarvojen alapuolella, ja pohjaveden pinnat ovat monin paikoin poikkeuksellisen alhaalla. Vaikka sateet ovat paikoin kohentaneet tilannetta ja pienentäneet akuuttia kuivuutta, vesistöjen ja pohjavesien palautuminen on hidasta. Kuivuustilanteen kehittyminen riippuu loppukesän sademääristä. Kuivuuden vaikutukset voivat jatkua vielä pitkään, vaikka sateita
- [Kuivuus pitää järvien vedenkorkeuksia alhaalla Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä](https://www.vesi.fi/kuivuus-pitaa-jarvien-vedenkorkeuksia-alhaalla-pirkanmaalla-ja-kanta-hameessa/): Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä vesitilanne on edelleen kuiva, vaikka viime viikon sateet nostivat paikoitellen vedenkorkeuksia. Joidenkin järvien osalta vedenkorkeudet ovat mittaushistorian alimmalla tasolla ajankohtaan nähden. Järvien vedenpintojen laskun ennustetaan jatkuvan, koska lämpiminä kesäpäivinä vettä haihtuu enemmän. Suurilla säännöstellyillä järvillä vesitilanne on helpompi, koska järvillä onnistuttiin nostamaan vedenpinnat virkistyskäytön näkökulmasta pääosin hyvälle tasolle. Järvien vedenkorkeuksiin vaikuttaa kesällä
- [Uusi Ojitusyhteisöt-karttapalvelu on julkaistu](https://www.vesi.fi/uusi-ojitusyhteisot-karttapalvelu-on-julkaistu/): Uusi Ojitusyhteisöt-karttapalvelu on julkaistu ojitusyhteisöjen tietojen etsintään. Vanha karttapalvelu on käytettävissä 15.7.2026 asti, mutta suosittelemme käyttämään uutta palvelua sen paremman käytettävyyden vuoksi. Palveluun on lisätty tietoja happamista sulfaattimaista, valuma-alueista ja maaperästä. Kiinteistötiedot päivittyvät viikoittain. Ojitusyhteisöt-karttapalvelu esittää peltojen ojitustöiden yhteydessä perustettujen ojitusyhteisöjen ja muiden vesioikeudellisten yhteisöjen sijainnin. Palvelusta löytyvän yhteisön nimen sekä hankkeen toimitusnumeron perusteella voi
- [Korvausten maksu Evijärven vedenkorkeuden nostamisesta alkaa (Etelä-Pohjanmaa)](https://www.vesi.fi/korvausten-maksu-evijarven-vedenkorkeuden-nostamisesta-alkaa-etela-pohjanmaa/): Evijärven säännöstelyn muuttamiseen liittyvien korvausten maksaminen aloitetaan kesäkuussa 2026. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt valituslupaa, joten Vaasan hallinto-oikeuden vuonna 2025 antama vesilupapäätös on nyt lainvoimainen. Säännöstelyluvan haltija Lounais-Suomen elinvoimakeskus käynnistää hankkeesta aiheutuneiden korvausten maksamisen ja tiedustelee kiinteistönomistajilta maksuyhteystietoja. Evijärven uusi säännöstelylupa on otettu käyttöön jo kesällä 2025. Säännöstelymuutoksen myötä Evijärven vedenkorkeuden säännöstelyn ylä- ja alarajat sekä
- [Vetelin Haapajärven vedenpintaa on saatu nostettua pysyvästi valtion kunnostushankkeella](https://www.vesi.fi/vetelin-haapajarven-vedenpintaa-on-saatu-nostettua-pysyvasti-valtion-kunnostushankkeella/): Vetelin Haapajärven vedenpinnannostohanke on saavuttanut tavoitteensa: järven vedenpinta on noussut pysyvästi. Valtion hankkeena toteutetun Haapajärven kunnostuksen rakentamistyöt ovat pääosin valmiit. Jäljellä on enää muutamia korjaus- ja viimeistelytöitä. Valtion osuus neljä vuotta kestäneen kunnostushankkeen kustannuksista on tähän mennessä yhteensä noin neljä miljoonaa euroa. Vetelissä Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan voimakkaasti umpeen kasvaneen ja mataloituneen Haapajärven kunnostuksen ensi askeleet otettiin
- [Lapin tulvat toteutuivat selvästi keskimääräistä pienempinä – Inarijärven kesäaikainen vedenkorkeus voi jäädä tavanomaista alemmaksi](https://www.vesi.fi/lapin-tulvat-toteutuivat-selvasti-keskimaaraista-pienempina-inarijarven-kesaaikainen-vedenkorkeus-voi-jaada-tavanomaista-alemmaksi/): Lapin kevään tulvat ovat ohi. Kaikissa vesistöissä kevättulva jäi selvästi keskimääräistä pienemmäksi. Simojoella tulvahuippu oli ennätyksellisen aikaisin. Muilla vesistöillä tulvahuiput olivat lähellä keskimääräisiä ajankohtia. Inarijärvellä kesäaikaiseen vedenkorkeuteen on vielä matkaa noin 20 cm. Lapin alueen isoimmista jokivesistöistä tulvahuipun viimeisenä saavuttivat Tornionjoki ja Muonionjoki viime viikon lopulla. Kaikissa vesistöissä kevättulva jäi selvästi keskimääräistä pienemmäksi, koska lunta oli monin paikoin tavanomaista
- [Kuivuustilanne jatkuu Itä-Suomessa, sateet helpottaneet tilannetta hieman](https://www.vesi.fi/kuivuustilanne-jatkuu-ita-suomessa-sateet-helpottaneet-tilannetta-hieman/): Vesistöjen ja pohjavesien pinnat ovat Itä-Suomessa edelleen matalalla. Erityisesti suuret säännöstelemättömät järvet ovat ajankohtaan nähden harvinaisen matalalla tasolla. Toukokuun lopun sateet ovat helpottaneet kuivuustilannetta pienemmillä vesistöillä. Maaperän kuivuuden takia tarvittaisiin reilusti sateita, jotta tilanne helpottuisi suuremmilla vesistöillä. Pohjavedet ovat laskusuunnassa, mikä jatkuessaan voi aiheuttaa paikallisia vedenhankinnan häiriöitä. Vedenpintojen taso alkavana kesänä määräytyy pitkälti sademäärien perusteella.
- [Vuoden vesistökunnostaja -palkinto 2026 Veijo Hämäläiselle ja elämäntyöpalkinto Raija Auralle](https://www.vesi.fi/vuoden-vesistokunnostaja-palkinto-2026-veijo-hamalaiselle-ja-elamantyopalkinto-raija-auralle/): Vesistökunnostusverkosto palkitsi vuoden vesistökunnostajana Kyyveden osakaskunnan hoitokunnan pitkäaikaisen puheenjohtajan Veijo Hämäläisen. Elämäntyöpalkinnon sai Lappeenrannan kaupungilta eläköitynyt vesistöasiantuntija Raija Aura, jolle erityisesti Pien-Saimaan tilan parantaminen on ollut tärkeää. Tunnustukset jaettiin vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarissa Kuopiossa 2. kesäkuuta. Pitkäjänteinen yhteistyö näkyy Kyyveden tilassa Kyyveden osakaskunta on tehnyt pitkäjänteistä vesienhoitotyötä yli kymmenen vuoden ajan. Työ on ollut vahvasti sidoksissa osakaskunnan
- [Vaasan seudun vesihuollossa katse vuoteen 2040 – yhteisen suunnitelman laadinta käynnistyy](https://www.vesi.fi/vaasan-seudun-vesihuollossa-katse-vuoteen-2040-yhteisen-suunnitelman-laadinta-kaynnistyy/): Vaasan seudulla käynnistyy yhteisen vuoteen 2040 ulottuvan vesihuoltosuunnitelman laatiminen. Loppukeväällä 2027 valmistuvan suunnitelman tavoitteena on toimia koko seudun yhteisenä vesihuollon kehittämisasiakirjana vuosien 2027–2040 aikana. Suunnitelman tarkoituksena on palvella Isokyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren, Vaasan ja Vöyrin kuntien ja vesihuoltolaitosten yksityiskohtaisempia suunnitelmia ja tulevaisuuden ratkaisuja. Suunnitelman laatimisen taustalla vaikuttaa muun muassa kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman toimeenpano, jonka
- [Kätkänjärven ohitusuoman rakentaminen käynnistyi Lehtimäellä Etelä-Pohjanmaalla](https://www.vesi.fi/katkanjarven-ohitusuoman-rakentaminen-kaynnistyi-lehtimaella-etela-pohjanmaalla/): Alajärven Lehtimäellä sijaitsevan Kätkänjärven säännöstelypadon kunnostusurakka on käynnistynyt toukokuun puolivälissä ohitusuoman rakentamisella. Sen kautta vedet ohjataan säännöstelypadon ohi kunnostuksen ajan. Kunnostustyön valmistuttua ohitusuoma muotoillaan kalatieksi. Ohitusuoma säätää myös järvestä lähtevän veden määrää vesitilanteen mukaan ja vähentää osaltaan säännöstelytarvetta. Säännöstelypadon kunnostus toteutetaan ohitusuoman rakentamisen jälkeen. Hankkeen luvanhaltijana ja rakennuttajana toimii Lounais-Suomen elinvoimakeskus, jolle on keskitetty läntisen
- [Tulvahuiput ovat käynnissä parhaillaan Ounasjoella ja Kemijoella – Tornionjoen ja Muonionjoen tulvahuiput luvassa viikon vaihteessa](https://www.vesi.fi/tulvahuiput-ovat-kaynnissa-parhaillaan-ounasjoella-ja-kemijoella-tornionjoen-ja-muonionjoen-tulvahuiput-luvassa-viikon-vaihteessa/): Ounasjoen alaosalla ja Kemijoen yläosalla virtaama on nyt huipussaan. Tornionjoen ja Muonionjoen tulvahuippua ennustetaan viikon vaihteeseen. Tenojoella ja Ivalojoella tulvahuippu on jo ohitettu. Tulvat ovat jäämässä kaikilla vesistöillä pieniksi. Ounasjoen ja Kemijoen tulvahuiput meneillään Ounasjoen tulvahuippu on nyt suurimmillaan joen alaosalla. Ounasjoen yläosalla Könkäällä virtaama on jo kääntynyt laskuun ja tulvahuippu saavutettiin sunnuntaina 17.5. Alempana Kittilässä tulva oli suurimmillaan eilen 18.5. Ounasjoen tulvahuippu jäi
- [Kokemäenjoen vesistöalueella vedenkorkeudet ovat tavanomaista alempana](https://www.vesi.fi/kokemaenjoen-vesistoalueella-vedenkorkeudet-ovat-tavanomaista-alempana/): Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä vedenkorkeudet ovat paikoin mittaushistorian alimmalla tasolla ajankohtaan nähden. Virtaama Kokemäenjoessa on ollut tavanomaista vähäisempi koko kevään. Tarvitaan runsaita sateita, jottei kuivuudesta muodostu suurempaa haittaa kesän aikana. Vedenkorkeudet ovat paikoin ennätysmatalissa lukemissa ajankohtaan nähden Kevättulvan puute ja vähäsateisuus näkyvät matalina vedenkorkeuksina koko Kokemäenjoen vesistöalueella. Alkuvuoden aikana sadetta kertyi noin puolet tavanomaisesta määrästä, eikä lunta
- [Lapin alueen vesistöjen tulvahuiput lähestyvät](https://www.vesi.fi/lapin-alueen-vesistojen-tulvahuiput-lahestyvat/): Lapin alueen vesistöjen vedenkorkeudet ovat kääntyneet tai kääntymässä nousuun. Ivalojoella tulvahuippu on odotettavissa viikonloppuna ja Ounasjoella viikon vaihteessa. Muissa vesistöissä tulvahuippuja ennustetaan ensi viikolle. Tulvahuippujen ennustetaan suurimmassa osassa vesistöjä jäävän keskimääräistä pienemmäksi. Ivalojoki Ivalojoella vedenkorkeus on nousussa ja tulvahuippu voi tapahtua jo loppuviikon aikana. Tulvahuippu on tämän hetken ennusteissa jäämässä keskimääräistä pienemmäksi, mutta mahdolliset vesisateet
- [Patojen häiriötilanteet](https://www.vesi.fi/patojen-hairiotilanteet/): Vuonna 1922 valmistuneen Soininkosken voimalaitoksen betonipato sortui 33 metrin matkalta vuonna 1954. Onnettomuus johtui patorakenteen heikosta kiinnityksestä moreenimaapohjaan. Talvivaaran kipsisakka-altaan vuoto käsitellään niin ikään pato-onnettomuutena, vaikka patopenkereet eivät onnettomuudessa vaurioituneetkaan. Vesi karkasi altaasta pohjan kautta. Näiden lisäksi ei Suomessa ole varsinaisia pato-onnettomuuksia sattunut. Vaikka voidaan siis sanoa, että pato-onnettomuuksia ei Suomessa tapahdu juuri koskaan, on
- [Pohjois-Pohjanmaalla vesihuollossa katse vuoteen 2040 - aluetoimijat vaikuttaneet vaihtoehtoihin](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaalla-vesihuollossa-katse-vuoteen-2040-aluetoimijat-vaikuttaneet-vaihtoehtoihin/): Siikajoki-, Pyhäjoki- ja Kalajokilaaksojen yhteisen vesihuoltosuunnitelman laadinnassa on kevään aikana kuultu kuntia ja vesihuoltolaitoksia vesihuollon nykytilanteen muodostamiseksi sekä alueen vesihuollon tulevaisuuden ennusteiden ja tavoitteiden määrittämiseksi. Suunnittelualue käsittää yhteensä 17 kunnan ja yli 30 laitoksen sekä vajaan 114 000 asukkaan kokonaisuuden. Alueella kunnilla ja laitoksilla on pitkä perinne ylikunnallisesta vesihuoltoyhteistyöstä. Suunnittelualueen ja koko vesihuoltoalan haasteiksi on
- [Vesitilanne Keski-Suomessa 10.5.2026](https://www.vesi.fi/vesitilanne-keski-suomessa-10-5-2026/): Vedenpinnat ovat Keski-Suomessa tällä hetkellä poikkeuksellisen alhaalla. Paria säännösteltyä järveä lukuun ottamatta järvien pinnat ovat selvästi tavanomaista keväistä tasoa alempana. Alhaisten vedenpintojen syyt ovat luonnollisia. Talven lumimäärä jäi poikkeuksellisen pieneksi, minkä vuoksi sulamisvesiä on ollut vähän. Lisäksi kevät on ollut vähäsateinen, eikä valunta ole riittänyt nostamaan vedenkorkeuksia tavanomaiselle tasolle. Myös tulvahuippu oli tänä vuonna noin
- [Vesienhallinnan teemauutinen, osa 4: Luonnon monimuotoisuuden edistäminen](https://www.vesi.fi/vesienhallinnan-teemauutinen-osa-4-luonnon-monimuotoisuuden-edistaminen/): Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ohjelmissa ja sen avustamissa hankkeissa monimuotoisuuden ja vesienhoidon edistämisen tavoitteita yhdistellään aiempaa voimakkaammin. Kun vesiensuojelua, elinympäristöjen säilyttämistä ja kunnostusta toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden ja projektien kanssa, ympäristöhyötyjä voidaan pyrkiä saavuttamaan projekteissa monitavoitteisesti ja tehokkaammin. Monimuotoinen luonto on elinehto ja edellytys puhtaalle vedelle, ruokaturvalle ja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, ja vastoin vesien hyvän tilan edistäminen hyödyttää
- [Kylmenevä sää hidastaa vesistöjen vedenkorkeuksien nousua](https://www.vesi.fi/kylmeneva-saa-hidastaa-vesistojen-vedenkorkeuksien-nousua/): Loppuviikolle ennustettu kylmenevä sää hidastaa lumen sulamista, ja vesistöjen vedenkorkeuksien nousu hidastuu. Jokivesistöjen jäät ovat heikkoja ja sulavat useassa paikassa todennäköisesti paikoilleen. Edeltävän viikon aikana vesistöjen vedenkorkeudet ovat kääntyneet nousuun koko Lapin alueella. Vesistöjen vedenkorkeuksien nousun ennustetaan hidastuvan viilenevän sään vuoksi ja paikoitellen kääntyvän laskuun huhtikuun lopun aikana. Vedenkorkeuksien nousu jatkuu toukokuun alussa sään lämmetessä ja tulvahuippuja on odotettavissa toukokuun puolivälin tuntumassa. Tulvavirtaamat ovat ennusteissa jäämässä keskimääräistä pienemmäksi,
- [Lapin tulvatilanne etenee hitaasti](https://www.vesi.fi/lapin-tulvatilanne-etenee-hitaasti/): Vapun ajan lämmin sää sai vesistöjen virtaamat nousuun. Kuluvalle viikolle ennustettu kylmähkö sää hidastaa jäljellä olevan lumen sulamista ja hillitsee virtaamien nousua. Tänä keväänä tulva voi vähäisen lumimäärän ja pitkän lumen sulamisjakson seurauksena jäädä paikoitellen jopa ennätyksellisen pieneksi. Vapun lämpimän sään vuoksi lumen sulaminen Lapin alueella jatkui ja vesistöjen vedenkorkeudet kääntyivät nousuun koko Lapin alueella.
- [Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen](https://www.vesi.fi/saimaan-juoksutus-lasketaan-alimmilleen-lahes-20-vuoteen/): Saimaan juoksutus lasketaan maanantaista 4.5. viikkokeskiarvoon 300 m3/s. Juoksutus on ollut yhtä pientä Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön historiassa vain vuosina 2003 ja 2006. Juoksutuksen vähentämisellä pyritään ehkäisemään matalista vedenkorkeuksista Saimaalla aiheutuvia haittoja ja vahinkoja. Juoksutusvähennysten ansiosta Saimaa on tällä hetkellä noin 13 cm luonnonmukaista vedenkorkeutta ylempänä ja ero kasvaa ennusteen mukaan juhannukseen mennessä noin 25
- [Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä](https://www.vesi.fi/viikoittaiset-kuivuuskatsaukset-auttavat-seuraamaan-kuivuustilanteen-kehittymista/): Kuivuustilanne on Suomessa edelleen monin paikoin huolestuttava ja ajankohtaan nähden poikkeuksellinen. Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla. Kesä-heinäkuun vaihteessa vedenkorkeus laskee ennusteiden mukaan useilla järvillä ajankohtaan nähden alimmalle tasolle yli 60 vuoteen. Tilannetta voi seurata Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen viikoittain julkaisemasta kuivuustilannekatsauksesta (vesi.fi), joka tarjoaa tuoretta tietoa pohjaveden, maaperän ja maastopalojen kehittymisestä koko maassa. Tiedot
- [Simojoen tulvahuippu toteutui ennätyksellisen aikaisin - Lapin muiden jokien virtaamahuiput pääosin toukokuussa](https://www.vesi.fi/simojoen-tulvahuippu-toteutui-ennatyksellisen-aikaisin-lapin-muiden-jokien-virtaamahuiput-paaosin-toukokuussa/): Simojoen tämän kevään tulvahuippu saavutettiin ennätyksellisen aikaisin. Tulvahuipun virtaama jäi keskimääräistä kevättulvaa pienemmäksi. Ajankohtaan nähden poikkeuksellisen lämmin sääjakso on sulattanut lunta Lapin alueella, ja virtaamat Lapin alueen vesistöissä ovat hiljalleen kääntymässä nousuun. Vesistöjen jäät heikentyvät nopeasti, joten jäällä liikkumisessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Nyt on myös hyvä hetki tarkistaa oman kiinteistön tulvaan varautuminen. Maaliskuun lopun
- [Läntisen Suomen järvien vedenpinnat ovat tavanomaista alempana – kuivuus saattaa uhata kesällä](https://www.vesi.fi/lantisen-suomen-jarvien-vedenpinnat-ovat-tavanomaista-alempana-kuivuus-saattaa-uhata-kesalla/): Läntisen Suomen järvien vedenkorkeudet jäävät todennäköisesti ensi kesänä tavallista alemmaksi, mikäli loppukeväästä ja alkukesästä ei tule tavallista runsaampia sateita. Lunta oli viime talvena alle puolet keskimääräisestä lumimäärästä ja kevättalven sademäärät jäivät vähäisiksi. Joulukuun puolivälistä lähtien Läntisessä Suomessa on satanut paikoin neljän kuukauden aikana yhteensä vain 50–60 mm, mikä on ennätyksellisen alhainen talvikuukausien sademäärä yli 60-vuotisen
- [Halpa vesi tulee liian kalliiksi](https://www.vesi.fi/halpa-vesi-tulee-liian-kalliiksi/): Veden hinta puhuttaa. Sanotaan, että vesi on Suomessa halpaa, liiankin halpaa. Vesimaksuja ei kerätä tarpeeksi, minkä vuoksi vesihuoltolaitokset joutuvat lykkäämään verkostojen saneerauksia ja muita tärkeitä investointeja. Pitkällä aikavälillä yhtälö ei toimi. Välttämättömät korjaukset pitää hoitaa ennemmin tai myöhemmin. Vesihuollon asiakkaalle veden hinta saisi mielellään olla mahdollisimman alhainen. Jokainen hinnankorotus näkyy kuluttajan kukkarossa, jota rasittaa moni
- [Vesienhallinnan teemauutinen osa 3: Ravinteiden kierrätys](https://www.vesi.fi/vesienhallinnan-teemauutinen-osa-3-ravinteiden-kierratys/): Vesien tilaa ja satovarmuutta parannetaan hankkeissa kehittämällä maatalouden ravinteiden käyttöä. Oikein kohdennetut ravinteet maa- ja metsätaloudessa lisäävät satoa, parantavat maan kasvukuntoa ja vähentävät vesistöjen rehevöitymistä. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen avustamissa hankkeissa sidosryhmät ja asiantuntijat etsivät erityisesti maatalouteen ratkaisuja, joilla ravinteiden kierto saadaan tehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Oikein ajoitetulla ja kohdennetulla lannoituksella voidaan lisätä satoa ja pienentää samalla kuormitusta,
- [Rantojen hoito haltuun – yleisötilaisuuksia Pyhtäällä, Loviisassa ja Naantalissa](https://www.vesi.fi/rantojen-hoito-haltuun-yleisotilaisuuksia-pyhtaalla-loviisassa-ja-naantalissa/): Oletko kiinnostunut rantojen hoidosta? Nyt on tietoa tarjolla! Lupa- ja valvontavirasto järjestää Pyhtäällä, Loviisassa ja Naantalissa kaikille avoimia tilaisuuksia, jossa kerrotaan alueen vesistöjen ja rannikkovesien tilasta. Illan aikana keskitytään erityisesti siihen, miten rantojen kunnostusta voidaan toteuttaa vastuullisesti. Asiantuntijat avaavat käytännönläheisesti, miten ruoppaus ja vesikasvien niitto kannattaa suunnitella ja toteuttaa, millaisia ilmoituksia ja lupia toimenpiteet edellyttävät
- [Puulan virtaamaa rajoitetaan uhkaavan kuivuuden takia (Etelä-Savo, Keski-Suomi, Kymenlaakso)](https://www.vesi.fi/puulan-virtaamaa-rajoitetaan-uhkaavan-kuivuuden-takia-etela-savo-keski-suomi-kymenlaakso/): Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on saanut Lupa- ja valvontavirastolta väliaikaisen luvan poiketa Puulan, Ryökäsveden ja Liekuneen säännöstelymääräyksistä vesistöreittiä uhkaavan kuivuuden takia. Myönnetyn poikkeamisluvan mukaisesti Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on ohjeistanut Kissakosken voimalaitoksen omistajaa Suur-Savon Sähköä pienentämään juoksutusta vaiheittain. Voimalaitoksen säännöstelyluvassa edellytettäisiin nykyisessä vesitilanteessa 34 m³/s vähimmäisjuoksutusta, mutta poikkeuslupa mahdollistaa 12 m3/s juoksutuksen 1.6. saakka. Vähälumisen talven ja aikaisen kevään
- [Kymijoen ja Kokemäenjoen padoilla varauduttava kasvaviin tulviin](https://www.vesi.fi/kymijoen-ja-kokemaenjoen-padoilla-varauduttava-kasvaviin-tulviin/): Ilmastonmuutos aiheuttaa tarvetta varautua paikoin kasvaviin tulvavirtaamiin vesistöpadoilla. Tuoreen selvityksen mukaan ilmastonmuutos kasvattaa erittäin poikkeuksellisia tulvia suurissa, runsasjärvisissä Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöissä sekä pienillä valuma-alueilla Länsi- ja Lounais-Suomen vesistöissä. Selvityksen tulokset auttavat varautumaan ilmastonmuutokseen ja arvioimaan padon juoksutuskapasiteetin riittävyyttä nykytilanteessa. “Suurten vesistöjen erittäin poikkeukselliset tulvat siirtyvät aikaisempaan kevääseen tai talveen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Tällöin tulvien suuruus
- [Pielisen juoksutusta rajoitetaan kuivuustilanteen takia (Pohjois-Karjala)](https://www.vesi.fi/pielisen-juoksutusta-rajoitetaan-kuivuustilanteen-takia-pohjois-karjala/): Ennustetun kuivuustilanteen takia Pielisen ja Pielisjoen juoksutusta Kaltimon voimalaitoksella rajoitetaan 9.4. alkaen 120 m3:iin sekunnissa. Normaalitilanteessa Pielisen vedenkorkeus ja virtaama ovat luonnonmukaiset. Luonnonmukaisesta virtaamasta voidaan poiketa, jos poikkeuksellinen tulva- tai kuivuustilanne uhkaa aiheuttaa suurta haittaa esimerkiksi rantarakenteille tai järven käytölle, kuten vesiliikenteelle, uitolle tai virkistyskäytölle. Tämänhetkisten vesistöennusteiden mukaan Pielisen vedenkorkeus jää tulevana keväänä ja kesänä
- [Järvien vedenkorkeudet jäämässä keskimääräistä alemmas Kymijoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/jarvien-vedenkorkeudet-jaamassa-keskimaaraista-alemmas-kymijoen-vesistoalueella/): Järvien vedenkorkeuksien ennustetaan jäävän kesällä selvästi keskimääräistä alemmas Kymijoen vesistöalueella. Tilanne johtuu vähälumisesta talvesta ja aikaisesta keväästä. Päijänteen kevään vedenkorkeuden huippu jää ennusteen mukaan noin 30–40 cm keskimääräisestä. Päijänteen vedenkorkeus ja Kymijoen virtaama pysyvät todennäköisesti tavallista pienempinä pitkälle kesään. Järvien vedenkorkeuksien laskua pyritään hillitsemään vähentämällä juoksutuksia myös poikkeuslupien avulla. Säännöstelemättömillä järvillä tarvittaisiin keskimääräistä suuremmat sateet,
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 1.4.2026](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-1-4-2026/): Kallaveden vedenpinta asteikolla on N2000+ 82,07. Taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Pelkästään vedenkorkeustilastoa tuijottamalla voisi perustellusti todeta vedenpintojen olevan korkealla. Tosiasiassa tilanne on kuivuuden ja matalien pinnankorkeuksien suuntaan huolestuttava. Lunta oli kuluneena talvena vähän ja maastossa ei enää ole sulamatonta lunta, joka muodostaisi virtaamaa huhtikuussa. Virtaamahuiput ovat lähellä vesistöalueidemme pohjoisillakin latvavesillä. Kaikki isäjuoksutukset
- [Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta rajoitetaan 31.3 alkaen](https://www.vesi.fi/valkeakosken-voimalaitoksen-juoksutusta-rajoitetaan-31-3-alkaen/): UPM-Kymmene Oyj ja Lounais-Suomen elinvoimakeskus ovat sopineet Valkeakosken voimalaitoksen juoksutuksen rajoittamisesta 31.3. alkaen Mallasveden, Längelmäveden, Hauhon reitin ja näihin liittyvien järvien vedenkorkeuksien liiallisen alenemisen estämiseksi. Voimalaitoksen lupa mahdollistaa juoksutuksen rajoittamisen, jos Mallasveden vedenkorkeus uhkaa laskea luvassa esitetyn raja-arvon (NN+ 83,64 m) alapuolelle. Tällä hetkellä vedenkorkeus on NN+83,77 m. Tavanomaisessa tilanteessa voimalaitoksen on juoksutettava luonnonmukaisen purkautumiskäyrän
- [Suojelualueet ovat parantaneet virtavesien tilaa Euroopassa vain vähän – suojelua on tehostettava](https://www.vesi.fi/suojelualueet-ovat-parantaneet-virtavesien-tilaa-euroopassa-vain-vahan-suojelua-on-tehostettava/): Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että Euroopan nykyiset suojelualueet parantavat virtavesien ekosysteemien tilaa vain hyvin rajallisesti, koska suojelussa on keskitytty maaekosysteemeihin, kuten metsiin. Jokien erityispiirteet on usein sivuutettu, minkä vuoksi saasteet ja maa- ja metsätalouden valumat pääsevät edelleen vesistöihin suojelualueiden ulkopuolelta. Nykyiset suojelualueet eivät tutkimuksen mukaan ole merkittävästi parantaneet Euroopan virtavesien tilaa vuosikymmentenkään kuluessa. Tutkijat peräänkuuluttavat
- [Jääpadot uhkaavat rakennuksia Kiiminkijoessa](https://www.vesi.fi/jaapadot-uhkaavat-rakennuksia-kiiminkijoessa/): Jääpatojen aiheuttamat tulvat ovat uhanneet asuinrakennuksia useissa paikoissa Kiiminkijoen rannoilla. Jääpatoriski Oulun pohjoispuolella jatkuu loppuviikon aikana, koska lämmennyt sää nostaa Kiiminkijoen, Iijoen ja Kuivajoen vedenpintoja. Virtaamahuiput jäävät ennusteiden mukaan pääosin keskimääräistä pienemmiksi. Lapin elinvoimakeskus muistuttaa jokivarsien asukkaita omatoimisen varautumisen ja suojautumisen tärkeydestä. Ohjeet kiinteistön suojaamiseen tulvalta löytyvät tiedotteen lopusta. Kiiminkijoen nouseva vedenpinta on saanut jäitä liikkeelle tämän viikon aikana. Syntyneet jääpadot
- [Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla](https://www.vesi.fi/kuivuustilanne-jatkuu-haastavana-monet-jarvet-ja-pohjavedet-matalalla/): Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen
- [Vuoksen vesistöalueen järvien vedenkorkeudet jäämässä matalalle – Saimaan juoksutuksia vähennetään](https://www.vesi.fi/vuoksen-vesistoalueen-jarvien-vedenkorkeudet-jaamassa-matalalle-saimaan-juoksutuksia-vahennetaan/): Vähälumisen talven ja aikaisen kevään vuoksi kesän vedenkorkeudet ja virtaamat ovat jäämässä monin paikoin selvästi keskimääräistä alemmas. Mahdolliset runsaammat sateet voivat vielä nostaa vedenkorkeuksia, mutta suurten järvien vedenpinnat pysyvät todennäköisesti keskimääräistä alempana koko kesän. Saimaalla matalista vedenkorkeuksista aiheutuvia haittoja pyritään ehkäisemään vähentämällä juoksutusta 23.3. alkaen. Lähtötilanne tavallista vaikeampi Saimaalla ja Pielisellä keskimääräistä kuivempi vesitilanne on
- [Tornionjoen ja Simojoen alaosilla poikkeuksellisen vahvaa jäätä – jäänsahaus alkamassa Simojoen suualueella](https://www.vesi.fi/tornionjoen-ja-simojoen-alaosilla-poikkeuksellisen-vahvaa-jaata-jaansahaus-alkamassa-simojoen-suualueella/): Tornionjoen ja Simojoen alaosilla on tänä keväänä aiempia vuosia suurempi jääpatoriski, koska jääkansi on muodostunut vähäisen lumimäärän ja kylmän alkuvuoden seurauksena poikkeuksellisen vahvaksi. Muualla Lapissa jokijäiden vahvuudet ovat lähellä pitkän ajan keskiarvoja tai sitä heikompia. Jääpatoriskin pienentämiseksi jäätä sahataan seuraavan parin viikon aikana Simojoen alaosalla ja Tornionjoella Hellälässä. Simojoella sahaus aloitetaan torstaina 19.3.2026. Lapin elinvoimakeskus
- [Vesienhallinnan teemauutinen osa 2: Valuma-aluelähtöisyyden valtavirtaistaminen](https://www.vesi.fi/vesienhallinnan-teemauutinen-osa-2-valuma-aluelahtoisyyden-valtavirtaistaminen/): Valuma-aluesuunnittelua edistetään Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kautta avustetuissa hankkeissa ja Saaristomeri-ohjelmassa. Tällä hetkellä on käynnissä monta valuma-aluesuunniteluun pohjaavaa projektia, joilla pyritään kohentamaan vesistöjen tilaa. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja hanketoimijoiden työllä edistetään vesistökuormituksen vähentämisen toimia valuma-aluesuunnittelulla. Valuma-aluesuunnittelu on yleistyvä lähestymistapa lisäämään paikallista yhteistyötä, osaamista ja kestävämpien toimien käyttöönottoa. Suunnitelmien toimenpiteet tähtäävät Lounais-Suomessa erityisesti maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen. Lisäksi
- [Pohjalaismaakunnissa kevättulvat ovat jäämässä keskimääräistä pienemmiksi](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakunnissa-kevattulvat-ovat-jaamassa-keskimaaraista-pienemmiksi/): Sään lämpeneminen sekä lähipäiville ennustetut sateet saavat pohjalaisjokien virtaamat nousuun viikonlopun aikana. Lumen määrä pohjalaismaakunnissa on ollut tavanomaista vähäisempi. Runsaammat sateet saattavat nostaa jokien virtaamia nopeastikin ja aiheuttaa vielä haurastumattomien jäiden liikkeellelähdön. Virtaamien ennustetaan nousevan lähipäivinä etenkin Kyrönjoella ja Lapuanjoella sekä rannikon eteläisimmillä pienillä vesistöalueilla kuten Lapväärtinjoella, Teuvanjoella ja Närpiönjoella. Lapväärtinjoella Peruksessa virtaaman ennustetaan nousevan
- [Poikkeuksellisen aikaiset tulvahuiput viikonloppuna Pohjois-Pohjanmaalla](https://www.vesi.fi/poikkeuksellisen-aikaiset-tulvahuiput-viikonloppuna-pohjois-pohjanmaalla/): Nopeasti lämmennyt sää ja vesisateet nostavat Oulun eteläpuoliset joet tulvahuippuihinsa viikonlopun tai ensi viikon alun aikana. Tulvahuiput ovat tavanomaista pienempiä mutta poikkeuksellisen aikaisia, tiedottavat Lapin elinvoimakeskus ja Tulvakeskus. Oulun eteläpuolisissa joissa virtaamien nopea nousu saattaa saada jäät liikkeelle. Tulvahuiput ovat kuitenkin ennusteiden mukaan jäämässä selvästi keskimääräistä pienemmiksi vähäisen lumen vuoksi. Tulvahuiput ovat poikkeuksellisen aikaisessa. Kalajoen
- [Kätkänjärvellä aloitetaan uuden luvan mukainen säännöstely (Etelä-Pohjanmaa)](https://www.vesi.fi/katkanjarvella-aloitetaan-uuden-luvan-mukainen-saannostely-etela-pohjanmaa/): Alajärven Lehtimäellä sijaitsevan Kätkänjärven säännöstelyä muutetaan joustavammaksi, jotta mm. kevätaikainen vedenpinnan lasku voidaan tehdä kulloisenkin lumitilanteen mukaan. Kätkänjärven säännöstelypadon ohi rakennetaan ohitusuoma, joka toimii kalatienä ja sen kautta voidaan juoksuttaa jatkossa pienet virtaamat. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (nykyisin Lupa- ja valvontavirasto) myönsi joulukuussa luvan Kätkänjärven säännöstelyn muuttamiselle ja ohitusuoman rakentamiselle.Pakollinen ja tiettyyn ajankohtaan sidottu kevätaikainen
- [Ei tulvia näköpiirissä Pirkanmaalla eikä Kokemäenjoessa – syynä vähäiset lumikertymät](https://www.vesi.fi/ei-tulvia-nakopiirissa-pirkanmaalla-eika-kokemaenjoessa-syyna-vahaiset-lumikertymat/): Lumikertymä jäi talven aikana alhaiseksi, minkä vuoksi kevättulvien ennustetaan olevan vähäisiä. Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia ei tarvitse laskea tulviin varautumiseksi tavanomaisiin kevätkorkeuksiin. Jos keväällä ja alkukesällä sateet jäävät vähäisiksi, kesän vedenkorkeudet Pirkanmaan järvissä voivat jäädä tulevana kesänä poikkeuksellisen alhaiselle tasolle. Vähälumisen talven seurauksena kevään sulamishuipun ennustetaan jäävän pieneksi. Vaikka talven aikana on ollut huomattavasti
- [Seinäjoen vanhan uoman vesimäärä on ollut poikkeuksellisen pieni alkuvuonna](https://www.vesi.fi/seinajoen-vanhan-uoman-vesimaara-on-ollut-poikkeuksellisen-pieni-alkuvuonna/): Joen virtaama on ollut hyvin pieni alkuvuonna Seinäjoen vanhassa uomassa eli Ilmajoen Rengonkylän ja Seinäjoen Mallaskosken välisellä jokiosuudella. Tilanne on todennäköisesti seurausta Hannes-myrskyn aiheuttamasta teknisestä häiriöstä. Elinvoimakeskus on ryhtynyt selvittämään viime viikon lopulla ilmennyttä tilannetta ja tapahtuneesta mahdollisesti aiheutuneita haittoja. Yhteistiedote: Elinvoimakeskus ja Seinäjoen Energia Seinäjoen vanhaksi uomaksi kutsutaan jokiosuutta Kyrkösjärven täyttökanavan ja Kyrkösjärven purkutunnelin
- [Vesiosaamisen kehittämishanke](https://www.vesi.fi/vesiosaamisen-kehittamishanke/): Kansallinen Vesiosaamisen kehittämishanke on saanut jatkoa. Uusien koulutuskokonaisuuksien sisältötarpeita kartoitetaan kyselyllä. Työ- ja toimintaympäristön muutokset, teknologian huima kehitys, uusimmat tutkimustulokset ja valtava tiedon määrä vaativat meitä pitämään huolta jatkuvasta oppimisesta. Jatkuva oppiminen on koko elämän läpi kulkeva prosessi. Työssä oppiminen on iso osa tästä elämänlaajuisesta oppimisesta. Siksi onkin erinomaista, että kansallinen Vesiosaamisen kehittämishanke on saanut
- [Kevättulvat jäämässä monin paikoin pieniksi](https://www.vesi.fi/kevattulvat-jaamassa-monin-paikoin-pieniksi/): Kevättulvat ovat jäämässä hyvin pieniksi maan etelä-, länsi- ja keskiosissa, koska lunta on ollut harvinaisen vähän. Lapin lumitilanne ennakoi tavanomaisia tai hieman pienempiä tulvia. On kuitenkin hyvä huomioida, että tulvan koko riippuu aina lopulta sulamisajan sateista ja lämpötilasta. “Vähäisen lumimäärän takia kevättulvat ovat todennäköisesti jäämässä laajalti pieniksi. Tulvaennuste voi silti elää Itä- ja Pohjois-Suomessa, koska
- [Vesienhallinnan teemauutinen osa 1: Tulviin ja kuivuuteen vastaaminen](https://www.vesi.fi/vesienhallinnan-teemauutinen-osa-1-tulviin-ja-kuivuuteen-vastaaminen/): Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat sään ääri-ilmiöt, kuten kevätkuivuudet ja rankkasateet, haastavat yhä useammin maanomistajia eli niin viljelijöitä, asukkaita, yrityksiä kuin kuntiakin. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kautta avustettujen hankkeiden ja yhteistyön avulla etsitään paikalliselle toimijoille ratkaisuja, joilla voidaan vastata alueiden vesienhallintaan liittyviin ongelmiin. Vesienhallinta tarkoittaa toimia, joilla ohjataan veden liikettä ja parannetaan sen laatua esimerkiksi viivyttämällä vettä maassa ja rakenteissa.
- [Anna-Kaisa Ronkanen on nimitetty hydrologian tutkimusprofessoriksi](https://www.vesi.fi/anna-kaisa-ronkanen-on-nimitetty-hydrologian-tutkimusprofessoriksi/): TkT, dosentti Anna-Kaisa Ronkanen on valittu hydrologian tutkimusprofessoriksi Suomen ympäristökeskukseen. Hän aloitti tehtävässään helmikuun alussa 2026 Oulun toimipaikassa. Ronkanen on työskennellyt Sykessä lähes viiden vuoden ajan eri tehtävissä, viimeksi tutkimuksellisena kehittämispäällikkönä meri- ja vesiratkaisujen yksikössä. Aiemmin hän on toiminut Sykessä muun muassa pohjavesitiimin vetäjänä sekä erikoistutkijana vesivarojen tutkimuksessa. Ennen siirtymistään Sykeen hän työskenteli Oulun yliopistossa
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.2.2026](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-26-2-2026/): Kallaveden vedenpinta asteikolla on N2000+ 82,02. Taso on 1 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Pinta on laskenut vuodenvaihteesta 26 cm. Lisäjuoksutukset on lopetettu 6 viikkoa sitten. Kaiken kaikkiaan vesistöissä havaittavat pinnankorkeudet ovat yleisesti varsin tavallisia. Maastossa tällä hetkellä olevan lumimäärän perusteella ei tule suuria tulvia, mutta olosuhde saattaa muuttua ennen kesää. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä
- [Vuoteen 2040 saakka ulottuvan Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaaksojen vesihuollon yleissuunnitelman laatiminen on käynnistynyt Pohjois-Pohjanmaalla](https://www.vesi.fi/vuoteen-2040-saakka-ulottuvan-siika-pyha-ja-kalajokilaaksojen-vesihuollon-yleissuunnitelman-laatiminen-on-kaynnistynyt-pohjois-pohjanmaalla/): Vuoden 2026 loppuun valmistuva vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma toimii Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaaksojen yhteisenä vesihuollon tavoitteita kehittävänä asiakirjana vuosina 2027–2040. Suunnitelman tavoitteena on tukea alueen kuntien ja vesihuoltolaitosten tarkempia suunnitelmia ja ratkaisuja kestävän vesihuollon varmistamisessa. Taustalla vaikuttavat muun muassa kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman toteuttaminen, jonka tavoitteena on vahvistaa vesihuoltoalan sopeutumiskykyä, uudistumista ja tulevien muutosten ennakointia. Suunnitelma edistää
- [Kanta-Hämeessä on tavanomaista vähemmän lunta](https://www.vesi.fi/kanta-hameessa-on-tavanomaista-vahemman-lunta/): Kanta-Hämeen järvissä vedenkorkeus on pääasiassa vuodenajan keskiarvoon nähden hieman matalammalla. Lumen vesiarvo koko Kanta-Hämeen alueella on tavanomaista huomattavasti vähäisempi. Pakkaset ovat tehneet järvien jääkansista paksuja, mutta kapeikoissa ja virtapaikoilla ei tule kulkea jäällä. Vähäsateinen ja kylmä talvi on laskenut vedenkorkeuksia koko Kanta-Hämeessä. Lunta on satanut vähän, mutta pakkasella pysyneet kelit ovat pitäneet hanget maassa. Viime
- [Tammikuu oli kuiva ja kylmä Pohjois-Karjalassa](https://www.vesi.fi/tammikuu-oli-kuiva-ja-kylma-pohjois-karjalassa/): Tammikuussa kuukauden keskilämpötila Pohjois-Karjalassa oli noin neljä astetta keskimääräistä kylmempi. Pielisellä vedenkorkeus oli lähes keskimääräisissä lukemissa ja Orivesi-Pyhäselällä vedenkorkeus oli ajankohdan keskiarvon alapuolella. Muutoin vedenkorkeudet olivat pienissä vesistöissä ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Lunta on pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin 27 cm vähemmän. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila oli keskimääräistä viileämpi ja pakkasjakso jatkui koko kuukauden
- [Vesihuoltolaitosten toiminta-aluetiedot Suomen ympäristökeskukseen](https://www.vesi.fi/vesihuoltolaitosten-toiminta-aluetiedot-suomen-ymparistokeskukseen/): Vuoden 2026 alussa voimaan tullut uudistettu vesihuoltolaki velvoittaa kunnat toimittamaan vesihuoltolaitosten toiminta-alueita koskevat tiedot Suomen ympäristökeskukseen (Syke). Tiedot pitää siirtää koneluettavana paikkatietona. Tietojen siirtoa varten Sykessä on kehitetty selkeä ja helppokäyttöinen Taavetti-palvelu. Uusi velvoite koskee kaikkia Suomen kuntia ja niiden tekemiä päätöksiä vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Tavoitteena on, että koko Suomea koskevat toiminta-alueiden paikkatiedot kootaan yhtenäisessä muodossa
- [Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeiden tulokset – tiivistelmä pysyvästi saatavilla Doriasta](https://www.vesi.fi/maa-ja-metsatalouden-vesienhallinnan-hankkeiden-tulokset-tiivistelma-pysyvasti-saatavilla-doriasta/): Vesiensuojelun tehostamisohjelman maa- ja metsätalouden vesienhallinnan teemasta on koottu synteesiraportti vuosien 2021–2025 hanketoiminnasta. Nyt raportin johtopäätöksistä on julkaistu tiivistelmä, johon on koottu 49 hankkeen, pilottikohteiden ja tutkimushankkeen keskeisimmät löydökset. Tiivistelmä tarjoaa hankekokemuksiin pohjaavan perustan sille, miten maa- ja metsätalouden vesienhallintaa voitaisiin ohjata entistä vaikuttavammin tuleville vuosille. Raportti osoittaa, että vesienhallintaa on alettu toteuttamaan uudella tavalla
- [Iijoen hyydetulva jatkuu](https://www.vesi.fi/iijoen-hyydetulva-jatkuu/): Pohjois-Pohjanmaalla on esiintynyt hyydepatoja alkuvuoden aikana. Erityisesti Iijoen vesistössä hyydepadoista on edelleen haittaa. Vesi on hyydepatojen vuoksi viime päivinä pyrkinyt nousemaan teille ja rakennusten läheisyyteen Pudasjärvellä ja Taivalkoskella. Lapin elinvoimakeskus muistuttaa kiinteistöjen omistajia rakennusten suojaamisesta tulva-alueilla. Hyydetulvia on esiintynyt vuodenvaihteen jälkeen harvinaisen laajalti eri puolilla maata. Pohjois-Pohjanmaan alueen vesistöissä näitä esiintyi tammikuussa muun muassa Sanginjoella,
- [Kuuleminen ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi vuosille 2026–2032 on käynnistynyt](https://www.vesi.fi/kuuleminen-ehdotuksesta-suomen-merenhoitosuunnitelman-seurantaohjelmaksi-vuosille-2026-2032-on-kaynnistynyt/): Lupa- ja valvontavirasto ja ympäristöministeriö pyytävät palautetta ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi vuosille 2026–2032. Suomen merenhoitosuunnitelma päivitetään kolmessa vaiheessa kuuden vuoden välein. Merenhoitosuunnitelman ensimmäinen osa, Suomen meriympäristön tila, päivitettiin vuonna 2024. Nyt päivitetään suunnitelman toinen osa, seurantaohjelma. Merenhoitosuunnitelman kolmas osa on vuonna 2027 tarkistettava toimenpideohjelma. Päivitetty merenhoitosuunnitelma viedään kokonaisuudessaan valtioneuvostolle hyväksyttäväksi vuoden 2027 lopussa. Seurantaohjelman on
- [Lauhtuneen sään myötä hyydetulvan vaara Itä- ja Keski-Suomessa on hellittänyt](https://www.vesi.fi/lauhtuneen-saan-myota-hyydetulvan-vaara-ita-ja-keski-suomessa-on-hellittanyt/): Hyydetulvan vaara on toistaiseksi hellittänyt lauhtuneen sään myötä. Mikäli pakkanen taas kiristyy, voi hyydettä alkaa muodostua vielä uudelleen. Kun koskipaikkoihin saadaan suojaava jääkansi, kovatkaan pakkaset eivät aiheuta hyydetulvia samassa laajuudessa. Lämmin ja sateinen joulukuu pohjusti hyyteen muodostumiselle ihanteelliset olosuhteet. Vesistöjen virtaamat nousivat voimakkaasti ja leuto talvisää hidasti jääpeitteen muodostumista. Kun pakkanen kiristyi reilusti, olivat virtavedet
- [Kanta-Hämeen vesihuollossa katse vuoteen 2040](https://www.vesi.fi/kanta-hameen-vesihuollossa-katse-vuoteen-2040-2/): Kanta-Hämeen maakunnan alueen yhteinen vesihuoltosuunnitelma vuoteen 2040 on juuri valmistunut. Se on laadittu alueen kuntien ja kunnallisten vesihuoltolaitosten sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen yhteistyönä. Suunnitelmassa ehdotetaan monia konkreettisia toimenpiteitä vedenhankinnan toimintavarmuuden sekä jätevesien ja hulevesien ohjaamisen ja käsittelyn kehittämiseksi. Kanta-Hämeessä vesihuoltopalveluja tarjoaa lähes 40 vesihuoltolaitosta. Palvelujen ja lakisääteisistä velvoitteista selviytymisen varmistamiseksi suunnitelmassa ehdotetaan yhteistyön lisäämistä alueen kunnissa,
- [Kuorasjärven säännöstelyn muuttamiseen ja kalatien rakentamiseen haetaan lupaa (Etelä-Pohjanmaa)](https://www.vesi.fi/kuorasjarven-saannostelyn-muuttamiseen-ja-kalatien-rakentamiseen-haetaan-lupaa-etela-pohjanmaa/): Lupahakemus Alavuden Sydänmaalla sijaitsevan Kuorasjärven säännöstelyn muuttamisesta ja kalatien rakentamisesta on jätetty vesilain mukaiseen lupakäsittelyyn 17.12.2025. Hakemuksen jätti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, mutta valtion aluehallinnon uudistuksen myötä Lounais-Suomen elinvoimakeskus toimii vuoden 2026 alusta lähtien lupaprosessissa luvanhakijana ja Lupa- ja valvontavirasto lupakäsittelijänä. Suunnitelma on valmistunut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja paikallisen suunnittelutoimikunnan yhteistyönä. Lupaa haetaan Kuorasjärven säännöstelyluvassa määrätyn kevätaikaisen järven
- [Hyytötulvia esiintyy monissa itäisen Suomen vesistöissä](https://www.vesi.fi/hyytotulvia-esiintyy-monissa-itaisen-suomen-vesistoissa/): Monissa itäisen Suomen vesistöissä kova pakkanen on aiheuttanut jäätyneen vesisohjon eli hyyteen muodostumista ja hyydetulvia. Rakennuksia uhanneita hyytöpatoja on jouduttu purkamaan mm. Pielavedellä Pohjois-Savossa, Mikkelissä Etelä-Savossa sekä Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa. Yhteistiedote: Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus ja Tulvakeskus Sään lauhtuminen on helpottanut tilannetta ainakin hetkellisesti, mutta loppuviikolla uudelleen kiristyvä pakkassää voi uudelleen pahentaa tilannetta ja aiheuttaa vedenkorkeuden nousua. Elinvoimakeskus
- [Hyydetulvia harvinaisen laajalti eri puolilla maata – rakennuksia paikoin kastunut](https://www.vesi.fi/hyydetulvia-harvinaisen-laajalti-eri-puolilla-maata-rakennuksia-paikoin-kastunut/): Hyyteen eli vedessä virtaavien jääkiteiden kasautuminen on nostanut jokien vedenpintaa eri puolilla maata. Tulviva vesi on vaurioittanut rantarakenteita ja kastellut paikoin mökkejä ja ulkorakennuksia. Useita rakennuksia on ollut veden saartamana. Vastaavassa laajuudessa hyydetulvia on harvoin. Hyydetulvat ovat myös loppuviikolla mahdollisia sulana virtaavilla jokiosuuksilla, mikäli pakkaset jatkuvat. “Näin laajalti ei ole hyydetulvia ollut kuin vuosien 2014
- [Hyydetulvavaaraa monissa läntisen Suomen vesistöissä](https://www.vesi.fi/hyydetulvavaaraa-monissa-lantisen-suomen-vesistoissa/): Lempäälän Kuokkalankoskella on haastavin hyydetilanne yli 15 vuoteen. Myös muualla jään kertyminen voi aiheuttaa haasteita lähipäivinä. Sen sijaan Kokemäenjoella jääkannen muodostaminen on onnistunut. Yhteistiedote: Lounais-Suomen elinvoimakeskus ja Tulvakeskus Läntisessä Suomessa vuodenvaihteen kova pakkanen ja tuuli ovat aiheuttaneen haitallista hyydejään kertymistä koskiin. Tämä on aiheuttanut paikoin vedenpintojen nousua, vaikka virtaavat vesimäärät eivät olekaan poikkeuksellisen suuria. Vedenkorkeudet
- [Kokemäenjoelle pyritään aikaansaamaan jääkansi lähipäivien pakkasjakson avustuksella – hyydetulvavaaraa monissa läntisen Suomen vesistöissä](https://www.vesi.fi/kokemaenjoelle-pyritaan-aikaansaamaan-jaakansi-lahipaivien-pakkasjakson-avustuksella-hyydetulvavaaraa-monissa-lantisen-suomen-vesistoissa/): Kokemäenjoen jääkannen muodostusta pyritään edistämään hyydetulvariskin välttämiseksi lähipäivien kovan pakkasjakson aikana vesistöalueen säännösteltyjen järvien juoksutuksia supistamalla. Kokemäenjoen alaosan virtaama lasketaan pariksi päiväksi noin 200 kuution tasolle sekunnissa, josta sitä sen jälkeen vähitellen kasvatetaan säännösteltyjen järvien pinnankorkeuden nousun estämiseksi. Jokeen on asennettu viime viikolla hyydepuomit Poriin, Ulvilaan ja Kokemäelle jääkannen muodostumisen nopeuttamiseksi. Sääennuste näyttää pitkän tähtäimen
- [Kyrönjoen ja Lapuanjoen tulvakartoituksia päivitetty (Etelä-Pohjanmaa)](https://www.vesi.fi/kyronjoen-ja-lapuanjoen-tulvakartoituksia-paivitetty-etela-pohjanmaa/): Kyrönjoen ja Lapuanjoen tulvavaarakarttoja on päivitetty tulvatilanteiden ja vedenkorkeuksien arvioinnin tarkentamiseksi useilla jokiosuuksilla Etelä-Pohjanmaalla. Kartat ovat nähtävissä ympäristöhallinnon tulvakarttapalvelussa ja Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunassa. Lapuan ja Kauhavan sekä Seinäjoen ja Ilmajoen tulvatilanteita on tarkasteltu uusilla virtausmallinnuksilla, jotka huomioivat tulvaveden varastoitumisen pengerrysalueille. Mallinnuksen avulla on päivitetty tulvavaarakarttoja, jotka kattavat alueen Lapuanjoella Lapuan keskustaajamasta Alahärmään sekä Kyrönjoella Kurikasta Ylistaroon.
- [Viime päivien sateet nostaneet joet tulvakorkeuksiin (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/viime-paivien-sateet-nostaneet-joet-tulvakorkeuksiin-pohjalaismaakunnat/): Viime päivien vesisateet ja aiemmin sataneen lumen sulaminen ovat nostaneet pohjalaismaakuntien vesistöjen vedenkorkeudet ja virtaamat vuodenaikaan nähden korkeiksi. Rannikon pienemmillä joilla tulvahuippu näyttää ennusteiden mukaan kääntyvän viimeistään lauantaina laskuun. Alueen eteläisimmillä joilla Lapväärtinjoella, Teuvanjoella ja Närpiönjoella tulvahuippu saavutettiin jo torstaina. Suuremmissa vesistöissä Kyrönjoella, Lapuanjoella ja Perhonjoella virtaamat ja vedenkorkeudet ovat suurimmillaan viikonlopun aikana. Jos ennusteet
- [Pohjois-Karjalan marraskuu oli lämmin ja vedenpinnankorkeudet olivat matalalla](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-marraskuu-oli-lammin-ja-vedenpinnankorkeudet-olivat-matalalla/): Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Leudot lämpötilat ovat suurilta osin sulattaneet jo muodostuneet jääkerrokset vesistöissä. Kuukauden keskilämpötila maakunnassa oli noin kaksi ja puoli astetta keskimääräistä lämpimämpi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan marraskuu oli Pohjois-Karjalassa noin kaksi ja puoli astetta keskimääräistä lämpimämpi. Marraskuun keskilämpötila oli maakunnassa 0,7 astetta, kun keskilämpötila on pitkän aikavälin seurantajaksolla ollut 1,9 pakkasastetta.
- [Vesiensuojelun tehostamisohjelma edisti valuma-aluelähtöistä ja maa- ja metsätalouden luonnonmukaista vesienhallintaa](https://www.vesi.fi/vesiensuojelun-tehostamisohjelma-edisti-valuma-aluelahtoista-ja-maa-ja-metsatalouden-luonnonmukaista-vesienhallintaa/): Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset ovat tukeneet valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan toteutusta, kehittämistä ja valtavirtaistamista eri puolella Suomea. Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta myönnettiin vuosina 2019–2023 avustuksia yhteensä 49 maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeelle. Hankkeiden toteutuneet kokonaiskustannukset olivat noin 9,6 miljoonaa euroa, joista valtionavustusten osuus oli 6,5 miljoonaa euroa. Avustuksen osuus oli keskimäärin 67 %, muu rahoitus koostui omarahoituksesta.
- [Loka-marraskuun 2025 vesitilannekatsaus: Virtaamien lisääntyminen heikensi happamuustilannetta (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/loka-marraskuun-2025-vesitilannekatsaus-virtaamien-lisaantyminen-heikensi-happamuustilannetta-pohjalaismaakunnat/): Loka-marraskuussa pohjalaismaakuntien alueella satoi jonkin verran, mutta useissa järvissä vesipinnat pysyttelivät edelleen keskimääräistä alempana. Isompaa muutosta alkoi tapahtumaan marraskuun lopun viimeisinä päivinä, jolloin plussakelit yhdistettynä vesisateisiin alkoivat sulattamaan lumia ja laittoivat vesiä liikkeelle lisäten jokien virtaamia ja järvien tulovirtaamia koko alueella. Järvien vedenkorkeus tavanomaisella tasolla tai hieman matalammalla Erityisesti Keski-Pohjanmaan vesistöissä järvet olivat loka-marraskuussa keskimääräistä
- [Kymijoella mahdollista yhdistää kalat ja kilowattitunnit](https://www.vesi.fi/kymijoella-mahdollista-yhdistaa-kalat-ja-kilowattitunnit/): Vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia voidaan parantaa virtaamajärjestelyillä ilman merkittäviä menetyksiä energiantuotannolle. Kaksivuotisessa hankkeessa on etsitty ratkaisuja Kymijoen alaosan virtaamaolosuhteiden kehittämiseksi. Tavoitteena on ollut sovittaa yhteen vesivoimatuotanto, luonnon monimuotoisuus, vaelluskalojen elinolosuhteet ja virkistyskäyttö. Hankkeen tulokset osoittavat, että Koivukosken haarassa virtaamien lisääminen ja vanhan uoman vesittäminen parantaisivat merkittävästi vaelluskalojen elinolosuhteita muun muassa koskipinta-alaa kasvattamalla. Win-win-tilanne mahdollinen Virtaamalisäykset Koivukosken haarassa
- [Uudet ohjeet jokien, järvien ja rannikkovesien tilan luokitteluun](https://www.vesi.fi/uudet-ohjeet-jokien-jarvien-ja-rannikkovesien-tilan-luokitteluun/): Vesien ekologisen ja kemiallisen tilan arvioinnin ja luokittelun kriteerit on päivitetty tulevaa vesienhoitokautta varten. Luokittelu on osa lainsäädännön edellyttämää vesienhoidon ja merenhoidon prosessia. Ohjeita hyödyntävät vesien luokittelusta vastaavat ELY-keskukset ja niiden seuraajat sekä muut vesiasiantuntijat. Ohje on valmistunut Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja ELY-keskusten vesienhoitoasiantuntijoiden yhteistyön tuloksena. Myös sidosryhmiltä saatiin kommentteja ohjeeseen. Vesien tilaa arvioidaan ja
- [Vesien säännöstelyä ja tulva-asioita hoidetaan muutostilanteessakin vakaasti (Pirkanmaa)](https://www.vesi.fi/vesien-saannostelya-ja-tulva-asioita-hoidetaan-muutostilanteessakin-vakaasti-pirkanmaa/): Varautuminen häiriö- ja poikkeustilanteisiin on priorisoitu erittäin tärkeäksi valtion aluehallinnon murrosvaiheessa. Tämä näkyy ympäristöpuolen tehtävissä konkreettisesti esimerkiksi tulvariskeihin varautumisessa, kuten myös muissa tehtävissämme. Katsotaan, millaista varautuminen on käytännössä. ELY-keskuksissa vastaamme vesistö- ja rannikkoalueitten tulvariskien hallinnan suunnittelusta sekä tulvanaikaisten toimien yhteensovittamisesta. Huolehdimme myös valtion vastuulla olevista vesistöjen säännöstelyluvista, vastaamme alueiden säännöstelyn kehittämisestä ja ohjaamme alueen säännöstelyjä
- [Uratarinoita vesialalta - osa 16](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-16/): Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Marjukka Porvari. Mikä veti sinut vesialalle? Päädyin vesialalle ensimmäisen työnantajani, Suomen ympäristökeskuksen kautta, jossa tarvittiin kaltaistani sekä ympäristö-
- [Pohjois-Karjalan maakunnan vedenpinnat olivat matalalla lokakuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-maakunnan-vedenpinnat-olivat-matalalla-lokakuussa/): Kuukauden keskilämpötila oli noin 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vesistöjen vedenkorkeudet olivat pääosin pitkän aikavälin tarkastelua matalammalla. Pintaveden lämpötilat pysyivät kuun loppuun saakka ajankohdan keskiarvoa korkeammalla. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu oli Pohjois-Karjalassa keskimäärin noin 2,0 – 2,4 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa 50 - 72 % ajankohdan keskiarvosta. ELY-keskuksen mittauspisteissä sademäärä oli keskimäärin
- [Ennallistamista tarvitaan järvien ja virtavesien heikentyneen lajiston elvyttämiseksi](https://www.vesi.fi/ennallistamista-tarvitaan-jarvien-ja-virtavesien-heikentyneen-lajiston-elvyttamiseksi/): Suomen järvien ja virtavesien lajiston monimuotoisuuden tilaa on arvioitu ensimmäistä kertaa koko Suomen tasolla ja alueellisesti. Tulosten mukaan sisävesien lajisto on merkittävästi heikentynyt. Muutokset ilmenevät erityisesti alueellisena lajikatona. Monimuotoisuutta olisi kuitenkin mahdollista turvata ennallistamissuunnitelman avulla. Uudet tulokset tarjoavat keskeisen tietopohjan ennallistamisen tueksi. “Sisävesien monimuotoisuuden tilasta ja lajien esiintymisen muutoksista ei ole aiemmin ollut systemaattisesti koottua
- [Karvianjoen lähivaluma-aluetta on kartoitettu mallinnuksen keinoin Kankaanpäässä](https://www.vesi.fi/karvianjoen-lahivaluma-aluetta-on-kartoitettu-mallinnuksen-keinoin-kankaanpaassa/): LIFE Revives -hanke on teettänyt mallinnustyön Karvianjoen lähivaluma-alueen kuormitustekijöiden selvittämiseksi. Työssä on tunnistettu tehokkaimpia vesiensuojeluratkaisuja neljällä pienemmällä osavaluma-alueella: Lauhalassa, Paholuomassa, Kiviluomassa ja Pikkujoella. Mallinnuksen toteuttivat Tapio Palvelut Oy ja WaterHope, ja sen tuloksena syntyi raportti, jossa arvioidaan kuormitustekijöiden laatua ja määrää erityisesti uhanalaisen raakun elinolosuhteiden näkökulmasta. Hanke järjestää yleisötilaisuuden 4.11.2025 klo 17.30–19.30 Honkajoen Honkahovissa, jossa
- [Pienruoppaus-verkkokurssi on avattu – tietoa urakoitsijoille ympäristöystävällisemmästä ruoppauksesta](https://www.vesi.fi/pienruoppaus-verkkokurssi-on-avattu-tietoa-urakoitsijoille-ymparistoystavallisemmasta-ruoppauksesta/): Pienruoppausten ympäristövaikutukset hallintaan -hankkeen toimesta on avattu verkkokurssi, joka tarjoaa ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa pienruoppauksista. Kurssi on suunnattu erityisesti ruoppauksia toteuttaville urakoitsijoille, mutta se soveltuu myös muille aiheesta kiinnostuneille. Kurssilla käydään läpi ruoppauksen toteuttamisen vaiheet, lainsäädäntö, ympäristövaikutukset sekä keinot niiden vähentämiseksi. Sisältö pohjautuu hankkeessa aiemmin julkaistuun oppaaseen, joka kokoaa pienruoppaukseen liittyvän keskeisen tiedon yksiin kansiin.
- [Uratarinoita vesialalta - osa 15](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-15/): Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Anna Väisänen, biologi koulutukseltani ja työskentelen johtavana asiantuntijana suunnittelu- ja konsulttiyrityksessä. Mikä veti sinut vesialalle? Vesialalle minut
- [Sateet nostavat vedenkorkeuksia Hämeen vesistöissä, mutta suuremmat vesistöt ovat vielä keskimääräistä alempana](https://www.vesi.fi/sateet-nostavat-vedenkorkeuksia-hameen-vesistoissa-mutta-suuremmat-vesistot-ovat-viela-keskimaaraista-alempana/): Hämeen vesitilanne kehittyi hieman tavanomaista kuivemmaksi syys-lokakuun aikana. Viime viikolla alkaneet sateet ovat osuneet vaihtelevasti Hämeen alueelle ja nostaneet vain osaa vesistöistä. Sateiden täytyy vielä jatkua, jotta ne nostavat myös suurempien järvien vedenkorkeuksia. Virtavedet ja pienet vesistöt saattavat hetkellisesti nousta tavallista korkeammalle runsaiden sateiden osuessa kohdalle. Vedenkorkeudet lähes koko Hämeessä hieman tavanomaista alempana – Kymijoen
- [Uratarinoita vesialalta - osa 14](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-14/): Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Karri, työpäällikkö Maanrakennus Jalo Oy:stä. Mikä veti sinut vesihuoltoalalle? Vesihuolto alkoi kiinnostaa minua ammattikorkeakoulussa ensimmäisenä lukuvuonna. Vesihuollossa
- [Syyskuun 2025 vesitilannekatsaus: Virtaamat keskimääräistä pienempiä, ravinnepitoisuudet korkeita (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/syyskuun-2025-vesitilannekatsaus-virtaamat-keskimaaraista-pienempia-ravinnepitoisuudet-korkeita-pohjalaismaakunnat/): Syyskuussa virtaamat vesistöissä olivat edelleen pääosin keskimääräistä pienempiä. Kuukauden alkupuolella todettiin korkeita ravinnepitoisuuksia useissa joissa. Kuukausi oli lämmin ja jonkin verran sinileväkukintoja havaittiin sekä järvillä että merialueilla. Pohjavedenpinnat kääntyivät noususuuntaan. Vesistöjen virtaamat edelleen keskimääräistä pienempiä Pohjalaismaakuntien vesistöjen virtaamat pysyivät myös syyskuussa pääosin keskimääräistä pienempinä, vaikka syyskuun alku olikin jo elokuuta sateisempi. Lapuanjoella Kepon mittausasemalla virtaama
- [Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat syyskuussa edelleen matalalla](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vedenpinnat-olivat-syyskuussa-edelleen-matalalla/): Kuukauden keskilämpötila oli noin 2,6 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä matalammalla koko maakunnassa. Pintaveden lämpötila oli kuun lopussa keskimääräistä korkeammalla. Ilmatieteen laitoksen mukaan syyskuu oli Pohjois-Karjalassa sekä Liperin että Nurmeksen mittausasemilla keskimäärin 2,6°C pitkän ajanjakson keskiarvoon verrattuna lämpimämpi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa Höytiäisen Puntarikosken aluetta lukuun ottamatta keskimääräistä vähäisempi. ELY-keskuksen mittauspisteissä sademäärä oli
- [Uratarinoita vesialalta - osa 13](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-13/): Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Päivi Rissanen, 51-vuotias diplomi-insinööri Kuopiosta. Työskentelen Kuopion kaupungilla vesihuoltoinsinöörinä. Toimin nykyään myös hulevesisuunnittelutiimin esihenkilönä. Olen vesihuoltopoolitoimikunnan jäsen
- [Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon, osa 5/5,Turun AMK](https://www.vesi.fi/turun-amkn-tutkimusryhma-vesienhoidon-ja-ymparistotiedon-kehittajana-saaristomeren-tilan-parantamisen-toimenpiteet-perustuvat-tutkimustietoon-osa-5-5/): Keräsimme joukon tutkijoita ja asiantuntijoita kertomaan rooliensa näkökulmista, mitä tutkimuksessa ja tiedon kehittämisessä tehdään tai toisaalta tarvitaan tällä hetkellä Saaristomeren tilan parantamiseksi. Tässä osassa esittäytyy Turun AMK:n tutkimusryhmä. Saaristomeren tilkkutäkki ja ympäristöhavainnoinnin merkitys Maankuoren muotojen vaihtelusta johtuva ympäristön pirstaleisuus on Saaristomeren ja sen valuma-alueen leimallisin piirre. Pinnan yllä tämä ilmenee kukkulaisena maastona sekä saarten, niemien
- [Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon, osa 4/5, Suomen ympäristökeskus](https://www.vesi.fi/suomen-ymparistokeskus-tekee-seurantaa-mallinnusta-ja-viljelijayhteistyota-saaristomeren-tilan-parantamisen-toimenpiteet-perustuvat-tutkimustietoon-osa-4-5/): Keräsimme joukon tutkijoita ja asiantuntijoita kertomaan rooliensa näkökulmista, mitä tutkimuksessa ja tiedon kehittämisessä tehdään tai toisaalta tarvitaan tällä hetkellä Saaristomeren tilan parantamiseksi. Tässä osassa esittäytyy Suomen ympäristökeskus (Syke). Suomen ympäristökeskus Syke koordinoi laajaa tutkimusta Saaristomeren kuormituksen lähteistä ja siitä, miten kuormitus vaikuttaa ekosysteemiin. Syke arvioi, kuinka paljon kuormitusta mereen kulkeutuu valuma-alueelta, miten kuormitus on vuosien
- [Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon, osa 3/5, Åbo Akademi](https://www.vesi.fi/abo-akademin-ymparisto-ja-meribiologian-laitoksen-tutkijat-tuottavat-arvokasta-tietoa-saaristomeren-tilan-edistamiseksi-osa-3-5/): Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon. Keräsimme joukon tutkijoita ja asiantuntijoita kertomaan rooliensa näkökulmista, mitä tutkimuksessa ja tiedon kehittämisessä tehdään tai toisaalta tarvitaan tällä hetkellä Saaristomeren tilan parantamiseksi. Sarjan tässä osassa esittäytyy Åbo Akademi. Sivun pääkuva: Suojaisissa merenlahdissa ja laguuneissa viihtyvä punanäkinparta tarjoaa arvokkaita elinympäristöjä lukuisille eliöille pienimmistä pohjaeläimistä kaloihin ja vesilintuihin. Suojaisat näkinpartaisniityt on
- [Sinileväseurannan viimeisellä viikolla vain muutamia sinilevähavaintoja Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevaseurannan-viimeisella-viikolla-vain-muutamia-sinilevahavaintoja-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/): Syyskuun loppua kohden sinilevähavainnot harvenivat ja viimeisellä viikolla havaintoja tehtiin sisävesillä kahdelta ja merialueelta yhdeltä havaintopaikalta. Merialueilla sinilevää havaittiin vain hieman tällä viikolla (vko 39/2025) Paimionlahden Harvaluodon vakiohavaintopaikalla. Sisävesillä sinilevää havaittiin vähäisiä määriä Valkjärven Isoselän ja Salon Kirkkojärven Järvelän uimarannan havaintopaikoilla. Tänä vuonna keskimääräistä lämpimämpi sää lisäsi syyskuussa sinilevähavaintoja niin sisävesillä kuin merelläkin. Koko kesän osalta runsaimmat
- [Kipsin levitys pelloille jatkuu, mutta viljelijän kannattaa sopia syksyn viimeisistä levityksistä nyt](https://www.vesi.fi/kipsin-levitys-pelloille-jatkuu-mutta-viljelijan-kannattaa-sopia-syksyn-viimeisista-levityksista-nyt/): Maanviljelijöille maksuttoman kipsin peltolevitys tulee jatkumaan valtion tuella. KIPSI-hanke kuitenkin muistuttaa, että tämän syksyn levityksistä tulee sopia urakoitsijan kanssa mahdollisimman pian. Maanviljelijät ovat osallistuneet kiitettävästi peltojen kipsikäsittelyyn kuluvanakin vuonna. Kipsin avulla on estetty 110 fosforitonnin joutuminen pelloilta rannikkovesiin. KIPSI-hanke päättyy, mutta maksuton kipsinlevitys jatkuu vesien ja meren tilaa parantavan Ahti-ohjelman puitteissa. Kipsin levitys tulee painottumaan
- [Uratarinoita vesialalta - osa 12](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-12/): Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Niklas Niemi, 32-vuotias Turussa asuva Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektikoordinaattori. Mikä veti sinut vesialalle ja millainen on
- [Vedenkorkeudet pääasiassa lähellä ajankohdan keskiarvoa Hämeen vesistöissä – sateet helpottavat paikoittaista kuivuutta](https://www.vesi.fi/vedenkorkeudet-paaasiassa-lahella-ajankohdan-keskiarvoa-hameen-vesistoissa-sateet-helpottavat-paikoittaista-kuivuutta/): Paikoitellen vähäsateinen heinä–elokuu laski vesistöjen vedenkorkeuden lähelle normaalia juhannuksen runsaiden sateiden jälkeen. Viikonloppuna alkaneet sateet ovat varmistaneet, etteivät vesistöjen vedenkorkeudet laske tavanomaista alemmas. Virtavedet ja pienet vesistöt saattavat hetkellisesti nousta tavallista korkeammalle runsaiden sateiden osuessa kohdalle. Vedenkorkeudet totutuissa lukemissa lähes koko Hämeessä – Kymijoen vesistöalueella vähäistä kuivuutta Heinä-elokuussa vesistöjen vedenkorkeudet laskivat kesälle tyypilliseen tapaan koko
- [Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon, osa 2/5](https://www.vesi.fi/saaristomeren-tilan-parantamisen-toimenpiteet-perustuvat-tutkimustietoon-osa-2-5/): Keräsimme joukon tutkijoita ja asiantuntijoita kertomaan rooliensa näkökulmista, mitä tutkimuksessa ja tiedon kehittämisessä tehdään tai toisaalta tarvitaan tällä hetkellä Saaristomeren tilan parantamiseksi. Sarjan tässä osassa esittäytyy Turun yliopisto. Saaristomeren tilan edistämistyö – Turun yliopiston näkökulma Saaristomeren tutkimus on pitkäjänteistä työtä ulottuen elinkeinojen toiminnasta meren pohjaan asti. Turun yliopiston tutkijat selvittävät tietoja muun muassa veden virtaamista,
- [LIFE Revives -hanke kerää tietoa jokihelmisimpukasta ja sen isäntäkaloista – Vastaathan kyselyyn!](https://www.vesi.fi/life-revives-hanke-keraa-tietoa-jokihelmisimpukasta-ja-sen-isantakaloista-vastaathan-kyselyyn/): Kuinka tärkeä osa kulttuuriperintöämme on raakku? Entä kuinka paljon uomakunnostukset saisivat maksaa yhteiskunnalle? EU:n LIFE-ohjelman rahoittamassa LIFE Revives -hankkeessa elvytetään jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa vuosina 2021–2027. Osallistu LIFE Revives -hankkeen kyselyyn koskien raakun ja sen isäntäkalojen merkityksestä ihmisille. Jokihelmisimpukka eli raakku on erittäin uhanalainen laji,
- [Tutustu hankkeiden tuotoksiin: Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan webinaareissa tutustuttiin konkreettisiin kohteisiin, oppeihin ja kehittämistarpeisiin eri puolella Suomea](https://www.vesi.fi/korj-kuva-vs-sinilevatilanne-on-pysynyt-ennallaan-lounais-suomen-merialueilla-varsinais-suomi-satakunta/): Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan ajankohtaisia hankkeita esiteltiin toukokuussa kahdessa webinaarissa, joissa koottiin yhteen käytännön kokemuksia eri puolilta Suomea. Webinaarit kokosivat yhteen kymmeniä hanketoimijoita jakamaan tuloksia, oppimaan toisiltaan ja nostamaan esiin kehittämistarpeita. Teams-tapahtumat olivat avoimia kaikille kiinnostuneille. Webinaarit järjestettiin osana vuonna 2019 alkanutta Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, joka nykyisin toimii Ahti-ohjelman nimellä. Webinaarit osoittivat, että erityisesti ennakoitava ja
- [Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon - osa 1/5](https://www.vesi.fi/saaristomeren-tilan-parantamisen-toimenpiteet-perustuvat-tutkimustietoon-osa-1-5/): Keräsimme joukon tutkijoita ja asiantuntijoita kertomaan rooliensa näkökulmista, mitä tutkimuksessa ja tiedon kehittämisessä tehdään tai toisaalta tarvitaan tällä hetkellä Saaristomeren tilan parantamiseksi. Tässä osassa esittäytyy Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus tekee tutkimusta Saaristomeren tilan edistämiseksi Luonnonvarakeskuksessa tehdään Saaristomerta koskevaa tilastoseurantaa ja tutkimusta niin maalla kuin merelläkin yhteistyössä muiden tutkimus- ja viranomaistoimijoiden sekä sidosryhmien kanssa. Saaristomeren ekologiseen tilaan vaikuttavat
- [Elokuussa vedenpinnat olivat matalalla Pohjois-Karjalassa](https://www.vesi.fi/elokuussa-vedenpinnat-olivat-matalalla-pohjois-karjalassa/): Kuukauden keskilämpötila oli elokuulle tyypillinen. Vedenkorkeudet ja virtaamat olivat ajankohdan keskiarvon alapuolella. Pintavedet olivat kuun lopussa vielä lämpimiä. Niiden lämpötilat olivat noin puolitoista astetta keskimääräistä korkeammalla. Ilmatieteen laitoksen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa ajankohdalle tyypillisellä tasolla. Liperin mittauspisteellä keskilämpötila oli 15,0°C, eli 0,1 astetta elokuun keskilämpötilan alapuolella. Nurmeksen Valtimolla keskilämpötila oli 14,3°C eli 0,1 astetta aseman
- [Elokuun 2025 vesitilannekatsaus: Lämpimät vedet, jokien ravinnepitoisuudet korkeita (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/elokuun-2025-vesitilannekatsaus-lampimat-vedet-jokien-ravinnepitoisuudet-korkeita-pohjalaismaakunnat/): Elokuu oli pohjalaismaakunnissa rannikkoa lukuun ottamatta melko vähäsateinen ja vesistöjen virtaamat ja vedenkorkeudet laskivat jonkin verran tavanomaista alemmalle tasolle. Vähäsateinen elokuu näkyy vesistöissä Pohjalaismaakuntien vesistöjen virtaamat pysyivät elokuussa pääosin keskimääräistä pienempinä. Lapuanjoella Kepon mittausasemalla virtaama laski elokuun aikana vain noin 6 m3/s:iin ja Kyrönjoen mittausasemalla Skatilassa noin 8 m3/s:iin. Rannikolla sadetta saatiin tasaisemmin elokuun aikana
- [Uratarinoita vesialalta - osa 11](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-11/): Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Jukka Patronen, reilu viisikymppinen vesihuollon ammattilainen. Työskentelen tällä hetkellä Tonisco-yhtiöissä myyntijohtajana, jossa vastaan vesihuoltosektorin asiakassuhteista ja myynnin
- [Hämeen leväseurantapaikoilla levähavaintoja viime viikkoa enemmän](https://www.vesi.fi/hameen-levaseurantapaikoilla-levahavaintoja-viime-viikkoa-enemman/): Heikkotuulinen sää on nostanut pintaan vanhenevaa sinilevää useilla seurantapaikoilla. Tällä viikolla havaittiin runsas leväesiintymä Asikkalassa Vesijärven Kalmarin uimarannalla ja Hämeenlinnassa Katumajärven Idänpään uimarannalla. Niiden lisäksi todettiin vähäinen esiintymä seitsemällä paikalla eri puolilla Hämettä. Tämä on enemmän kuin yhdelläkään aiemmalla viikolla kuluneena kesänä. Kanta-Hämeessä levää havaittiin vähän Hattulassa Vanajavedellä ja Tammelassa Pyhäjärvellä. Päijät-Hämeen vähäiset esiintymät tavattiin
- [Iitin Vesistövisio 2035 -työ on käynnistynyt – tarkoituksena parantaa alueen vesistöjen tilaa](https://www.vesi.fi/iitin-vesistovisio-2035-tyo-on-kaynnistynyt-tarkoituksena-parantaa-alueen-vesistojen-tilaa/): Iitin kunta ja Hämeen ELY-keskus käynnistävät Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sekä Tuike Valmennus Oy:n kanssa vesistövision suunnittelun. Iitin kunta panostaa yhdessä Hämeen ELY-keskuksen Luonnonvarayksikön kanssa Iitin vesistöjen ekologisen tilan parantamiseen. Vesistövisio 2035 -työssä tarkastellaan myös vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittämistä, sillä alueen elinvoimaisuuden edistäminen on tärkeä osa vesistövisiotyötä. Paikallisten asukkaiden ja toimijoiden saaminen mukaan yhteistyöhön on
- [Alkusyksy tuonut mukanaan tutun ilmiön: sinilevää enemmän, Pirkanmaa](https://www.vesi.fi/alkusyksy-tuonut-mukanaan-tutun-ilmion-sinilevaa-enemman-pirkanmaa/): Viikolla 35 Pirkanmaalla havaittiin sinilevää Tampereella, Ikaalisissa, Kangasalla, Kihniössä, Vesilahdella, Lempäälässä, Valkeakoskella, Sastamalassa, Pirkkalassa sekä Nokialla. Kuluvalla viikolla sinilevähavaintoja on tehty 13:sta valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikasta, mikä on selvästi enemmän kuin edellisviikkoina. Tämänhetkinen levämäärä on kuitenkin normaali verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon, sillä Pirkanmaalla elokuun loppu on perinteisesti levämäärältään runsain ajankohta. Syynä tähän ovat sinileville suotuisat lämpötilat sekä vesistöissä runsaasti saatavilla olevat
- [Vain muutamalla Hämeen leväseurantapaikalla havaittu levää elokuussa](https://www.vesi.fi/vain-muutamalla-hameen-levaseurantapaikalla-havaittu-levaa-elokuussa/): Elokuun aikana Hämeessä havaittiin yhdeksän kertaa vähäinen ja yhden kerran runsas leväesiintymä. Seuranta jatkuu syyskuun loppuun asti. Hämeessä havaittiin tällä viikolla vähäinen leväesiintymä Vanajavedellä Hattulassa ja Vesijärvellä Asikkalan molemmilla valtakunnallisilla seurantapaikoilla. Hämeen seurantapaikoilla ei elokuussa ajankohtaan nähden tehty kovin paljon havaintoja pinnalla tai sen tuntumassa olevasta levästä. Tilanne voi muuttua nopeasti Vanhenevaa sinilevää voi loppukesällä
- [Uratarinoita vesialalta - osa 10](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-10/): Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Leevi Vähämaa, 26-vuotias vesihuoltoinsinööri. Työskentelen Turun Vesihuolto Oy:ssa vesihuoltoinsinöörinä, jossa suunnittelen vesihuoltoverkostojen saneeraus- sekä uudisrakennuskohteita ja toimin
- [Sinilevätilanne on pysynyt ennallaan Lounais-Suomen merialueilla](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-on-pysynyt-ennallaan-lounais-suomen-merialueilla-varsinais-suomi-satakunta-2/): Sinileviä on tälläkin viikolla havaittu Lounais-Suomen merialueilla, mutta tilanne on kuitenkin maltillinen. Muutamalla sisävesien vakiohavaintopaikalla sinilevät ovat runsastuneet. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka. Sinilevää on kuluvalla viikolla havaittu Lounais-Suomen merialueen viidellä ja sisävesissä kahdella vakiohavaintopaikalla. Viileämpi ja sateisempi sää on hillinnyt sinilevien esiintymistä erityisesti ulkosaaristossa. Sisävesistä sinilevää on tavattu runsaasti Rymättylän Kirkkojärvestä ja Salon Ylisjärvestä.
- [Kesä- ja heinäkuun 2025 vesitilannekatsaus: Viileä kesäkuu, heinäkuussa sateita ja hellettä (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/kesa-ja-heinakuun-2025-vesitilannekatsaus-viilea-kesakuu-heinakuussa-sateita-ja-helletta-pohjalaismaakunnat/): Alkukesän viileän sään ja maltillisten sateiden vuoksi vesitilanne oli rauhallinen. Monin paikoin virtaamat ja vedenkorkeudet olivat alle keskimääräisen tason. Heinäkuun alun runsaat sateet nostivat virtaamia hetkellisesti. Heinäkuun puolivälissä alkanut hellejakso ei ole juurikaan huonontanut veden laatua, mutta sinilevää on esiintynyt jonkin verran. Pohjavesitilanne on ajankohtaan nähden melko tavanomaisella tasolla. Sateiden seurauksena virtaamat nousivat hetkellisesti korkeiksi
- [Sinilevähavainnot edelleen vähäisiä Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-edelleen-vahaisia-pirkanmaalla-2/): Viikolla 33 Pirkanmaalla havaittiin sinilevää Lempäälässä, Sastamalassa, Kangasalla, Kihniössä sekä Pirkkalassa. Kuluvalla viikolla sinilevähavaintoja on tehty kuudella valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla Pirkanmaalla. Havaintoja tehtiin enemmän kuin edellisillä viikoilla, mutta levätilanne on silti ajankohtaan nähden tavanomaista rauhallisempi. Elokuu on yleensä sinileville otollisinta aikaa, jolloin sitä voi esiintyä järvissä runsaastikin. Vähän sinilevää havaittiin Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa sekä Kirkkojärvessä,
- [Nyt kunnostetaan Etelä-Suomen ainoaa jokea, jossa raakut vielä lisääntyvät](https://www.vesi.fi/nyt-kunnostetaan-etela-suomen-ainoaa-jokea-jossa-raakut-viela-lisaantyvat/): Pirkanmaan raakkujokien virtavesikunnostukset jatkuvat Hämeenkyrön kunnassa ja Ylöjärven kaupungissa sijaitsevalla Ruonanjoella. Ruonanjoki on Etelä-Suomen merkittävin raakkujoki simpukkapopulaation koon perusteella, ja sen on todettu myös lisääntyvän ainoana populaationa Etelä-Suomessa. Kunnostukset ovat osa EU-rahoitteista LIFE Revives -hanketta, jossa parannetaan jokihelmisimpukan ja taimenen elinympäristöjä. Erittäin uhanalaista ja rauhoitettua jokihelmisimpukkaa eli raakkua löytyy Hämeenkyrön kunnan ja Ylöjärven kaupungin rajalla
- [Sinilevää on edelleen Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevaa-on-edelleen-lounais-suomen-merialueilla-varsinais-suomi-satakunta/): Sinilevähavaintoja on tehty Lounais-Suomen merialueilla edelleen tällä viikolla (vk 33). Sisävesien vakiohavaintopaikoilta sinilevää ei kuitenkaan ole pääasiassa enää tavattu. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka. Sinilevää on kuluvalla viikolla havaittu Lounais-Suomen merialueella seitsemällä vakiohavaintopaikalla. Sisävesistä sinilevää on tavattu ainoastaan Rymättylän Kirkkojärvestä. Lounais-Suomen sisävesissä on tänä kesänä esiintynyt keskimääräistä selvästi vähemmän sinilevää. Merialueilla sinilevää taas
- [Sinilevien havaintojen määrä on kasvanut merialueilla (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/sinilevien-havaintojen-maara-on-kasvanut-merialueilla-pohjalaismaakunnat/): Merialueiden sinilevähavainnot ovat runsastuneet viime viikoista Pohjalaismaakunnissa. Sisävesialueilla sinilevähavaintoja on edelleen vähemmän, mitä heinäkuisena hellejaksona. Hellejakson jälkeen paikoin sateinen ja tuulinen sää on tuonut vaihtelua sinilevähavaintojen määrässä kuluneiden viikkojen aikana. Pitkittyneen hellejakson aikana havaintoja tehtiin enemmän erityisesti sisävesialueilla. Nyt tilanne on rauhoittunut sisävesillä, mutta havaintojen määrä on kasvanut merialueilla. Runsaat sateet ovat voineet vaikuttaa merialueiden
- [Vesihuollossa katse vuoteen 2040 – suunnitelmaluonnos eteni lausunnoille](https://www.vesi.fi/vesihuollossa-katse-vuoteen-2040-suunnitelmaluonnos-eteni-lausunnoille/): Kanta-Hämeen maakunnallinen vesihuollon suunnitelmaluonnos ehdottaa toimia vesihuollon teknisen toimintavarmuuden lisäämiseksi ja palvelujen tuottamisen turvaamiseksi seuraavien 15 vuoden aikana. Yhteistyön syventäminen ja vahvat toimijat ovat elinehto tavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnilla on ratkaiseva asema näiden asioiden kuntoon saattamisessa. Kanta-Hämeen maakunnan vesihuoltosuunnitelman 2040 laadinta on edennyt lausuntopyyntövaiheeseen. Suunnittelualueen kunnilta, vesihuoltolaitoksilta ja sidosryhmiltä pyydetään palautetta suunnitelmaluonnoksesta ja siinä ehdotettavista vesihuollon
- [Uratarinoita vesialalta - osa 9](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-9/): Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Juha Niemi (41 v.), limnologi ja toiminnanjohtaja Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksessä. Mikä veti sinut vesihuoltoalalle?
- [Metsätaloudelle herkät vesistöt -aineisto (ymparisto.fi)](https://www.vesi.fi/metsataloudelle-herkat-vesistot-aineisto-ymparisto-fi/): Valtakunnallinen aineisto metsätalouden vaikutuksille herkistä vesistöistä on valmistunut. ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteistyönä laatiman aineiston tarkoituksena on auttaa huomioimaan metsätaloudelle herkät vesistöt jo siinä vaiheessa, kun metsänhoidon toimenpiteitä ryhdytään suunnittelemaan. Aineiston avulla pyritään helpottamaan suunnittelutyötä, jotta vesistöihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja vähentää. Juuri julkaistu Metsätaloudelle herkät -vesistöt aineisto auttaa metsätaloustoimien suunnittelussa sekä
- [Vesitilanne nyt Pirkanmaalla: Vähälumisen talven jälkeen vedenpinnat ovat alhaalla ja kasvukauden vuoksi lasku jatkuu](https://www.vesi.fi/vesitilanne-nyt-pirkanmaalla-vahalumisen-talven-jalkeen-vedenpinnat-ovat-alhaalla-ja-kasvukauden-vuoksi-lasku-jatkuu/): Leuto talvi piti vedenpintoja tavallista korkeammalla. Talven jälkeen vedenkorkeudet ovat kuitenkin kääntyneet laskuun, ja myös kesälle ennustetaan tavanomaista alempia vedenkorkeuksia useille järville. Vähälumisen talven vuoksi järvien vedenkorkeuksien nousu aikaistui ja kevään sulamishuippu jäi pieneksi Pirkanmaalla. Lunta satoi vähemmän kuin viime vuosina. Leuto ja sateinen talvi kerrytti vettä järviin runsaasti. Nollan molemmin puolin sahanneesta lämpötilavaihtelusta johtuen
- [Kesän sinileväseuranta on käynnistynyt](https://www.vesi.fi/kesan-sinilevaseuranta-on-kaynnistynyt/): Valtakunnallinen sinileväseuranta käynnistyi tällä viikolla (vk 23). Pirkanmaalla leväseurannan ensimmäisellä viikolla havaittiin hieman sinilevää Kangasalan Kirkkojärvessä. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) seuraa Pirkanmaan levätilannetta alueen kuntien kanssa 47 havaintopaikalla eri puolilla maakuntaa. Sinilevätilannetta seurataan viikoittain, ja Pirkanmaan ELY-keskus laatii tilannetiedotteen joka toinen torstai syyskuun loppuun asti. Kuntien viranomaisten lisäksi Suomen rotarit ovat perinteisesti olleet
- [Aurinkoahven uhkaa vesistöjemme monimuotoisuutta – älä levitä haitallista vieraslajia](https://www.vesi.fi/aurinkoahven-uhkaa-vesistojemme-monimuotoisuutta-ala-levita-haitallista-vieraslajia-2/): Aurinkoahven on vieraslaji, jonka poistaminen vesistöistä on hyvin haastavaa. Laji ei leviä itsekseen, vaan ihmisen avustuksella. Sen levittäminen on kiellettyä ja uhka luonnon monimuotoisuudelle. Aurinkoahven (Lepomis gibbosus) on Pohjois-Amerikasta peräisin oleva vieraslaji, joka on levinnyt Suomeen ihmisten toimesta. Se on tehokas lisääntyjä ja aggressiivinen reviirinsä puolustaja, mikä tekee siitä erityisen haitallisen alkuperäiselle vesiluonnolle. Aurinkoahven syrjäyttää
- [Sinilevätilanne on jatkunut rauhallisena](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-on-jatkunut-rauhallisena/): Kuluneen viikon aikana sinilevätilanne on jatkunut rauhallisena sekä sisävesi-, rannikko- että avomerialueilla. Sisävesillä ja rannikolla sinilevää on havaittu vähemmän kuin tyypillisesti loppukesällä. Myös avomerellä sinilevätilanne on pysynyt vakaana, ja tuulinen sää on pitänyt levän sekoittuneena veteen kaikilla vesialuilla. Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on hieman kasvanut edellisestä viikosta, mutta sinilevää on kuluvalla viikolla edelleen vähemmän kuin tyypillisesti
- [Heinäkuu Pohjois-Karjalassa oli helteinen ja vähäsateinen](https://www.vesi.fi/heinakuu-pohjois-karjalassa-oli-helteinen-ja-vahasateinen/): Heinäkuun keskilämpötila oli noin kolme astetta keskimääräistä korkeampi. Vesistöjen vedenpinnankorkeudet ovat edelleen matalalla tasolla. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa keskimääräistä lämpimämpiä ja mittausasemilla rikottiin lämpötilaennätys. Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä lämpimämpi. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä heinäkuun keskilämpötila oli 2,8–3,3◦C pitkän ajan keskiarvoa (1991–2020) korkeampi. Lieksan Lampelan asemalla mitattiin ennätyksellinen kahdenkymmenen päivän helleputki,
- [Hämeessä joitakin levähavaintoja heinäkuussa ja elokuun alussa](https://www.vesi.fi/hameessa-joitakin-levahavaintoja-heinakuussa-ja-elokuun-alussa/): Hämeessä havaittiin tällä viikolla vähäinen sinileväesiintymä Orimattilassa Mallusjärven ja Hattulassa Vanajaveden seurantapaikalla. Kumpikin kuuluu valtakunnalliseen leväseurantaan. Heinäkuussa Hämeen valtakunnallisilla seurantapaikoilla todettiin yhdeksän kertaa vähäinen sinileväesiintymä, kahdesti Mallusjärvellä ja Lahdessa Kymijärvellä. Kertaalleen nähtiin hieman sinilevää Tammelan Pyhäjärvellä, Asikkalassa Päijänteellä ja Vesijärvellä, Hämeenlinnan Pääjärvellä sekä Vanajavedellä. Runsas esiintymä tavattiin heinäkuussa kahdesti, toinen Mallusjärvellä ja toinen Asikkalassa Päijänteellä.
- [Lämpö tuo vesistöihin kutsumattomia vieraita ja uhkaa vesiluonnon hyvinvointia](https://www.vesi.fi/lampo-tuo-vesistoihin-kutsumattomia-vieraita-ja-uhkaa-vesiluonnon-hyvinvointia/): Ihmistoiminnan seurauksena, tahattomasti tai tarkoituksellisesti vesistöihimme on levinnyt vieraslajeja, jotka voivat syrjäyttää alkuperäisiä lajeja viemällä niiltä elintilaa. Ilmastonmuutos voi edistää lämpöä suosivia lajeja, kuten hyytelösammaleläintä, jonka yhdyskuntia tavataan varsinkin loppukesän lämpöisissä vesissä. Muita ranta-alueiden, lämpimissä vesissä viihtyviä vieraslajeja ovat isosorsimo ja kanadanvesirutto. Vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta, haittaavat virkistyskäyttöä ja voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vahinkoja. Jos
- [Sinilevät runsastuneet Pirkanmaan järvissä](https://www.vesi.fi/sinilevat-runsastuneet-pirkanmaan-jarvissa/): Viikolla 27 Pirkanmaalla havaittiin sinilevää Tampereella, Kangasalla, Sastamalassa, Valkeakoskella, Pirkkalassa, Kihniössä sekä Nokialla. Tuuli kuljettaa levää avovesialueilta rannoille ja voi näin vaikuttaa kasvaneisiin levähavaintoihin. Vaikka sää on ollut viime aikoina epävakaisesta ja viileää, sinilevää havaittiin tällä viikolla (viikko 27) Pirkanmaalla 12 valtakunnallisella havaintopaikalla. Runsaasti sinilevää havaittiin Tampereen Pyhäjärvessä Pyynikin uimarannalla. Vähän sinilevää havaittiin 11 havaintopaikalla:
- [Leväseuranta: Juhannusviikolla sinilevää havaittiin viidessä järvessä](https://www.vesi.fi/levaseuranta-juhannusviikolla-sinilevaa-havaittiin-viidessa-jarvessa/): Juhannusviikolla, viikolla 25, Pirkanmaalla havaittiin sinilevää Kangasalla, Nokialla, Kihniössä, Sastamalassa sekä Hämeenkyrössä. Juhannusviikolla Pirkanmaalla havaittiin runsaasti sinilevää Kangasalan Kirkkojärvessä. Vähän sinilevää havaittiin viidellä seurantapaikalla, Nokian Pyhäjärven Halkoniemessä ja Maatialanlahdella, Kihniön Sulkuejärvessä, Sastamalan Houhajärvessä sekä Hämeenkyrön Järvenkylänjärven uimarannalla. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan pintaveden lämpötila nousee maltillisesti ja tuulen voimakkuus on kohtalaista tai jopa navakkaa. Pintavedet lämpenevät ilman
- [Pirkanmaan sinilevähavaintojen määrä on vähentynyt helteistä huolimatta](https://www.vesi.fi/pirkanmaan-sinilevahavaintojen-maara-on-vahentynyt-helteista-huolimatta/): Sinilevähavaintojen määrä on kääntynyt laskuun Pirkanmaalla. Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu kahdella sinileväseurannan havaintopaikalla. Viime viikolla havaintoja kirjattiin vielä kahdeksan kappaletta eri puolilta maakuntaa. Pirkanmaan ELY-keskus seuraa maakunnan sinilevätilannetta yhteistyössä kuntien kanssa 52 vakituisella havaintopaikalla. Helteistä huolimatta sinilevää on havaittu kuluvalla viikolla ainoastaan kahdella näistä paikoista, siinä missä viime viikolla havaintoja tehtiin kahdeksalta paikalta. Neljältä
- [Vietnamilaiset vesihuollon asiantuntijat vierailivat Lounais-Suomessa ottamassa oppia paikallisista ratkaisuista](https://www.vesi.fi/vietnamilaiset-vesihuollon-asiantuntijat-vierailivat-lounais-suomessa-ottamassa-oppia-paikallisista-ratkaisuista/): Vietnamin maatalous- ja ympäristöministeriön edustajat tutustuivat kesäkuussa Suomen vesihuoltoon ja pohjavesien suojeluun. Varsinais-Suomen ELY-keskus isännöi Turussa pari päiväistä vierailua, jonka ohjelmassa oli keskusteluja, tiedon ja osaamisen jakamista sekä tutustumista merkittäviin alueen vesihuollon kohteisiin, kuten Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon ja Virttaankankaan tekopohjavesilaitokseen. Yhteistyötä vesihuollon kehittämiseksi Suomen ja Vietnamin välillä on ollut pitkään vesialan kehitysyhteistyötä, johon on osallistunut niin
- [Sinilevähavainnot ovat vähentyneet kuluvalla viikolla](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-ovat-vahentyneet-kuluvalla-viikolla/): Edellisviikkoon verrattuna sinilevähavaintojen määrä on laskenut sekä sisävesillä, rannikolla että avomerialueilla. Sisävesillä levää esiintyy ajankohtaan nähden tavanomaista vähemmän, ja rannikon sekä avomeren tilanne on pysynyt keskimääräisellä tasolla. Tilanne vaihtelee kuitenkin alueittain, ja yksittäisiä runsaampia esiintymiä on havaittu eri puolilla maata. Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on laskenut edellisviikosta, ja sinilevää esiintyy vähemmän kuin tyypillisesti heinä-elokuun vaihteessa. Vaikka
- [Helteet rikkoivat sisävesien lämpöennätyksiä](https://www.vesi.fi/helteet-rikkoivat-sisavesien-lampoennatyksia/): Pitkään kestäneet helteet ovat nostaneet pintaveden lämpötilat keskimääräistä korkeammiksi Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisilla havaintoasemilla. Viime viikolla kahdella havaintoasemalla lämpötila nousi mittaushistorian korkeimmaksi, kahdella sivuttiin korkeinta arvoa ja kahdella oltiin 0,1 asteen päässä ennätyksestä. Mittaushistorian korkeimmat arvot mitattiin Pohjois-Savon Pielavedellä ja Joensuun kaupungin läpi virtaavalla Pielisjoella. Pielavedellä pintaveden lämpötila nousi 26,3 asteeseen torstaina 24. heinäkuuta ja Pielisjoessa
- [Hellejakson myötä sinilevää esiintyy pohjalaismaakunnissa jo runsaammin (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/hellejakson-myota-sinilevaa-esiintyy-pohjalaismaakunnissa-jo-runsaammin-pohjalaismaakunnat/): Jo toista viikkoa jatkunut hellejakso on lisännyt sinileväesiintymiä Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Korkeat lämpötilat edistävät sinilevien lisääntymistä ja lämpimän jakson jatkuessa myös levien kasvukausi voi pitkittyä. Sinilevien esiintyminen on usein paikallista ja sinilevää voi esiintyä myös muilla kuin alla mainituilla alueilla. Sinileväseurannan havainnot kertovat tilanteesta havaintopaikalla ainoastaan kyseisenä ajankohtana ja tilanne voi vaihdella nopeasti sääolosuhteiden
- [Sinilevätilanne jatkuu monin paikoin samankaltaisena, avomerialueilla havainnot ovat lisääntyneet](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-jatkuu-monin-paikoin-samankaltaisena-avomerialueilla-havainnot-ovat-lisaantyneet/): Lämmin ja melko tyyni sää on jatkunut, ja sinilevähavaintojen määrä on toistaiseksi pysynyt lähes ennallaan sisävesillä ja rannikolla. Avomerialueilla sinilevähavainnot ovat lisääntyneet monin paikoin. Tilanne on keskikesälle tyypillinen, mutta voi muuttua nopeasti sääolosuhteiden jatkuessa suotuisina sinilevän kasvulle. Lämpimän ja melko tyynen sään jatkuttua sinilevähavaintojen määrä on pysynyt sisävesillä ja rannikolla melko samanlaisena viime viikkoon verrattuna,
- [Sinilevätilanne jatkuu vaihtelevana Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-jatkuu-vaihtelevana-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta-2/): Sinilevätilanne jatkuu Lounais-Suomessa vaihtelevana. Sinilevästä on tehty useita havaintoja kuluneella viikolla niin sisävesissä kuin merialueellakin, mutta vakioseurantaan kuuluvista kohteista suurin osa on vielä levättömiä. Heinäkuun jatkuessa lämpimänä sinilevien määrä saattaa vielä lisääntyä tulevina viikkoina. Sinilevät esiintyvät paikallisesti, joten veden uinti- ja käyttökelpoisuus kannattaa varmistaa aina paikan päällä. Lämpimät säät ovat tuoneet sinilevää tällä viikolla havaintopaikoille,
- [Hämeen vesistöissä vedenkorkeudet pääasiassa lähellä normaalia – vesien lämpötilat tavallista korkeammat](https://www.vesi.fi/hameen-vesistoissa-vedenkorkeudet-paaasiassa-lahella-normaalia-vesien-lampotilat-tavallista-korkeammat/): Pitkään jatkuneet runsaat sateet kesä–heinäkuussa palauttivat matalalle laskeneet suuret järvet tavanomaisiin korkeuksiin ja kohensivat pohjavesitilannetta. Virtavedet ja pienet vesistöt nousivat runsaiden sateiden myötä korkealle ja ovat hiljalleen palautuneet tavallisiin korkeuksiin. Sateiden loputtua helle on lämmittänyt vedet tavanomaista lämpimämmiksi ja saanut sinilevän kasvamaan. Vedenkorkeudet lähes koko Hämeessä totutuissa lukemissa Runsaat sateet nostivat tulvattoman kevään jäljiltä mataliksi
- [Vesihuollon tiedottamisvelvollisuuden uudet vaatimukset](https://www.vesi.fi/vesihuollon-tiedottamisvelvollisuuden-uudet-vaatimukset/): Vesihuoltolaitosten tiedottamisvelvollisuuden uudet vaatimukset eli pyytämättä tiedottamisvelvollisuus on herättänyt kysymyksiä ja keskustelua, joten ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut -yksikkö järjesti joulukuussa 2024 webinaarin aiheesta. Vesihuoltolain uusien vuonna 2023 voimaan astuneiden vaatimusten mukaan vesihuoltolaitoksen tulee lähettää asiakkaalle vähintään kerran vuodessa tiedot laitoksen toimittaman talousveden laadusta, hinnasta ja asiakaskohtaisesta kulutuksesta. Webinaarissa kuultiin johtavan vesitalousasiantuntijan Pepe Lindqvistin esitys lainsäädännön vaatimuksista sekä
- [Helteet ovat lisänneet sinilevien määrää Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/helteet-ovat-lisanneet-sinilevien-maaraa-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/): Heinäkuulle tyypillisesti sinilevien määrä on lisääntynyt Lounais-Suomessa. Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu vaihteleva määrä jo kymmeneltä vakioseurantapaikalta. Viime viikolla sinilevästä ilmoitettiin kuudelta vakiopaikalta. Sinilevät esiintyvät paikallisesti, joten veden uinti- ja käyttökelpoisuus kannattaa varmistaa aina paikan päällä. Helle on lisännyt sinilevien esiintymistä kuluvalla viikolla. Toistaiseksi rauhallinen sinileväkesä näyttää siis vilkastumisen merkkejä. Tähän mennessä kymmeneltä vakioseurantapaikalta on
- [Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintoja eri puolilla maata](https://www.vesi.fi/lammin-saa-on-lisannyt-sinilevahavaintoja-eri-puolilla-maata/): Lämmin ja tyyni sää on lisännyt sinilevien esiintymistä sekä sisävesillä että rannikko- ja avomerialueilla. Myös alkukesän sateet ja tuulet ovat luoneet suotuisat olosuhteet sinileväkukinnalle. Havaintoja on tehty laajasti eri puolilla maata, mutta sinilevätilanne jatkuu kuitenkin edelleen keskikesälle melko tyypillisellä tasolla. Viimeisen viikon aikana koko Suomessa vallinnut melko tyyni ja lämmin sää on nostanut pintavesien lämpötiloja,
- [Pirkanmaalla tehdään sinilevähavaintoja tasaiseen tahtiin](https://www.vesi.fi/pirkanmaalla-tehdaan-sinilevahavaintoja-tasaiseen-tahtiin/): Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu yhdellätoista sinileväseurannan havaintopaikalla eri puolilla Pirkanmaata. Havaintojen määrä on pysynyt suurin piirten samana nyt kolmen viikon ajan. Pirkanmaan ELY-keskus seuraa maakunnan sinilevätilannetta yhteistyössä kuntien kanssa 52 vakituisella havaintopaikalla. Runsaasti sinilevää havaittiin viikolla 29 Kangasalan keskustan tuntumassa sijaitsevalla Kirkkojärvellä ja Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä. Vähäisiä määriä sinilevää havaittiin yhdeksällä havaintopaikalla Akaan Jalantijärvellä,
- [Kesäkuussa Pohjois-Karjalan vedenkorkeudet olivat matalalla, kuivuuden ennustetaan jatkuvan](https://www.vesi.fi/kesakuussa-pohjois-karjalan-vedenkorkeudet-olivat-matalalla-kuivuuden-ennustetaan-jatkuvan/): Kesäkuu oli viileä ja vähäsateinen. Vesistöjen vedenkorkeudet sekä virtaamat olivat vähäisiä. Kevään kuivuus näkyy pohjavedenpintojen laskemisena sekä paikoitellen kaivojen kuivumisena. Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuu oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä viileämpi. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä kesäkuun keskilämpötila oli 0,4–0,7 °C pitkän ajan keskiarvoa (1991–2021) viileämpi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa kuukauden päättyessä keskimääräistä vähäisempi. ELY-keskuksen mittauspisteessä Kontiolahden
- [Sinilevätilanteessa pientä muutosta Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanteessa-pienta-muutosta-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/): Lounais-Suomessa on kuluvalla viikolla havaittu vähäisesti sinilevää kuudella vakioseurantapaikalla. Viime viikolla havaintoja sinilevästä tehtiin neljältä seurantapaikalta. Sään on ennustettu lämpenevän, mikä voi edesauttaa sinilevien runsastumista tulevilla viikoilla. Sinilevät esiintyvät paikallisesti, joten veden uinti- ja käyttökelpoisuus kannattaa varmistaa aina paikan päällä. Lounais-Suomen vesialueilla sinilevähavainnot ovat hiukan lisääntyneet, mutta kokonaistilanne on vielä rauhallinen. Viime viikolla sinilevää havaittiin
- [Keskikesän sinilevätilanne pysynyt maltillisena suurimmassa osassa maata](https://www.vesi.fi/keskikesan-sinilevatilanne-pysynyt-maltillisena-suurimmassa-osassa-maata/): Sinilevähavainnot sisävesillä ovat hieman vähentyneet viime viikosta. Rannikkoalueilla tilanne on pysynyt vakaana, ja sinilevää on havaittu vähemmän kuin tyypillisesti keskikesällä. Avomerellä sinilevää on kuitenkin havaittu satelliittikuvien perusteella paikoittain hieman viime viikkoa enemmän. Valtakunnallisen seurannan sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on hieman vähentynyt viime viikosta. Runsaasti sinilevää on havaittu yhteensä neljällä sisävesien havaintopaikalla Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa. Hieman sinilevää
- [Vesiosaamisen kehittäminen –  Havaintoja valuma-aluelähtöisestä vesienhallinta koulutuksesta](https://www.vesi.fi/vesiosaamisen-kehittaminen-havaintoja-valuma-aluelahtoisesta-vesienhallinta-koulutuksesta/): Valuma-aluelähtöinen vesienhallintakoulutus järjestettiin osana vesiosaamisen kehittämishanketta 19.11.2024-24.4.2025. Vesiosaamisen kehittämishankkeen tarkoituksena on vahvistaa työelämässä olevien vesialan asiantuntijoiden ja ammattilaisten osaamista tilaamalla ja toteuttamalla koulutusta. Lisäksi tarkoituksena on houkutella alalle uusia osaajia. Valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan koulutus oli vesiosaamisen kehittämishankkeen seitsemäs täydennyskoulutuskokonaisuus. Perustiedot koulutuksesta Valuma-aluelähtöinen vesienhallinta on olennainen osa sekä vesiensuojelua että kestävää ympäristön- ja vesienhoitoa. Samalla voidaan ylläpitää
- [Suomen ympäristökeskus ja Kuva Space käynnistävät yhteistyön veden laadun seurannan parantamiseksi](https://www.vesi.fi/suomen-ymparistokeskus-ja-kuva-space-kaynnistavat-yhteistyon-veden-laadun-seurannan-parantamiseksi/): Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhanke testaa suomalaisten hyperspektraalisten satelliittihavaintojen käyttöä valtakunnallisen leväseurannan kehittämisessä. Suomen ympäristökeskus (Syke) ja suomalainen hyperspektrisatelliitteihin ja tekoälyyn erikoistunut Kuva Space aloittavat yhteistyön, jonka tarkoituksena on parantaa ympäristön seurantaa. Yhteistyön tarkoituksena on saada Suomen järvien ja rannikkovesien levälajistosta enemmän tietoa uudenlaisen satelliittidatan ja tekoälyn käytön avulla. Satelliittihavaintoja on hyödynnetty Sykessä jo pitkään merialueilla ja
- [Hämeen leväseurantapaikoilla on tähän mennessä ollut muutama vähäinen sinileväesiintymä](https://www.vesi.fi/hameen-levaseurantapaikoilla-on-tahan-mennessa-ollut-muutama-vahainen-sinilevaesiintyma/): Hämeessä on tänäkin kesänä 18 valtakunnallista leväseurantapaikkaa. Sinilevähavainnot ovat olleet tähän mennessä vähäisiä. Hämeen valtakunnalliset leväseurantapaikat kesällä 2025 Valtakunnallinen leväseuranta aloitettiin kesäkuun alussa, ja se jatkuu syyskuun loppuun. Hämeen seurantapaikat ovat samat kuin viime vuonna. Useimmat paikat sijaitsevat yleisillä uimarannoilla. Yhteensä Hämeessä on tänäkin kesänä 18 valtakunnallista seurantapaikkaa. Hämeen ELY-keskuksen saaman tiedon mukaan sinilevien havainnointi
- [Lounais-Suomessa ajankohtaan nähden vähän sinilevää (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/lounais-suomessa-ajankohtaan-nahden-vahan-sinilevaa-varsinais-suomi-satakunta/): Sinileviä esiintyy Lounais-Suomessa heinäkuun alussa tavanomaista vähemmän. Vähäisesti sinilevää on havaittu kuluvalla viikolla ainoastaan neljällä vakioseurantapaikalla. Sään on ennustettu jatkuvan ajoittain tuulisena ja sateisena, mikä hillitsee yhtenäisten sinilevälauttojen muodostumista. Sinilevätilanne Lounais-Suomen vesialueilla on kehittynyt tänä kesänä hitaasti. Vähäisiä havaintoja sinilevästä on kuluvalla viikolla tehty neljällä vakioseurantapaikalla. Näistä sisävesissä ovat Rymättylän Kirkkojärvi, Pyhäjärven Kauttua ja Siikaisjärvi.
- [Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintojen-maara-lisaantynyt-hieman-sisavesilla-rannikolla-ja-suomenlahden-avomerialueilla/): Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia. Sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet sisävesillä edellisviikosta, mutta ovat keskikesälle tyypillisellä tasolla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen, mikä vaikeuttaa sinilevien havainnointia. Valtakunnallisen
- [Uratarinoita vesialalta - osa 8](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-8/): Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Timo Pekkarinen, kotoisin Uuraisilta Keski-Suomesta. Mikä veti sinut vesihuoltoalalle? Kunnallistekniikan kaivutyöt ovat kuuluneet lähes koko työurani ajan
- [Uratarinoita vesialalta - osa 7](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-7/): Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Nimeni on Riina Rahkila, toimin ympäristöasiantuntijana ProAgria Pohjois-Suomen/Oulun Maa- ja kotitalousnaisten palveluksessa. Koulutukseltani olen ympäristösuunnittelija (AMK) ja agrologi
- [Uratarinoita vesialalta - osa 6](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-6/): Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Aada Viitanen, 24-vuotias energia- ja ympäristötekniikan insinööri. Työskentelen laatuinsinöörinä Turun Vesihuolto Oy:ssä, jossa työni on varmistaa, että
- [Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen maltillisena](https://www.vesi.fi/epavakainen-saa-on-pitanyt-sinilevatilanteen-maltillisena/): Sinilevätilanne jatkuu pääosin rauhallisena, ja havainnot sisävesillä sekä rannikkoalueilla ovat pysyneet vähäisinä. Kuluneen viikon epävakainen sää on vaikeuttanut satelliittihavaintojen tekemistä avomerialueilta. Kauppalaivojen automaattihavaintojen perusteella sinilevämäärä on kuitenkin ollut lievästi koholla Suomenlahden länsiosan avomerialueilla. Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen rauhallisena kuluvalla viikolla. Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoilla ei ole kuluneella viikolla havaittu runsaasti sinilevää. Hieman sinilevää on havaittu
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.2025](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-26-6-2025/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta
- [Rauhallinen alku sinileväkaudelle](https://www.vesi.fi/rauhallinen-alku-sinilevakaudelle/): Sinilevähavaintojen määrä on alkukesälle tyypilliseen tapaan maltillinen. Sisävesillä on paikoittain havaittu hieman sinilevää, pääosin Etelä-Suomessa. Rannikkoalueilla sinilevää on havaittu ajankohtaan nähden jopa hieman vähemmän. Avomerialueilla ei ole toistaiseksi havaittu merkittäviä leväesiintymiä. Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on alkukesälle tyypillisen rauhallinen. Kahdella valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoista on havaittu runsaasti sinilevää. Hieman sinilevää on havaittu 15:llä sisävesien havaintopaikalla. Kuluneella viikolla
- [Lounais-Suomen sinilevätilanne rauhallinen (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/lounais-suomen-sinilevatilanne-rauhallinen-varsinais-suomi-satakunta/): Sinilevätilanne on kehittynyt Lounais-Suomessa viileässä ja tuulisessa säässä edellisvuotta hitaammin. Sinilevää on havaittu vähäisessä määrin juhannusviikolla Rymättylän Kirkkojärvellä ja merialueella Mannerveden havaintopaikalla. Siitepölyä voi edelleen esiintyä runsaasti vesistöjen pinnoilla ja rantavedessä. Valtakunnallisen sinileväseurannan kolmannella viikolla Lounais-Suomen sinilevätilanne näyttää rauhalliselta. Vakioseurantapaikoista sinilevää on havaittu vähäisesti sisävesissä ainoastaan Rymättylän Kirkkojärvellä ja merialueilla Mannervedellä Iso Marjakarin havaintopaikalla. Kesäkuun
- [Tutustu hankkeiden tuotoksiin: Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan webinaareissa tutustuttiin konkreettisiin kohteisiin, oppeihin ja kehittämistarpeisiin eri puolella Suomea](https://www.vesi.fi/tutustu-hankkeiden-tuotoksiin-maa-ja-metsatalouden-vesienhallinnan-webinaareissa-tutustuttiin-konkreettisiin-kohteisiin-oppeihin-ja-kehittamistarpeisiin-eri-puolella-suomea/): Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan ajankohtaisia hankkeita esiteltiin toukokuussa kahdessa webinaarissa, joissa koottiin yhteen käytännön kokemuksia eri puolilta Suomea. Webinaarit kokosivat yhteen kymmeniä hanketoimijoita jakamaan tuloksia, oppimaan toisiltaan ja nostamaan esiin kehittämistarpeita. Teams-tapahtumat olivat avoimia kaikille kiinnostuneille. Webinaarit järjestettiin osana vuonna 2019 alkanutta Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, joka nykyisin toimii Ahti-ohjelman nimellä. Webinaarit osoittivat, että erityisesti ennakoitava ja
- [Opas pienruoppauksen toteuttamiseksi on julkaistu](https://www.vesi.fi/opas-pienruoppauksen-toteuttamiseksi-on-julkaistu/): Pienruoppausten ympäristövaikutukset hallintaan -hanke on käynnissä Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Hanke on julkaissut oppaan, jossa käydään ruoppauksen käytännön toteuttaminen vaiheittain. Samoin pienruoppaukseen liittyvät oleelliset lait ja säädökset, ympäristövaikutukset sekä keinot vähentää ympäristövaikutuksia käsitellään oppaassa. Näin kaikki ruoppaukseen tarvittava tieto on nyt koostettuna yksiin kansiin. Pienruoppauksia vuosittain tuhansia Ilmoitusmenettelyn mukaiset pienruoppaukset ovat yleensä yksityishenkilöiden tilaamia rannan parannustöitä. Siksi
- [Toukokuun 2025 vesitilannekatsaus: Vähäsateinen ja viileähkö toukokuu (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/toukokuun-2025-vesitilannekatsaus-vahasateinen-ja-viileahko-toukokuu-pohjalaismaakunnat/): Toukokuussa sademäärä oli keskimääräistä pienempi ja sää oli melko viileä. Vedenkorkeudet olivat pääsääntöisesti keskimääräisellä tasolla. Happamuushaittoja ei havaittu. Pohjavedenpinnat olivat laskusuunnassa koko toukokuun ajan. Järvet lähellä kesäkorkeuksia Vähälumisesta talvesta ja aikaisesta keväästä huolimatta saatiin säännöstellyt järvet toukokuussa tavanomaisiin kesäkorkeuksiin ja monin paikoin siirryttiin jo kesän minimijuoksutuksiin. Toukokuussa vedenkorkeudet pohjalaismaakunnissa olivat pääsääntöisesti keskimääräisellä tasolla. Säännöstellyistä järvistä
- [Uratarinoita vesialalta - osa 5](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-5/): Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Pietu Pankkonen - diplomi-insinööri, isä, ja ohjelmistoyritys Scalgon markkinapäällikkö Suomessa ja Isossa-Britanniassa (ja entinen aurinkolasimalli, mainitsen aina tilaisuuden
- [Pohjois-Karjalan vedenpinnat ovat matalalla](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vedenpinnat-ovat-matalalla/): Toukokuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin 0,3 astetta viileämpi. Vedenkorkeudet olivat matalalla ja virtaamat pieniä. Vesistöjen keväthuiput on saavutettu ja vedenpintojen ennustetaan laskevan kesäkuun aikana. Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa hieman keskimääräistä viileämpi. Kuukauden keskilämpötila oli Liperin mittausasemalla noin 0,4 astetta pitkän tarkastelujakson keskiarvoon verrattuna viileämpi, kun Nurmeksessa Valtimolla
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.5.2025](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-30-5-2025/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,13. Taso on 35 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 22 cm. Vedenpinta jatkaa laskuaan ilman runsaita sateita. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama
- [Leväseuranta käynnistyi – Pohjois-Pohjanmaalla ei havaintoja sinilevistä](https://www.vesi.fi/levaseuranta-kaynnistyi-pohjois-pohjanmaalla-ei-havaintoja-sinilevista-2/): Valtakunnallinen sinileväseuranta on käynnistynyt kesäkuun alussa ja jatkuu syyskuun loppuun. Pohjois-Pohjanmaalla sinileväseurannassa on 27 havaintopaikkaa eri puolilla maakuntaa. Merialueella on kuusi havaintopaikkaa. Oulujoen pohjoispuolella seurantaa on yhdessätoista järvessä ja eteläpuolella kahdeksassa järvessä. Rotareiden kesällä 2022 Pohjois-Pohjanmaalla aloittama sinileväseuranta jatkuu Sanginjokisuussa ja Montanlammessa. Ensimmäisellä seurantaviikolla yhdelläkään Pohjois-Pohjanmaan havaintopaikalla ei havaittu sinilevää, mikä on ajankohdalle tyypillistä. Pohjois-Pohjanmaalla
- [Kesän 2025 sinileväseuranta on alkanut (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/kesan-2025-sinilevaseuranta-on-alkanut-varsinais-suomi-satakunta/): Valtakunnallinen sinileväseuranta on jälleen alkanut. Sinilevien esiintymistä seurataan läpi kesän sekä sisävesissä että merialueilla. Seurannan ensimmäisellä viikolla Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilta ei ole havaittu sinilevää. Sinileväseurantaa on tehty jo vuodesta 1998 lähtien. Sinileväseuranta kestää kesäkuun alusta aina syyskuun loppuun. Vakiohavaintopaikkoja on 34, joista 16 sijaitsee sisävesissä ja 18 merialueella. Havainnoitsijat arvioivat sinilevän määrää vedessä silmämääräisesti
- [Kyselytutkimus: Saimaan vedenkorkeus ja juoksutus kiinnostavat ranta-asukkaita](https://www.vesi.fi/kyselytutkimus-saimaan-vedenkorkeus-ja-juoksutus-kiinnostavat-ranta-asukkaita/): Saimaan ranta-asukkaat kokevat läheiseksi suhteensa Saimaaseen ja sen lähiluontoon. He toivovat koottua tietoa vedenkorkeudesta ja juoksutuksista. Sitä varten on avattu uusi Saimaata koskeva sivu vesi.fi-palveluun. Enemmistöllä Saimaan ranta-asukkaita on varsin vahva ja läheinen yhteys Saimaan vesistöön ja sen lähiluontoon. Tämä selvisi laajasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi lähes 800 Saimaan vapaa-ajan ja vakituista ranta-asukasta. Koettu luontosuhde oli
- [Uratarinoita vesialalta - osa 4](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-4/): Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Teemu, syntyisin Pirkanmaan pohjoispuolelta lähes puoli vuosisataa vanha infra-alan tekijä. Mikä veti sinut vesialalle ja millainen on
- [Padon ja järven tulevaisuus herätti vilkasta keskustelua Eteläisissä](https://www.vesi.fi/padon-ja-jarven-tulevaisuus-heratti-vilkasta-keskustelua-etelaisissa/): Hämeenlinnan Hauholla sijaitseva Eteläistenjärven pato on ollut vuosia vailla aktiivista käyttöä – onko aika herättää se Ruususen unesta? Jos patoa aletaan jälleen säätää tai se muutetaan pohjapadoksi, miten se vaikuttaa järveen ja sen luontoon? Onko majavien rakentama pato uhka säännöstelylle vai luonnonläheinen mahdollisuus säilyttää järven vedenpinta korkealla? Tällaisista kysymyksistä keskusteltiin Hämeen ELY-keskuksen järjestämässä yleisötilaisuudessa Eteläisten
- [Hämeen vesistöissä ja pohjavesissä on tavanomaista kuivempaa](https://www.vesi.fi/hameen-vesistoissa-ja-pohjavesissa-on-tavanomaista-kuivempaa/): Viikonloppuna Hämeessä satoi monin paikoin yhteensä yli 10 millimetriä vettä, mikä näkyi vedenkorkeuden nousuna pienissä virtavesissä ja hulevesien vähäisenä tulvimisena. Pieneksi jäänyt sademäärä ei kuitenkaan helpottanut vesitilannetta suuremmissa järvissä, jotka ovat kevättulvan puutteen takia poikkeuksellisen alhaalla loppukevään tavanomaisiin korkeuksiin nähden. Pohjavesitilanteen helpottuminen vaatii lisää sateita. Viikonloppuna sadetta mitattiin Hämeenlinnan Katisten havaintoasemalla yhteensä 7 millimetriä ja
- [Tenojoella, Muonionjoella ja Tornionjoella tulva huipussaan kuun vaihteessa](https://www.vesi.fi/tenojoella-muonionjoella-ja-tornionjoella-tulva-huipussaan-kuun-vaihteessa/): Tornionjoella, Muonionjoella ja Tenojoella virtaamat ovat vielä nousussa ja tulvahuippuja ennustetaan kuun vaihteeseen. Lapin muissa isommissa vesistöissä tulvahuiput on jo ohitettu. Tenojoella vedenkorkeus on jo noussut keskimääräistä suuremmaksi, ja sen ennustetaan nousevan vielä jonkin verran lähipäivien aikana. Tenojoella tulvan ennustetaan olevan huipussaan viikonloppuna. Edellisen kerran Tenojoen vedenkorkeus on ollut yhtä korkealla vuonna 2020. Tenojoen Onnelansuvannossa
- [Lapin tulvatilanne jatkuu rauhallisena](https://www.vesi.fi/lapin-tulvatilanne-jatkuu-rauhallisena-2/): Ivalojoen ja Ounasjoen tulvat ovat huipussaan. Tornionjoen, Muonionjoen ja Tenojoen tulvahuippuja ennustetaan kuun vaihteeseen. Lapin vesistöjen tulvat ovat jäämässä keskimääräistä pienemmäksi. Isoista jokivesistöistä Tenojoella ja Juutuanjoella tulvahuipun ennustetaan nousevan keskimääräistä suuremmaksi odottavissa olevan nopean lumen sulamisen vuoksi. Usealla Lapin vesistöllä tämän kevään tulva on jäämässä keskimääräistä pienemmäksi, koska lumen sulaminen on ajoittunut pitkälle aikavälille. Sään
- [Yhdeksälle hankkeelle myönnettiin vesienhoitoavustusta Kanta- ja Päijät-Hämeessä](https://www.vesi.fi/yhdeksalle-hankkeelle-myonnettiin-vesienhoitoavustusta-kanta-ja-paijat-hameessa/): Pintavesien vesistökunnostuksiin myönnettiin Päijät-Hämeeseen kolmelle ja Kanta-Hämeeseen kolmelle hankkeelle vesienhoitoavustus. Lisäksi kolmelle kunnalle myönnettiin avustus pohjavesien suojelusuunnitelman laatimiseksi. Vesijärven ja Kymijärven hoitokalastusta sekä Kymijärven alusveden suodatusta Avustuksen turvin Lahden kaupunki jatkaa välttävässä ekologisessa tilassa olevan Kymijärven ja tyydyttävässä tilassa olevan Vesijärven hoitokalastusta. Lisäksi hankkeessa jatketaan Kymijärven alusveden suodatusta sedimentin ja vesikerroksen välillä kiertävän fosforin vähentämiseksi.
- [ELY-keskukselta 655 000 € vesistöjen tilan parantamishankkeisiin](https://www.vesi.fi/ely-keskukselta-655-000-e-vesistojen-tilan-parantamishankkeisiin/): Pohjois-Pohjanmaalla vesienhoito- ja kunnostushankkeisiin myönnettiin ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoitusta rahoitusta tänä vuonna yhteensä 655 000 euroa. Tämä merkittävä panostus kattaa 30 erilaista hanketta, jotka tähtäävät mm. Pohjois-Pohjanmaan vesistöjen tilan parantamiseen. Lisäksi toteutetaan kolme Helmi-purokunnostushanketta. Valtion aluehallinnon uudistukset ja vesienhoidon hankkeet Ympäristöministeriön Ahti-ohjelma (2023–2027) jatkaa vesiensuojelun tehostamisohjelman, ravinteiden kierrätysohjelman ja Saaristomeri-ohjelman työtä organisaatiouudistuksista huolimatta.
- [Uratarinoita vesialalta - osa 3](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-3/): Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Jutta Vuolamo, työskentelen Pidä Saaristo Siistinä ry:llä projektipäällikkönä ja meriasiantuntijana. Koulutukseltani olen ympäristö- ja meribiologi, valmistunut Åbo
- [Mittarointikyselyllä tietoa vesihuollon tilasta](https://www.vesi.fi/mittarointikyselylla-tietoa-vesihuollon-tilasta/): ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut-yksikkö on koonnut tietoa suomalaisen vesihuollon tilanteesta vesihuoltolaitoksilta mittarointikyselyllä sekä täydentämällä muun muassa vesihuollon tietojärjestelmä VEETIiin kerätyillä tiedoilla sekä muilla ELY-keskuksen keräämillä tiedoilla. Tavoitteena on muodostaa käsitys suomalaisen vesihuollon tilasta alueellisten vesihuoltostrategioiden yhteisten teemojen näkökulmasta. Mittarointikysely toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2024. Kysely toteutetaan jatkossa vuosittain ja aikasarjojen avulla saadaan näkyviin kehityssuuntia ja pystytään arvioimaan,
- [Huhtikuu oli Pohjois-Karjalassa kuiva](https://www.vesi.fi/huhtikuu-oli-pohjois-karjalassa-kuiva/): Kuukauden keskilämpötila oli Liperin mittausasemalla noin 0,8 astetta ja Nurmeksessa 1,1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet lähtivät nousuun keskimääräistä aikaisemmin. Alueen sadanta oli keskimääräiseen verrattuna vähäistä. Keväthuippujen ennustetaan jäävän keskimääräistä pienemmiksi. Huhtikuu oli kuiva ja maakunnan vedenpinnat lähtivät aikaiseen nousuun Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa keskimääräistä lämpimämpi. Maakunnan pohjoisosissa keskilämpötila oli pitkään aikaväliin
- [Uusi työkalu auttaa vesihuoltoa sopeutumaan ilmastonmuutokseen](https://www.vesi.fi/uusi-tyokalu-auttaa-vesihuoltoa-sopeutumaan-ilmastonmuutokseen/): Suomen ympäristökeskuksessa on kehitetty kätevä työkalu, joka auttaa vesihuoltolaitoksia hallitsemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Työkalun avulla laitokset voivat arvioida sopeutumistarpeitaan ja suunnitella tarvittavia toimia. Ilmainen, verkkopohjainen työkalu on nyt julkaistu vesi.fi-sivustolla. Suomessa on runsaat vesivarat, eivätkä ilmastoriskit ole vesihuollolle yhtä suuri uhka kuin monissa muissa maissa. Ilmastonmuutos koettelee silti myös meillä vesihuoltoa monin tavoin. Ilmastossa tapahtuvat muutokset
- [Lapin vesistöjen vedenkorkeudet nousussa – tulvahuiput jäämässä pieniksi](https://www.vesi.fi/lapin-vesistojen-vedenkorkeudet-nousussa-tulvahuiput-jaamassa-pieniksi/): Lämmin sää on käynnistänyt lumen sulamisen, ja Lapin vesistöjen vedenkorkeudet ovat kääntyneet hitaaseen nousuun. Loppuviikkoa kohti sää kylmenee ja lumen sulaminen hidastuu. Tulvahuiput ovat jäämässä keskimääräistä pienemmiksi. Lämmin sää on saanut lumen sulamaan Lapin alueella, ja vesistöjen vedenkorkeudet ovat kääntyneet nousuun. Osassa vesistöjä ensimmäinen tulvahuippu saavutetaan ennusteiden mukaan loppuviikosta tai ensi viikolla. Sään ennustetaan kylmenevän
- [Huhtikuun 2025 vesitilannekatsaus: Vähäsateinen huhtikuu (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/huhtikuun-2025-vesitilannekatsaus-vahasateinen-huhtikuu-pohjalaismaakunnat/): Pohjalaismaakunnissa huhtikuu oli varsin vähäsateinen verrattuna aikaisempiin vuosiin. Seinäjoen Pelmaan mittausaseman huhtikuun sademäärä oli melkein kolme kertaa pienempi kuin viime vuonna ja kaksi kertaa pienempi kuin vuosien 1991–2020 keskiarvo. Virtaamat tavanomaista pienempiä Vähäisten sateiden vuoksi kevättulvan jälkeiset virtaamat jäivät tavanomaista pienemmiksi. Rannikon pienten jokien virtaamat laskivat tasaisesti huhtikuun alusta kuun puoleenväliin asti. Sen jälkeen ne
- [Lapin vesistöjen tulvahuippuja odotettavissa vasta toukokuun loppupuolella](https://www.vesi.fi/lapin-vesistojen-tulvahuippuja-odotettavissa-vasta-toukokuun-loppupuolella/): Sään ennustetaan jatkuvan koleana, joten lumen sulaminen jatkuu hitaana. Tornionjoen alaosa on jo pääosin vapaana jäistä. Vesistöissä vielä paikoillaan olevat jäät voivat olla petollisia, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen. Sään ennustetaan jatkuvan koleana, joten Lapin alueella lumen sulamista saadaan vielä odotella. Lapin jokien virtaamien ennustetaan kääntyvän hiljalleen nousuun ensi viikolla tai sen jälkeen.
- [Uratarinoita vesialalta - osa 2](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-2/): Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Hei, olen Simo Tschernov, 37-vuotias insinööriopiskelija Hämeenlinnasta. Koulun rinnalla työskentelen kokopäiväisesti vesihuoltoalalla. Olen myös intohimoinen urheilija, lajeinani on
- [Valuma-aluesuunnittelun abc -kurssi tuo vesienhallinnan perusteet jokaisen saataville](https://www.vesi.fi/valuma-aluesuunnittelun-abc-kurssi-tuo-vesienhallinnan-perusteet-jokaisen-saataville/): Vesi ei tunne kiinteistöjen rajoja, joten vesienhallintaa on paras suunnitella yhteistyössä, yhteisellä vesistön valuma-alueella. Valuma-aluesuunnittelun perusteista on julkaistu kaikille avoin verkkokurssi, joka etenee valuma-alueen tunnistamisesta valuma-aluesuunnittelun hyötyjen tunnistamiseen ja yhteistyön ensi askeleisiin. Tavoitteena monta samanaikaista hyötyä Valuma-aluelähtöisellä vesienhallinnalla voidaan vaikuttaa siihen, että vettä on kaikille riittävästi ja oikeassa paikassa. Uudessa koulutuksessa keskitytään valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan suunnitteluun,
- [Lapin tulvatilanne jatkuu rauhallisena](https://www.vesi.fi/lapin-tulvatilanne-jatkuu-rauhallisena/): Lapin vesistöjen virtaamat pysyvät alhaisina toukokuun alussa kylmän sään vuoksi. Etelä-Lapin alueelle vapun aikaan osuva sään hetkellinen lämpeneminen voi kääntää virtaamia pieneen nousuun. Vesistöissä vielä paikoillaan olevat jäät voivat olla petollisia, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen. Edeltävän viikon sää on ollut kylmä, minkä vuoksi Lapin jokien virtaamat ovat olleet laskussa. Etelä-Lapin alueella lähipäivien
- [Vesihuollon tietojärjestelmän talousosiota uudistetaan](https://www.vesi.fi/vesihuollon-tietojarjestelman-talousosiota-uudistetaan/): Tarve kehittää vesihuoltolaitosten taloudenhallintaa on ollut yksi keskeisistä vesihuoltoalalla käydyn keskustelun teemoista jo useita vuosia. Jotta vesihuolto toimisi hyvin myös tulevina vuosikymmeninä, tulee laitoksilla olla taloudelliset edellytykset toteuttaa riittävät investoinnit. Kansallisen vesihuoltouudistuksen laadinnassa todettiin, että vesihuoltolaitosten talouden hallintaa ja valvontaa tulee kehittää. Osa Vesihuollon tietojärjestelmä Veetiin nykyisellään kerättävistä talouden luvuista ja Veetin laskemista tunnusluvuista ovat
- [Uratarinoita vesialalta - osa 1](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-1/): Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Marko Männynsalo, 44-vuotias pirkanmaalaistunut savolainen. Koulutukseltani olen ympäristötekniikan insinööri ja ympäristötieteiden maisteri. Työkokemusta vesihuoltoalalta minulle on kertynyt
- [Simojoen jäänlähtö lähellä viikonloppuna - muilla vesistöillä tilanne rauhallinen](https://www.vesi.fi/simojoen-jaanlahto-lahella-viikonloppuna-muilla-vesistoilla-tilanne-rauhallinen/): Simojoen virtaaman ennustetaan nousevan jäänlähtörajan tuntumaan viikonloppuna. Lapin muilla vesistöillä jäänlähtöä ja tulvia saadaan vielä odottaa. Sään lämmetessä jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen. Simojoella virtaaman ennustetaan nousevan jäänlähtörajan tuntumaan tulevana viikonloppuna. Simojoella tulva on jäämässä vähäisen lumimäärän vuoksi ennätyksellisen pieneksi, ellei mahdollisesti liikkeelle lähtevistä jäistä aiheudu jääpatoja. Pieni tulvavirtaama
- [Hämeeseen tarvitaan sateita, ettei kesällä vaivaa kuivuus](https://www.vesi.fi/hameeseen-tarvitaan-sateita-ettei-kesalla-vaivaa-kuivuus/): Hämeen monet järvet ovat märän talven jälkeen olleet varhaisessa laskussa jo helmikuusta lähtien. Myös pohjavedenpinnat ovat kääntyneet laskuun ja loppukevään aikana on tarvetta runsaille sateille, ettei vesi lopu kesken sekä pinta- että pohjavesistä. Lämpimän talven takia tänä vuonna kevättulvan sijaan koettiin useita talvitulvia. Kevättulvan sekä sulavan lumen puutteen takia vesistöihin valuvat virtaamat jäävät vähäisiksi poikkeuksellisen
- [Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja lumet olivat vähissä](https://www.vesi.fi/maaliskuu-oli-pohjois-karjalassa-lammin-ja-lumet-olivat-vahissa/): Maaliskuun keskilämpötila oli noin 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sulamisen käynnistyminen näkyy nousuun lähteneinä vedenpinnakorkeuksina. Maakuntaan ennustetaan keskimääräistä pienempiä virtaamia, kevättulvia sekä pohjavedenkorkeuksia. Maaliskuun sadanta oli vähän ajankohdan keskiarvoa suurempi. Pohjois-Karjalan maakunnassa lunta oli kuukauden lopussa kuitenkin keskimääräistä vähemmän ja sen vesiarvo oli pieni. Pyhäselän ja Pielisen jää oli ajankohdan keskiarvon mukainen. Molemmissa mittauspaikoissa teräsjäätä oli
- [Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne edellisvuotta parempi leudon talven vuoksi](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-jarvien-happitilanne-edellisvuotta-parempi-leudon-talven-vuoksi/): Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti maalis-huhtikuussa 35 järven happitilannetta. Leuto talvi näkyi järvien korkeampina happipitoisuuksina. Edelliseen talveen verrattuna happitilanne oli selvästi parempi myös matalissa ja rehevissä järvissä. Talven aikana ELY-keskuksen ei ole tullut ilmoituksia kalakuolemista. Järvien happivarannot vähenevät talven mittaan, kun jääpeite eristää veden ilmakehästä eikä happea tuottavaa yhteyttämistä juuri tapahdu. Happea sen sijaan kuluu vesieliöiden elintoiminnoissa
- [Uusi talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisaineisto testausvaiheessa](https://www.vesi.fi/uusi-talviaikaisen-kasvipeitteisyyden-kohdentamisaineisto-testausvaiheessa/): Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus tuottavat Saaristomeri-ohjelman puitteissa uuden talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisaineiston. Aineiston laadinnassa on hyödynnetty taustalla Ruokaviraston VIPU-palvelussa käytössä olevan suojavyöhykkeiden kohdentamisaineiston periaatteita. Uuden kartta-aineiston avulla pyritään ohjaamaan talviaikaista kasvipeitteisyyttä, eli erilaisia nurmia, viljan sänkeä ja syysviljaa vesiensuojelun kannalta keskeisimmille alueille. Kasvipeitteisyyttä on Saaristomeren valuma-alueella runsaasti, mutta sen kohdentumista ja laatua on tarpeen vielä
- [Metsätaloudelle herkät vesistöt -aineisto auttaa metsätaloustoimien suunnittelussa](https://www.vesi.fi/metsataloudelle-herkat-vesistot-aineisto-auttaa-metsataloustoimien-suunnittelussa/): Valtakunnallinen aineisto metsätalouden vaikutuksille herkistä vesistöistä on valmistunut. ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteistyönä laatiman aineiston tarkoituksena on auttaa huomioimaan metsätaloudelle herkät vesistöt jo siinä vaiheessa, kun metsänhoidon toimenpiteitä ryhdytään suunnittelemaan. Aineiston avulla pyritään helpottamaan suunnittelutyötä, jotta vesistöihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja vähentää. Juuri julkaistu Metsätaloudelle herkät -vesistöt aineisto auttaa metsätaloustoimien suunnittelussa sekä
- [Maaliskuun 2025 vesitilannekatsaus: Selvästi keskimääräistä pienempi kevättulva (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/maaliskuun-2025-vesitilannekatsaus-selvasti-keskimaaraista-pienempi-kevattulva-pohjalaismaakunnat/): Maaliskuussa pohjalaisjokien vesitilanne vaihteli paljon lämpötilamuutosten seurauksena. Helmi-maaliskuun vaihteessa lämmin sää sai jokien virtaamat nousuun, mutta maaliskuun puolivälissä viileämpi sää rauhoitti vesitilannetta ja virtaamat lähtivät laskusuuntaan. Maaliskuun loppupuolella sää lämpeni uudestaan, mikä sai loput lumet sulamaan ja nostamaan jokien virtaamia. Kaksihuippuinen, mutta selvästi pienempi kevättulva Monissa pohjalaisjoissa kevättulva oli kaksihuippuinen ja helmi-maaliskuun vaihteessa havaitut virtaamat
- [Yhdessä kohti parempaa vesienhallintaa – ehdota ratkaisuja ja vaikuta Saaristomeren tilaan!](https://www.vesi.fi/yhdessa-kohti-parempaa-vesienhallintaa-ehdota-ratkaisuja-ja-vaikuta-saaristomeren-tilaan/): Saaristomeri-ohjelman pilottialueiden yleissuunnitelmat ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi ovat valmistuneet, ja työ etenee nyt yhteistyössä maanomistajien kanssa vaikuttavien vesiensuojelutoimien toteuttamiseen. Suunnitelmat tarjoavat pohjan toimenpiteille, mutta ratkaisuja kehitetään yhdessä maanomistajien kanssa heidän tarpeitaan ja haasteitaan kuunnellen. Yleissuunnitelmat helpottavat vaikuttavien toimenpiteiden priorisointia ja toteutusta, valuma-alueilla, työn koordinointia ja helpottaa eri toimijoiden osallistumista työhön. Laaja yhteistyö on avain Saaristomeren
- [Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-ely-keskus-ja-tulvakeskus-tiedottavat/): Pohjois-Pohjanmaan jokien pinnat ovat nousussa. Kalajoen, Pyhäjoen ja Siikajoen keskimääräistä pienemmät tulvahuiput on jo pääosin saavutettu. Pinnat pysyvät ennusteiden mukaan koholla lämpimän sään jatkuessa vielä pari päivää. Pattijoen vedenkorkeus on ollut laskussa viime viikonlopusta asti. Pohjoisempana vedenpintojen nousu jatkuu vielä muutaman päivän ja viileneminen pysäyttää sen viimeistään viikonloppuna. Pohjois-Pohjanmaan alueelle jokijäitä on kasautunut vielä vähäisesti
- [Uudessa hankkeessa kehitetään ratkaisuja saariston jätevesihuollon haasteisiin](https://www.vesi.fi/uudessa-hankkeessa-kehitetaan-ratkaisuja-saariston-jatevesihuollon-haasteisiin/): Saariston jätevesihuoltoon liittyviä ongelmia ratkotaan Suomen ympäristökeskuksen uudessa Saaristoravinne-hankkeessa. Hankkeessa kehitetään saariston nykyisiä jätevesihuollon käytäntöjä ravinnekiertoa tukeviksi yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on löytää monistettavia ja kokonaiskestäviä ratkaisuja ravinnepitoisten jakeiden hyödyntämiseksi. Ratkaisut voivat tukea myös saariston energiaomavaraisuutta ja asuttavuutta. Parhaimmillaan ne luovat uusia työpaikkoja. Saariston jätevesihuollon moninaiset haasteet Haasteita ovat esimerkiksi pitkät etäisyydet mantereelle, lisääntynyt turismi
- [Kevättulvat jäävät pohjalaisjoissa tavanomaista pienemmiksi (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)](https://www.vesi.fi/kevattulvat-jaavat-pohjalaisjoissa-tavanomaista-pienemmiksi-etela-pohjanmaan-ely-keskus/): Tämän hetken vesistöennusteiden mukaan kevättulvasta on pohjalaismaakunnissa tulossa selvästi keskimääräistä pienempi. Tänä talvena lunta on ollut poikkeuksellisen vähän ja lämmin sää on aiheuttanut välisulamisia pitkin talvea. Myös jokien jäät ovat olleet normaalia ohuempia ja hauraampia. Tästä syystä ELY-keskus ei ole tänä vuonna tehnyt jääsahauksia. Lämmin sää on saanut pohjalaismaakuntien jokien pinnat nousuun viikonloppuna. Alkuviikon aikana
- [Vesienhallinta on investointi metsien elinvoimaisuuteen](https://www.vesi.fi/vesienhallinta-on-investointi-metsien-elinvoimaisuuteen/): Kuivuudesta heikentyneet metsät ovat kärsineet massiivisia kaarnakuoriaistuhoja eri puolilla maailmaa. Myös Suomessa viime vuosina koetut kuivuudet ovat lisänneet tuhojen riskiä. Suomessa sataa runsaasti lunta ja vettä, mutta tehokkaan ojituksen vuoksi metsien puusto kärsii jo liiasta kuivuudesta osan aikaa vuodesta. Kohdennetuilla vesiensuojeluratkaisuilla tuetaan metsän resilienssiä, eli kykyä selvitä muutoksista, samalla kun edistetään vesiensuojelua ja luonnon hyvää
- [Helmikuu oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä lämpimämpi](https://www.vesi.fi/helmikuu-oli-pohjois-karjalassa-keskimaaraista-lampimampi/): Kuukauden keskilämpötila oli noin 3,7 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat maakunnan isoissa vesistöissä vielä matalalla. Lunta satoi keskimääräistä vähemmän. Jäänpaksuudesta suuri osa oli edelleen teräsjäätä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa noin 3,7 astetta pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -5,5 astetta, kun se keskimäärin on -9,4 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla
- [Muutosten maailmassa tarvitaan ratkaisuja vesiturvallisuuden edistämiseen – Maailman vesipäivä 22.3.2025](https://www.vesi.fi/muutosten-maailmassa-tarvitaan-ratkaisuja-vesiturvallisuuden-edistamiseen-maailman-vesipaiva-22-3-2025/): Maailman vesipäivä 22.3. muistuttaa taas kaikkia vesiasioiden ajankohtaisuudesta ja turvallisuudesta. Ilmastonmuutoksen ja lisääntyvien poliittisten konfliktien vaikutukset pitää ennakoida entistä paremmin. Tarvitaan luotettavaa ja puolueetonta tutkimusta, jotta resurssit voidaan ohjata oikeisiin kohteisiin. Tutkimuksella ja kansainvälisellä vaikuttamisella kohti hyvinvointia ja rauhaa Haluamme Suomen ympäristökeskuksessa löytää vesiturvallisuutta lisääviä ratkaisuja, joilla voimme vahvistaa yhteiskunnan vakautta ja kokonaisturvallisuutta. Syke sai
- [Yhteistyötä Saaristomeren hyväksi](https://www.vesi.fi/yhteistyota-saaristomeren-hyvaksi/): Saaristomeren ravinnekuormitus on merkittävä ongelma, joka pitää alueen edelleen HELCOM:in maatalouskuormituksen hotspot-listalla. Vaikka ratkaisut ongelmaan ovat pitkälti tiedossa, nykyinen maatalouspolitiikka ei tarjoa riittäviä työkaluja niiden tehokkaaseen toteuttamiseen. Ravinnekuormituksen vähentäminen edellyttääkin pitkäjänteistä sitoutumista ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Saaristomeren valuma-alue on ainoa Pohjoismainen kuormituslähde, joka on yhä Itämeren suojelukomission (HELCOM) merkittävimpien maatalouskuormittajien hotspot-listalla. Maataloudesta peräisin
- [Kevään tulvat jäämässä vähäisiksi Hämeessä](https://www.vesi.fi/kevaan-tulvat-jaamassa-vahaisiksi-hameessa/): Valtaosassa Hämeen järvistä vesi on vuodenaikaan nähden korkealla. Lunta valuma-alueilla on jäljellä tavanomaista vähemmän ja tulvakeväästä ennustetaan helppoa. Lämpimän talven takia tänä vuonna kevättulvan sijaan on koettu useita talvitulvia. Hämeen järvet ovat lumien sulamisten takia korkeammalla kuin tyypillisesti talviaikaan. Tulvilla on myös merkittäviä ekologisia vaikutuksia. Järvet ovat korkealla, mutta lunta on vähän Kymijoen vesistöalueen pääjärven Päijänteen
- [Turvallista vettä kaikille – monivuotisessa tutkimushankkeessa kehitetään vesihuollon resilienssiä](https://www.vesi.fi/turvallista-vetta-kaikille-monivuotisessa-tutkimushankkeessa-kehitetaan-vesihuollon-resilienssia/): Ilmastonmuutos, geopolitiikka sekä ikääntyvät väestö ja infrastruktuuri haastavat Suomen kyvykkyyden tuottaa juomavettä turvallisesti ja häiriöttä. Uudessa Turvallista vettä kaikille -hankkeessa tutkitaan talousveden tuotantoon liittyviä haasteita ja edistetään vesihuollon kokonaisturvallisuutta. Turvallista vettä kaikille -hanke keskittyy parantamaan vesiturvallisuutta ja vesihuollon resilienssiä raakavesilähteeltä kuluttajalle. Tavoitteena on vahvistaa vesilaitosten valmiutta ja mahdollisuuksia ennakoida muutoksia sekä tehdä pitkän tähtäimen päätöksiä
- [Helmikuun 2025 vesitilannekatsaus: Vaihtelevia virtaamia ja pohjavesi korkealla (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/helmikuun-2025-vesitilannekatsaus-vaihtelevia-virtaamia-ja-pohjavesi-korkealla-pohjalaismaakunnat/): Helmikuun aikana vesitilanne oli vaihteleva lämpötilamuutosten seurauksena. Alkukuussa jokien virtaamat ja vedenkorkeudet olivat leudon tammikuun lopun seurauksena vielä hieman tavanomaista korkeammalla. Tämän jälkeen laskeuduttiin kohti ajankohdalle tyypillisempiä lukemia, kunnes helmikuun puolivälin jälkeen lämpötilan selvästi taas noustessa virtaamat ja vedenkorkeudet nousivat ajankohdan tavanomaista tasoa korkeampiin lukemiin. Kuun lopulla viilenevä sää käänsi virtaamat jälleen laskusuuntaan. Samoin pohjalaisjärvien
- [Kevättulvat jäämässä Lappia lukuun ottamatta vähäisiksi](https://www.vesi.fi/kevattulvat-jaamassa-lappia-lukuun-ottamatta-vahaisiksi/): Merkittäviä kevättulvia ei ole odotettavissa maan etelä- ja keskiosissa, koska lunta on vain vähän. Pohjoisemmaksi mentäessä tulvien mahdollisuus kasvaa. Lapissa on edellytyksiä isompiinkin tulviin, koska lumimäärä on jo keskimääräistä suurempi ja lopputalven aikana ehtii sataa lisää. On kuitenkin hyvä huomioida, että tulvan koko riippuu aina lopulta sulamisajan sateista ja lämpötilasta. “Vähäisten lumimäärien sulaminen näyttää jakautuvan
- [Syken asiantuntijat edistämässä vesihuollon ilmastotoimia](https://www.vesi.fi/syken-asiantuntijat-edistamassa-vesihuollon-ilmastotoimia/): Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) on paneuduttu vesihuollon ilmastokysymyksiin. Mitä ilmastonmuutos merkitsee vesihuollolle, ja miten vesihuoltolaitokset voivat sopeutua muutokseen? Millä keinoilla vesihuoltoa voidaan kehittää vähähiilisemmäksi eli pienentää sen aiheuttamia ilmastopäästöjä? Toimiva vesihuolto on yhteiskunnan tärkeä peruspalvelu; vesihuoltolaitokset palvelevat päivittäin yli 90 prosenttia suomalaisista. Vesihuollon toimijat ovat jo pitkään tiedostaneet ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet. Varsinkin isot vesihuoltolaitokset ovat alkaneet
- [Sienien avulla elintarviketeollisuuden jätevesien ravinteet hyötykäyttöön](https://www.vesi.fi/sienien-avulla-elintarviketeollisuuden-jatevesien-ravinteet-hyotykayttoon/): Tuoreessa väitöskirjassa on tutkittu uutta kustannustehokasta ratkaisua, jossa sieniin perustuvalla käsittelyllä voidaan muuntaa elintarviketeollisuuden jätevesien ravinteita arvokkaaksi biomassaksi. Samalla käsittely poistaa ravinteita jätevesistä ja vähentää vesistöjen kuormitusta. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Danielle Bansfieldin väitöskirja tarkastetaan Aalto-yliopistossa perjantaina 7.3.2025 klo 12. ”Sieniin perustuva jätevedenkäsittely on merkittävä askel kohti kestävää kierto- ja biotaloutta, jossa kaikki voittavat. Elintarviketeollisuus voi
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.2.2025](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-26-2-2025/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,01. Taso on edelleen tasan ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvossa. Helmikuussa Kallaveden pinta on laskenut pitkäaikaiskeskiarvon tahdissa 5 cm. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä. Tässä vaiheessa talvea pinnankorkeuden ei anneta nousta isosti, vaikka lunta on maastossa ajankohtaan nähden vähän. Toistaiseksi tämä meneillään oleva sulamiskausi ei ole näkynyt järvien pinnoissa mitenkään, joten vedeksi
- [Jokien ja järvien nitraattipitoisuudet pysyneet alhaisella tasolla](https://www.vesi.fi/jokien-ja-jarvien-nitraattipitoisuudet-pysyneet-alhaisella-tasolla/): Nitraatin keskipitoisuudet Suomen joissa ja järvissä pysyivät raja-arvojen alapuolella kaikissa havaintopisteissä vuosina 2020–2023. Yksittäisiä nitraatin maksimiarvojen ylityksiä havaittiin kuitenkin paikoin eteläisillä ja lounaisilla joilla. Pohjavesissä raja-arvo ylittyi vain yhdellä prosentilla seurantapaikoista. Tiedot selviävät Suomen ympäristökeskuksen tekemästä nitraattipitoisuuksia ja vesistöjen rehevyystilaa käsittelevästä tuoreesta raportista. ”Maatalouden nitraattipäästöjen kuormitus järvissä, joissa ja pohjavesissä on pysynyt lähes samalla tasolla
- [Pohjois-Karjalan isojen vesistöjen vedenpinnat olivat matalalla tammikuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-isojen-vesistojen-vedenpinnat-olivat-matalalla-tammikuussa/): Kuukauden keskilämpötila oli noin kolme astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat edelleen suurissa vesistöissä keskimääräistä matalammalla, mutta vedenpinnankorkeudet olivat pienissä vesistöissä ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Lunta oli pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin 32 cm vähemmän. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila oli keskimääräistä leudompi. Tammikuussa oli useita 0–5 asteen pakkasjaksoja. Pohjois-Karjalassa kuukauden keskilämpötila oli noin 3 astetta
- [Kolmelle hämäläishankkeelle vesitalousavustusta maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella](https://www.vesi.fi/kolmelle-hamalaishankkeelle-vesitalousavustusta-maa-ja-metsatalousministerion-rahoituksella/): Hämeen ELY-keskus on myöntänyt kolmelle hämäläiselle toimijalle avustusta vesien käytön edistämiseen. Avustusten ansiosta päästään Hollolassa poistamaan kalojen vaelluseste ja kunnostamaan koski, Orimattilassa parannetaan veden virtausta salmessa ja Hattulassa jyrsitään vesikasvien juurakoita. Hollolan Hahmajärvelle pohjapato ja Vuohikoskelle ennallistaminen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö sai avustuksen hankkeelle, jossa Hollolan Hahmajärvelle rakennetaan pohjapato ja Vuohikoski ennallistetaan. Pohjapadon rakentamiselle ovat suunnitelmat valmiina
- [Hämeen järvet ovat tavanomaista korkeammalla](https://www.vesi.fi/hameen-jarvet-ovat-tavanomaista-korkeammalla/): Valtaosassa Hämeen järvistä vesi on vuodenaikaan nähden korkealla. Säännöstellyillä järvillä veden pinta on lähempänä tavanomaista tasoa kuin säännöstelemättömillä. Jäät ovat heikompia kuin helmikuussa yleensä. Talven useat lämpimät jaksot ovat sulattaneet lumia ja nostaneet vedenkorkeuksia koko Hämeessä. Tammikuun lopun lämmin ja sateinen jakso sulatti monilta alueilta lähes kaiken lumen ja aiheutti lievää tulvimista jokien ja pienempien
- [Vesihuollon vähähiilisyystiekartta lausuntokierrokselle](https://www.vesi.fi/vesihuollon-vahahiilisyystiekartta-lausuntokierrokselle/): Vähähiilisyystiekartassa asetetaan vesihuollon tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 % vuoteen 2035 mennessä. Tiekartassa esitetyt konkreettiset päästövähennystoimenpiteet tarjoavat askelmerkit tavoitteen saavuttamiseen. Vesisektorin toimijoita kutsutaan nyt lausumaan toteutusehdotusta. Tiekartta keskittyy päästövähennystoimenpiteisiin, niiden vaikuttavuuteen valtakunnallisesti ja antaa yleisen arvion kustannuksista organisaatiotasolla. Tiekartan päästövähennystoimenpiteet koostuvat 1) tukitoimista, jotka eivät itsessään vähennä päästöjä, mutta edistävät päästöjen vähentämistä joko ohjauskeinojen, yhteistyön tai
- [Viljelijät nousseet Itämeren sankareiksi](https://www.vesi.fi/viljelijat-nousseet-itameren-sankareiksi-2/): Viljelijät ovat ottaneet merkittävän roolin Itämeren suojelussa levittämällä kipsiä pelloilleen. Haku peltojen kipsikäsittelyyn on jälleen avattu. Jo ensimmäisenä päivänä saapui kymmeniä uusia hakemuksia. Viljelijät ovat ryhtyneet toimiin meren tilan parantamiseksi levittämällä maanparannuskipsiä pelloilleen. Kipsinlevitys on viljelijöille vapaaehtoinen vesiensuojelutoimenpide ja yli 2 000 viljelijää on jo lähtenyt mukaan. KIPSI-hankkeessa kipsin levitystä on kohdennettu alueille, joilla maatalouden
- [Tammikuun 2025 vesitilannekatsaus: Lämmin sää sai vedenkorkeudet ja virtaamat nousemaan (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/tammikuun-2025-vesitilannekatsaus-lammin-saa-sai-vedenkorkeudet-ja-virtaamat-nousemaan-pohjalaismaakunnat/): Alkuvuosi oli pohjalaismaakunnissa ajankohtaan nähden lauha ja erityisesti tammikuun loppupuolen lämpötilat olivat epätavallisen korkeita. Vedenkorkeudet ja virtaamat nousuun Jokien ja järvien pinnat olivat tammikuun alussa lähellä ajankohdalle tyypillistä tasoa, mutta lämmin sääjakso sai vedenkorkeudet ja virtaamat nousemaan etenkin pohjalaismaakuntien eteläisimmissä vesistöissä. Tammikuun lopussa järvien pinnat olivat monin paikoin useita kymmeniä senttejä korkeammalla kuin normaalisti. Esimerkiksi
- [Saaristomeri-ohjelman viestintäkampanja suuntaa huomion maataloudessa tehtäviin ratkaisuihin Saaristomeren hyväksi](https://www.vesi.fi/saaristomeri-ohjelman-viestintakampanja-suuntaa-huomion-maataloudessa-tehtaviin-ratkaisuihin-saaristomeren-hyvaksi/): Saaristomeri-ohjelman viestintäkampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta Saaristomeren hyväksi tehdyistä toimenpiteistä ja edistää sen tilan parantamista sekä kannustaa eri toimijoita mukaan vesiensuojelutyöhön. Varsinais-Suomen ELY-keskus on valinnut viestintätoimisto Ahjo Communicationsin kumppanikseen toteuttamaan viestintäkampanjaa vuonna 2025. Petteri Orpon hallitusohjelman Saaristomeri-ohjelma keskittyy kehittämään ja edistämään toimia, joilla parannetaan maaperän kasvukuntoa ja ravinteiden pidätyskykyä, ravinteiden kiertoa ja vesiensuojelun tehostamista. Tavoitteena on,
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.1.2025](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-30-1-2025/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,06. Taso on tasan ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvossa. Vuoden alusta muutos on -9 cm, mutta nyt viime päivinä on käännytty uudelleen nousuun. Lisäjuoksutuksia ei ole käynnissä, mutta suojasään jatkuessa lisäjuoksutukset saattavat tulla uudelleen käyttöön. Tässä vaiheessa talvea pinnankorkeuden ei anneta nousta isosti, vaikka lunta on maastossa ajankohtaan nähden vähän. Iisalmen reitillä
- [Lauha ja sateinen sää nostaa vedenpintoja: Loimijoki saattaa tulvia seututielle 213](https://www.vesi.fi/lauha-ja-sateinen-saa-nostaa-vedenpintoja-loimijoki-saattaa-tulvia-seututielle-213/): Loimijoki on jo tulvinut Ypäjällä alavimmille pelloille. Loimijoen vedenpinnan ennustetaan nousevan seututien 213 pinnan tuntumaan huomenna torstaina. Puujoki ja Porvoonjoki saattavat nousta pelloille lähiaikoina. Taajamissa on hulevesitulvien riski. Lauha ja sateinen sää aiheuttaa pienten jokien ja purojen tulvimista koko Etelä-Suomessa. Kokemäenjoen alueella jokien vedenpinnat nousevat tällä viikolla vähintään pienen kevättulvan lukemiin. Viime marraskuun tulvalukemiin ei
- [Uusi video antaa veden käyttäjille tietoa vesihuollosta](https://www.vesi.fi/uusi-video-antaa-veden-kayttajille-tietoa-vesihuollosta/): Vesihuolto herättää kuluttajien parissa monenlaisia pohdintoja. Mistä tietää, että vesi on turvallista juoda? Mitä vesi maksaa ja miksi? Vesi.fi-palvelun julkaisema video antaa nasevia vastauksia näihin ja muihin vedenkäyttäjiä askarruttaviin kysymyksiin. Suomi on tunnetusti vesihuollon kärkimaita. Laadukkaan hanaveden varmistamiseksi tehdään paljon työtä eri tahoilla. Vesihuollon palveluita myös kehitetään jatkuvasti, jotta ne kykenevät vastaamaan yhteiskunnan yhä monipuolisempiin
- [Toiminta-alue ja sijainti vesihuollon paikkatiedossa](https://www.vesi.fi/toiminta-alue-ja-sijainti-vesihuollon-paikkatiedossa/): Suomen ympäristökeskus (Syke) on laatinut Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa suosituksen vesihuoltolaitosten toiminta-aluekarttojen esittämistavalle ja niiden toimittamiselle yhteisesti käytettäväksi paikkatietoaineistona. Yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa hankkeessa käytiin läpi Keski-Suomen alueen kuntien ja laitosten toiminta-aluetilanne, kartoitettiin hyviä käytäntöjä ja laadittiin suositus toiminta-aluetietojen ilmoittamiseen. VHL_TA_Tieto -suositus esittää menetelmän yhtenäistää erilaisia toiminta-alueen esitystapoja siten, että niitä voidaan käyttää yksiselitteisesti toiminta-aluekarttojen
- [Väitös: Yhdyskuntien kestävä vesihuolto edellyttää toimiakseen laajaa osaamista](https://www.vesi.fi/vaitos-yhdyskuntien-kestava-vesihuolto-edellyttaa-toimiakseen-laajaa-osaamista/): Suomen ympäristökeskus Syke ja Tampereen yliopisto tiedottavat Yhdyskuntien kestävä vesihuolto edellyttää perusteellista yhdyskuntien toimintojen tuntemusta sen lisäksi, että taloudelliset ja hallinnolliset järjestelyt toimivat hyvin ja tekniikka on korkealaatuista. Myös vesihuollon rakenteiden eli talous- ja jätevesiputkistojen ja järjestelmien ylläpito vaatii erityistä huomiota. Tähän tulokseen on päädytty Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Jyrki Laitisen väitöskirjassa, joka tarkastetaan Tampereen yliopistossa
- [Yhdyskuntien jätevesien satunnaispäästöt (Yhteissatu) – päätösseminaari 16.2.2022](https://www.vesi.fi/yhdyskuntien-jatevesien-satunnaispaastot-yhteissatu-paatosseminaari-16-2-2022/): Jätevesien satunnaispäästöt, eli viemäriverkostojen ylivuodot ja jätevedenpuhdistamoiden ohitukset, kattavat noin 0,2 % jätevesien kokonaismäärästä. Kokonaiskuormituksena määrä on pieni, mutta saattaa paikallisesti aiheuttaa merkittäviä ympäristö- ja terveyshaittoja. Jätevesien satunnaispäästöt ovat nousseet esiin parhaillaan käynnissä olevassa EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivin uudistamistyössä. Näin ollen myös kansallista lainsäädäntöä tullaan tarkistamaan. Meneillään oleva hanke, Yhdyskuntajätevesien satunnaispäästöjen merkitys ja vaikutukset vastaanottavissa vesistöissä (Yhteissatu),
- [Vanhat joulukuuset toimivat pian Kirkkojärven vesieläinten ja lintujen ruokapöytänä](https://www.vesi.fi/vanhat-joulukuuset-toimivat-pian-kirkkojarven-vesielainten-ja-lintujen-ruokapoytana/): Pirkanmaalaisten vanhat joulukuuset saavat pian uuden elämän Kangasalan Kirkkojärvessä tammikuussa. Kuusia upotetaan järveen, jotta hyönteisiä olisi enemmän ja luonnon monimuotoisuus vahvistuisi. Lisäksi järveen tuodaan kolme pesimälauttaa linnuille. Pirkanmaan ELY-keskus on tilannut työn osana Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka avulla autetaan suomalaisia lajeja ja luontotyyppejä. Kangasalan Kirkkojärven lintujen ja vesieläinten joulu ei ole vielä ohi. Pirkanmaalaisten vanhoja joulukuusia upotetaan
- [Vuosi vaihtui leutona ja vähälumisena Pohjois-Karjalassa](https://www.vesi.fi/vuosi-vaihtui-leutona-ja-vahalumisena-pohjois-karjalassa/): Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Vesistöjen jäät paksuuntuivat kovien pakkasten myötä. Pohjois-Karjalassa on ajankohdan keskiarvoon nähden vähän lunta. Vuosi 2024 oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja vähäsateinen. Pohjois-Karjalan keskilämpötila oli joulukuussa ajankohdan keskiarvoa lämpimämpi. Nurmeksen mittausaseman lämpötila joulukuussa oli -5,7°C, kun se on keskimäärin ollut -6,3°C. Liperin mittausaseman keskiarvo oli -4,7°C kun se keskimäärin on ollut -5,5°C.
- [Joulukuun vesitilannekatsaus: Tulvavirtaamista talvisäähän (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/joulukuun-vesitilannekatsaus-tulvavirtaamista-talvisaahan-pohjalaismaakunnat/): Joulukuun aikana siirryttiin tulvavirtaamista kohti ajankohdalle tyypillisempää vesitilannetta. Suurten virtaamien myötä vedenlaatu oli hapanta. Kylmemmän sään myötä koskipaikkojen alapuolelle muodostui hyydettä. Pohjavedenpinnat ovat melko korkealla ajankohtaan nähden. Kylmenevä sää toi mukanaan hyydettä jokiin Joulukuun alussa pohjalaismaakunnissa vedenkorkeudet ja virtaamat olivat vielä tulvatasoilla, mutta kuun keskivaiheilla oltiin jo keskimääräisessä vesitilanteessa. Jouluviikolla säät jälleen lämpenivät ja tulovirtaamat
- [Järviin kertyneiden ravinteiden poistoon uusi menetelmäohje](https://www.vesi.fi/jarviin-kertyneiden-ravinteiden-poistoon-uusi-menetelmaohje/): Rehevöityneiden järvien kunnostukseen soveltuvalle ravinteiden suodatukselle on julkaistu menetelmäohje. Vedenlaatua parannetaan poistamalla järven pohjanläheiseen veteen kerrostuneisuuskaudella vapautuneita ravinteita. Menetelmässä ravinnepitoinen alusvesi pumpataan hiekkasuodattimelle ja palautetaan puhdistettuna kunnostettavaan järveen. Parhaimmillaan menetelmä tukee kiertotalouden tavoitteita. Järvien ravinnepitoisuuksien noususta aiheutuva rehevöityminen heikentää järvien ekologista tilaa, uhkaa useita järviluontotyyppejä ja lajeja sekä vähentää järvien virkistyskäyttöarvoa. Järvien kunnostus edellyttää sekä
- [Oulujoen vesistöalueella toteutetaan vesistövisiota laajapohjaisen yhteistyömallin avulla](https://www.vesi.fi/oulujoen-vesistoalueella-toteutetaan-vesistovisiota-laajapohjaisen-yhteistyomallin-avulla/): Oulujoen vesistöalueen vesistövisiota lähdetään toteuttamaan käytännössä uuden laajapohjaisen yhteistyömallin tuella. Malli kehitettiin juuri päättyneessä Arvovesi2-hankkeessa. Tavoitteena on jatkaa laajaa yhteistyötä vesien tilan ja vesiluonnon hyväksi sekä edistää vesistöalueen kestävää käyttöä. Malli sisältää rahoituksen vesistökoordinaattorin palkkaamiseksi. Yhteistyömallia kehitettiin Suomen ympäristökeskuksen johdolla yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten, kuntien ja yritysten kanssa. Hankkeen projektipäällikkö Mika Marttunen kertoo, että vesistökoordinaation rahoitukseen
- [Ravinteiden kierrätyksen hankkeisiin jaossa 7 miljoonaa euroa - Hankehakemuksia odotetaan etenkin Saaristomeren alueelta](https://www.vesi.fi/ravinteiden-kierratyksen-hankkeisiin-jaossa-7-miljoonaa-euroa-hankehakemuksia-odotetaan-etenkin-saaristomeren-alueelta/): Ympäristöministeriön Ahti-ohjelmassa on nyt avoinna rahoitushaku ravinteiden kierrätyksen hankkeille. Ohjelman tavoitteena on tehostaa kierrätysravinteiden käyttöä, parantaa vesistöjen tilaa ja vahvistaa kiertotalouden ratkaisuja – erityisesti Saaristomeren alueella. Varsinais-Suomen toimijoilla on nyt hieno mahdollisuus saada ratkaisuehdotuksensa käyttöön. Rahoitusta on jaossa 7 miljoonaa euroa, ja avustushaku jatkuu helmikuun 2025 loppuun asti. Etsinnässä on ratkaisuja, jotka tukevat ravinnekuormituksen pienentämistä
- [Suomen merkittävät tulvariskialueet on nimetty](https://www.vesi.fi/suomen-merkittavat-tulvariskialueet-on-nimetty/): Maa- ja metsätalousministeriö nimesi eilen 18 tulvariskialuetta, joilla tulvariskien arvioidaan olevan yleiseltä kannalta katsoen merkittäviä. Alueista 14 sijaitsee jokialueilla ja neljä merenrannikolla. Merkittävän tulvariskialueen kriteerit eivät enää täyttyneet neljällä aiemmin nimetyllä alueella. Positiivista kehitystä selittävät sekä onnistunut tulvariskien hallinta että tulvakartoituksen myötä lisääntynyt tieto tulvariskeistä. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi päätöksellään 19.12.2024 vesistöalueiden ja merenrannikon merkittävät
- [Pohjalaismaakuntien alueelle nimettiin neljä merkittävää tulvariskialuetta (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakuntien-alueelle-nimettiin-nelja-merkittavaa-tulvariskialuetta-pohjalaismaakunnat/): Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt 19.12.2024 Suomeen 18 merkittävää vesistöjen ja meren rannikon tulvariskialuetta vuosille 2025–2030. Näistä neljä sijaitsee pohjalaismaakuntien alueella: Ilmajoki-Seinäjoki ja Ylistaro-Koivulahti (Kyrönjoki), Laihia-Tuovila-Runsor (Laihianjoki) sekä Lapväärtti (Lapväärtin-Isojoki). Aikaisempaan kauteen (2019–2024) verrattuna Lapua (Lapuanjoki) poistui merkittävistä tulvariskikohteista ja nimettiin muuksi tulvariskikohteeksi. Lapua ei enää uuden tietopohjan perusteella täyttänyt merkittävän tulvariskialueen kriteerejä. Muun muassa
- [Tarvitsetko koottua ja tiiviistä tietoa happamien sulfaattimaiden riskeistä? (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/tarvitsetko-koottua-ja-tiiviista-tietoa-happamien-sulfaattimaiden-riskeista-pohjalaismaakunnat/): Happamat sulfaattimaat voivat aiheuttaa vakavia haittoja ympäristölle ja rakentamiselle. Riskit on otettava huomioon kaikessa tällaisilla mailla tapahtuvassa toiminnassa, jo toiminnan suunnittelussa. Vesi.fi-palvelun uudelle teemasivulle on koottu tietoa siitä, miten happamilla sulfaattimailla pitää toimia, jotta haitoilta vältytään. Happamilla sulfaattimailla ja mustaliuskealueilla voi syntyä merkittäviä haittoja, kun maata kuivatetaan tai maamassoja kaivetaan ylös. Jos maa pääsee kosketuksiin
- [Marraskuun 2024 vesitilannekatsaus: Kylmempi sää, mutta runsaasti vettä (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/marraskuun-2024-vesitilannekatsaus-kylmempi-saa-mutta-runsaasti-vetta-pohjalaismaakunnat/): Marraskuussa vedet kylmenivät ja kuun loppuun mennessä pienissä järvissä oli jo jääpeite. Kuukauden loppupuolella tulleet lumi- ja vesisadealueet ja samaan aikaan lämmennyt sää aiheuttivat Lounais- ja Etelä-Suomessa voimakasta tulvimista nostaen jokien virtaamia ja vedenkorkeuksia. Pohjavedenpinta on korkea ja maassa alkaa olla routaa. Marrastulva ylsi myös pohjalaismaakuntiin Myös pohjalaismaakuntien eteläosien vesistöissä virtaamat nousivat kevättulvien mukaisiin lukemiin.
- [Minne Tiukanjoen tulvavedet leviävät? (Pohjanmaa)](https://www.vesi.fi/minne-tiukanjoen-tulvavedet-leviavat-pohjanmaa/): Tiukanjoen eli Teuvanjoen alaosan tulvavaarakartoitus on valmistunut Kristiinankaupungin ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä ja on nyt käytettävissä ympäristöhallinnon tulvakarttapalvelussa (vesi.fi/tulvakartat) tai Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunasta (kartta.paikkatietoikkuna.fi). Laaditut kartat kertovat tulvan peittävyydestä ja vesisyvyydestä erilaisilla tulvan todennäköisyyksillä. Kartoitus antaa hyvät pohjatiedot erityisesti tulviin varautumiseen ja maankäytön suunnitteluun. Kartoitus ulottuu Kristiinankaupungin alueella Teuvanjoen ja Peninluoman varsille. Laajimpia tulva-alueita on Puskamarkin
- [Kalankasvatuksen ympäristökysymyksiin keskittynyt yhteistyöhanke päättyy: tuloksena parempi yhteisymmärrys toimijoiden kesken ja toimintamalli yhteistyön jatkamiseksi](https://www.vesi.fi/kalankasvatuksen-ymparistokysymyksiin-keskittynyt-yhteistyohanke-paattyy-tuloksena-parempi-yhteisymmarrys-toimijoiden-kesken-ja-toimintamalli-yhteistyon-jatkamiseksi/): Kaksi vuotta kestänyt (2022–2024) kalankasvatuksen yhteistyöhanke on saatu päätökseen. Ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen tavoitteena oli sovittaa yhteen vesien- ja merenhoidon tavoitteet sekä kotimaisen ruokakalan tuotannon kasvutavoitteet. Hanke edisti kalankasvatuksen ympäristönsuojelua ja valtakunnallisten toimintatapojen yhdenmukaistamista. Tuloksena on syntynyt parempi yhteisymmärrys toimijoiden kesken ja pysyvä toimintamalli yhteistyön jatkamiseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen koordinoima ohjaus- ja kehittämishanke Yhteistyöllä
- [Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla](https://www.vesi.fi/maatalouden-fosforikuormaa-vesiin-voidaan-vahentaa-teollisuuden-sivutuotteina-syntyvilla-rakennekalkilla-ja-ravinnekuidulla/): Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin
- [Kestäviä konsteja maa- ja metsätalouteen – hiili- ja vesistöviisaat ratkaisut nyt podcastin muodossa](https://www.vesi.fi/kestavia-konsteja-maa-ja-metsatalouteen-hiili-ja-vesistoviisaat-ratkaisut-nyt-podcastin-muodossa/): Miten maanviljelijät ja metsänomistajat voivat tehdä hyviä vesistötekoja, parantaa tuottavuutta ja hillitä ilmastopäästöjä? Kestäviä konsteja maa- ja metsätalouteen -podcastista kuulet tuoretta tietoa siitä, miten vähennät pellon tai metsän vesistökuormitusta ja hiilipäästöjä. Usein samat konstit kohentavat maaperän kuntoa, parantavat satoa ja tukevat luonnon monimuotoisuutta. Sarjassa haastatellaan ilmasto- ja vesistöviisaita ratkaisuja tehneitä maaviljelijöitä sekä aiheisiin perehtyneitä asiantuntijoita.
- [Pielisen poikkeusjuoksutukset mahdollistuvat joustavammin ja varautuminen tulva- ja kuivuustilanteisiin paranee](https://www.vesi.fi/pielisen-poikkeusjuoksutukset-mahdollistuvat-joustavammin-ja-varautuminen-tulva-ja-kuivuustilanteisiin-paranee/): Luonnonmukaista vedenkorkeutta ja virtaamaa noudattavan Pielisen tulva- tai kuivuustilanteet ovat aiheuttaneet erityisesti parin viime vuosikymmenen aikana suurta haittaa vesistön käytölle. Tähän saakka Pohjois-Karjalan ELY-keskus on hakenut tällaisessa tilanteessa erikseen Itä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa luonnonmukaisesta juoksuttamisesta poikkeamiseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden 28.11.2024 antamalla päätöksellä poikkeusjuoksutusmenettely helpottuu, ja tulva- ja kuivuushaittoihin voidaan reagoida aiempaa nopeammin. Pielinen säilyy edelleen säännöstelemättömänä järvenä.
- [Alkuviikolla nopeasti nousseet pohjalaisjoet ovat kääntyneet laskuun (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/alkuviikolla-nopeasti-nousseet-pohjalaisjoet-ovat-kaantyneet-laskuun-pohjalaismaakunnat/): Alkuviikolla nopeasti nousseet pohjalaisjoet ovat kääntyneet laskuun. Vuodenaikaan nähden virtaamat olivat suuria. Kyrönjoella vesi kävi lähellä tulvarajaa, mutta tulvaluukkuja ei jouduttu avaamaan. Kyrönjoen alaosalla Skatilassa tulvahuippu oli torstaiaamuna, jolloin virtaama oli 365 m3/s. Tämä virtaama vastaa toistuvuudeltaan noin kerran 10 vuodessa toistuvaa tulvaa. Ilmajoella Nikkolassa tulvahuippu oli jo keskiviikon aikana ja siellä vesi nousi noin
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.11.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-28-11-2024/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 7 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Marraskuun alusta muutos on +2 cm, mutta välillä oli kuivempaa, niin viimeisellä viikolla pinta on noussut 4 cm. Toistaiseksi lisäjuoksutukset eivät ole olleet käytössä, mutta äkillisen nousun mahdollisesti tapahtuessa saatetaan ottaa käyttöön. Iisalmen reitillä on meneillään syksyn kolmas syystulva. Alun perin lumena tullut
- [Pohjalaismaakuntien tulvat lähtemässä laskuun (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakuntien-tulvat-lahtemassa-laskuun-pohjalaismaakunnat/): Viime päivien tulvat pohjalaismaakunnissa ovat laskusuunnassa. Tulvahuiput saavutettiin tiistain aikana Lapväärtin-Isojoella, Teuvanjoella ja Närpiönjoella. Keskiviikon aikana tulvahuippunsa saavuttavat Maalahdenjoki ja Laihianjoki. Tämänhetkisen tiedon mukaan laajamittaisempia haittoja ei ole muodostunut. Yksittäisiä rakennuksia on ollut veden saartamana tai vettä on ollut kellareissa. Pieniä paikallisteitä on suljettu tai käyttöä rajoitettu muun muassa Kauhajoella ja Kurikassa. Virtaamat nousivat monin
- [Kokemäenjoen tulvatilanne jatkuu vaikeana erityisesti Huittisissa ja iso virtaama tulee jatkumaan pitkälle eteenpäin (Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa)](https://www.vesi.fi/kokemaenjoen-tulvatilanne-jatkuu-vaikeana-erityisesti-huittisissa-ja-iso-virtaama-tulee-jatkumaan-pitkalle-eteenpain-varsinais-suomi-satakunta-ja-pirkanmaa/): Kokemäenjoen ja sen sivujokien tulvatilanne on kehittynyt alkuviikon aikana selvästi pahemmaksi, kuin ennen tulvan alkua ennustettiin. Kokemäenjoen keskiosan sivujokien (Loimijoki, Punkalaitumenjoki, Sammunjoki ja Kauvatsanjoki) yhteenlasketun virtaaman ennustettiin olevan huipussaan reilut 300 kuutiota sekunnissa, mutta se nousi todellisuudessa noin 500 kuutioon sekunnissa, jossa se on tällä hetkellä. Tämän vuoksi Pirkanmaan järvien juoksutuksia on jouduttu voimakkaasti rajoittamaan
- [Poikkeuksellinen syystulva Länsi-Suomessa](https://www.vesi.fi/poikkeuksellinen-syystulva-lansi-suomessa/): Jokien vedenpinnat ovat nousseet monin paikoin keskimääräistä tulvaa suuremmiksi Varsinais-Suomesta Vaasaan yltävällä alueella, osin virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Vesi jatkaa nousemista vielä tiistaina ja keskiviikkona. Etelä- ja Länsi-Suomen hulevesitulvat helpottavat tiistain aikana. Kyrönjoella Nikkolassa vesi saattaa nousta tasolle, jonka ylittyessä täytyy avata tulvapenkereet ja juoksuttaa vettä pelloille. Sään voimakas lämpeneminen ja maanantain runsaat vesisateet
- [Pohjalaismaakuntien tulvat ovat saavuttamassa huippunsa lähipäivinä (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakuntien-tulvat-ovat-saavuttamassa-huippunsa-lahipaivina-pohjalaismaakunnat/): Maanantain lämpeneminen ja vesisateet käynnistivät lumien sulamisen, jonka seurauksena Vaasan eteläpuolisten jokien pinnat ovat nousseet nopeasti ja virtaamat ovat moninkertaistuneet viimeisen vuorokauden aikana. Lapväärtin-Isojoen ja Teuvanjoen virtaamat ovat lähes kymmenkertaistuneet vuorokaudessa ja Närpiönjoellakin lähes viisinkertaistuneet. Näillä vesistöalueilla tämänhetkisten vesistöennusteiden ja vedenkorkeuden seurantojen mukaan veden nousu on tasaantumassa ja tulvahuiput saavutettaisiin tiistain aikana. Myös Maalahdenjoki ja
- [Lounais-Suomen tulvatilanne kehittynyt paljon ennustettua pahemmaksi - kiinteistöille ja tiestölle aiheutunut runsaasti vahinkoja (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/lounais-suomen-tulvatilanne-kehittynyt-paljon-ennustettua-pahemmaksi-kiinteistoille-ja-tiestolle-aiheutunut-runsaasti-vahinkoja-varsinais-suomi-satakunta/): Sunnuntai-iltana (24.11.2024) alkanut ja puolitoista vuorokautta kestänyt vesisade oli melko laajalti ennusteita suurempi Lounais-Suomessa ja sulatti nopeaan tahtiin kaikki viime viikolla sataneet lumet. Tämä aiheutti selvästi ennakoitua pahemman tulvatilanteen. Useilla vesistöalueilla on rikottu noin 50 vuoden seuranta-ajan ennätyksiä. Tulvavirtaamahuippujen toistuvuus on mm. Paimionjoen ja Eurajoen vesistöissä suunnilleen kerran sadassa vuodessa. Nopea tulviminen on aiheuttanut myös
- [Alkuviikon runsas vesisade yhdistettynä reippaaseen lämpenemiseen sulattaa lumet ja nostaa virtaamat ja vedenkorkeudet Lounais-Suomessa vuoden keskimääräisten tulvahuippujen tuntumaan (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/alkuviikon-runsas-vesisade-yhdistettyna-reippaaseen-lampenemiseen-sulattaa-lumet-ja-nostaa-virtaamat-ja-vedenkorkeudet-lounais-suomessa-vuoden-keskimaaraisten-tulvahuippujen-tuntumaan-varsinais-suomi/): Viime viikolla (vko 47/2024) satoi lunta vesimääräksi muutettuna Varsinais-Suomessa keskimäärin n. 20 mm ja Satakunnassa n. 30 mm. Kun alkuviikon runsas vesisade ja voimakas lämpeneminen sulattaa kaikki nuo lumet, vesistöihin päätyy muutamassa päivässä koko kuukauden keskimääräistä sademäärää vastaava vesimäärä varsinkin Satakunnassa, jossa vesisadetta tulee eniten, noin 30-40 mm. Varsinais-Suomessa sademäärä on hieman pienempi. Nopea muutos
- [Sateet ja lumien sulaminen nostavat vedenpintoja nopeasti – Loimijoki tulvii seututielle 213](https://www.vesi.fi/sateet-ja-lumien-sulaminen-nostavat-vedenpintoja-nopeasti-loimijoki-tulvii-seututielle-213/): Vedenkorkeudet ovat Hämeessä olleet ajankohtaan nähden lähellä keskimääräistä tasoa, mutta sateet ja sulava lumi ovat nopeasti nostamassa vedenpintoja tulvalukemiin. Loimijoki tulvii Ypäjällä seututielle 213 tänään tiistaina ja vielä huomenna keskiviikkonakin. Puujoki ja Porvoonjoki saattavat nousta pelloille lähiaikoina. Taajamissa on hulevesitulvien riski. Talvitulviin kannattaa varautua hyvissä ajoin. Sateet ja sulava lumi aiheuttavat pienten jokien ja purojen
- [Pohjalaismaakuntien tulvaennusteet vastaavat tavanomaisten kevättulvavirtaamien tasoa (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakuntien-tulvaennusteet-vastaavat-tavanomaisten-kevattulvavirtaamien-tasoa-pohjalaismaakunnat/): Pohjalaismaakuntien alueella satoi maanantaina aiemmin odotettua vähemmän ja vedenpintojen nousu oli päivän aikana ennustettua hitaampaa. Sateiden ja lämpötilan nousun aiheuttaman lumen sulamisen johdosta virtaamien odotetaan kuitenkin nousevan tavanomaisiin kevättulvatasoihin ainakin Vaasan eteläpuolissa vesistöissä. Nopea sulaminen aiheuttaa myös ojien ja purojen paikallista tulvimista. Kyrönjoella Nikkolassa lähestytään tämänhetkisen ennusteen mukaan tiistain ja keskiviikon aikana tulvarajaa eli vedenkorkeuden
- [Joet tulvivat Länsi- ja Etelä-Suomessa tällä viikolla](https://www.vesi.fi/joet-tulvivat-lansi-ja-etela-suomessa-talla-viikolla/): Sateet ja sulamisvedet saavat joet tulvimaan erityisesti Satakunnasta Vaasaan yltävällä alueella, jossa tulva on nousemassa vähintään keskimääräisen vuotuisen tulvan tasolle. Porissa joen pinta nousee keskiviikkona kevättulvaa korkeammalle. Paikoin, esimerkiksi Säkylän Pyhäjoella, Närpiönjoella sekä Kyrönjoen latvoilla tulvasta ennustetaan selvästi keskimääräistä suurempaa. Kyrönjoella Nikkolassa voidaan joutua avaamaan tulvapenkereet veden nousun takia. Runsas vesisade ja voimakas lämpeneminen sulattaa
- [Alkuviikon sateinen ja lämmin sää saa pohjalaisjokien virtaamat nopeaan nousuun](https://www.vesi.fi/alkuviikon-sateinen-ja-lammin-saa-saa-pohjalaisjokien-virtaamat-nopeaan-nousuun/): Ensi viikon alussa lämpenevä sää ja vesisateet saavat lumen sulamaan nopeasti pohjalaismaakuntien alueella. Lumen sulamisen ja vesisateiden myötä jokien pinnat lähtevät ennusteiden mukaan nopeaan nousuun maanantain aikana etenkin rannikon pienemmillä vesistöillä. Ensi viikon alussa lämpenevä sää ja vesisateet saavat lumen sulamaan nopeasti pohjalaismaakuntien alueella. Lumen sulamisen ja vesisateiden myötä jokien pinnat lähtevät ennusteiden mukaan nopeaan
- [Lapin jokivesistöjen jäätyminen epävakaista](https://www.vesi.fi/lapin-jokivesistojen-jaatyminen-epavakaista/): Talven tulon viivästyminen on hidastanut pysyvien jääkansien muodostumista Lapin jokivesistöissä. Myöhäinen talvi kasvattaa riskiä jää- ja hyydepatojen syntymiseen. Viikonloppuna Matkakosken ja Vuennonkosken välisellä alueella jäät kasautuivat padoksi ja puskeutuivat rannoille aiheuttaen vahinkoja rantarakennuksille. Jäiden kasautumisalueilla jääolosuhteet talven aikana voivat olla tavanomaisesta poikkeavat ja jäillä liikkumisessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Tornionjoella muodostui jääpato lauantaina Matkakosken ja
- [Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit](https://www.vesi.fi/politiikkasuositus-jatevesien-sulfaattikuorman-rajoittamiseksi-tarvitaan-ymparistonlaatunormit/): Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien
- [Syyskuun 2024 vesitilannekatsaus: Sateisen loppukesän jälkeen syyskuu oli tavallista vähäsateisempi (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/syyskuun-2024-vesitilannekatsaus-sateisen-loppukesan-jalkeen-syyskuu-oli-tavallista-vahasateisempi-pohjalaismaakunnat/): Elo-syyskuun vaihteen voimakkaiden sateiden jälkeen pohjalaisjokien virtaamat lähtivät laskuun. Syyskuu oli pääosin vähäsateinen luukuunottamatta joitain paikallisia rankkasateita sekä syyskuun lopun yhtenäisempää sadetta, jolloin jokien virtaamat jälleen nousivat hieman. Syyskuun virtaamat pääosin tavanomaisia Kyrönjoen alaosalla Skatilassa virtaamat laskivat elo-syyskuun vaihteen jälkeen melko nopeasti tavanomaiselle tasolle, Virtaama oli alimmillaan noin 14 m3/s ja elo-syyskuun vaihteen sateiden jälkeen
- [Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat syyskuussa matalalla](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vedenpinnat-olivat-syyskuussa-matalalla/): Kuukauden keskilämpötila oli noin 4 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat keskiarvoon nähden matalammalla melkein koko maakunnassa. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa keskimääräistä korkeammalla. Ilmatieteen laitoksen mukaan syyskuu oli Pohjois-Karjalassa keskimäärin noin 4 astetta lämpimämpi, kun verrataan pitkän ajanjakson keskiarvoon. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa reilusti vähäisempi kuin aikaisempina vuosina. ELY-keskuksen mittauspisteissä sademäärä oli noin 31
- [Miten huomioida ympäristöarvot ojitushankkeissa? Uusi opas kokosi tiedot yksiin kansiin](https://www.vesi.fi/miten-huomioida-ymparistoarvot-ojitushankkeissa-uusi-opas-kokosi-tiedot-yksiin-kansiin/): Miten huomioida ympäristöarvot ojitushankkeissa? Uusi opas kokosi tiedot yksiin kansiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus (Syke) ovat julkaisseet uuden oppaan, joka korostaa ympäristöystävällisten menetelmien käyttöä ojitus- ja kuivatushankkeissa. Vuoden 2022 lopussa päättynyt kansallinen peruskuivatuksen tukimuoto on siirtynyt osaksi EU-rahoitteisia maataloustukia. Tuen saamiseksi peruskuivatustoiminnassa on edistettävä ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa. Suunnittelussa on huomioitava myös vesiensuojelu,
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.9.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-27-9-2024/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,92. Taso on täsmälleen ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvossa. Syyskuussa muutos on +9 cm ja luultavasti Kallaveden pinta jatkaa nousuaan syksyn edetessä. Iisalmen reitillä pari viikkoa sitten sattunut rankkasade käänsi vedenpinnat ja virtaamat huomattavaan nousuun. Kiuruveden pinta nousi 40 cm isosta juoksutuksesta huolimatta ja vapaasti purkautuva Sonkajärvi peräti 120 cm. Porovesi ja
- [Sinileväseurannan viimeisellä viikolla sinilevähavaintoja tehty edelleen niin sisävesillä kuin merialueellakin Lounais-Suomessa](https://www.vesi.fi/sinilevaseurannan-viimeisella-viikolla-sinilevahavaintoja-tehty-edelleen-niin-sisavesilla-kuin-merialueellakin-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/): Vaikka sinilevähavaintojen määrä onkin syyskuun mittaan vähentynyt, on lämmin syksy pitänyt vedet lämpiminä ja sinilevähavaintoja on tehty edelleen kuluneella viikolla (vko 39) sekä sisävesillä, että merialueen havaintopaikoilla. Sinilevää havaittiin kuitenkin vain viidellä havaintopaikalla ja havaitut sinilevämäärät olivat pääasiassa vähäisiä. Merialueilla sinilevää havaittiin tällä viikolla (vko 39/2024) vain Paimionlahden Harvaluodon vakiohavaintopaikalla, jossa sinilevää oli runsaasti. Sisävesillä sinilevää havaittiin
- [Minustako vesistötutkija? Verkkokurssilta perusteet roskaisuuden ja vedenlaadun tutkimiseen](https://www.vesi.fi/minustako-vesistotutkija-verkkokurssilta-perusteet-roskaisuuden-ja-vedenlaadun-tutkimiseen/): Kiinnostaisiko oman mökkirannan tutkiminen? Vai onko mielessäsi ryhmä, jolle haluaisit esitellä tutkimuksen tekoa käytännössä? Erilaisia havaintoja tekemällä ja tulokset raportoimalla pääset tuottamaan tutkimusaineistoa ympäristön tilan seurannan tueksi. Tänä vuonna avattu verkkokurssi ohjeistaa videoiden avulla erilaisten ympäristöhavaintojen tekemiseen ja raportointiin sekä antaa tiiviin katsauksen kansalaishavainnoinnin merkityksestä. Kurssi keskittyy ympäristön roskaantumiseen, ilmaston lämpenemiseen ja rehevöitymiseen liittyvien ilmiöiden
- [Viikonlopun sateet nostivat vedenkorkeuksia Hämeessä](https://www.vesi.fi/viikonlopun-sateet-nostivat-vedenkorkeuksia-hameessa/): Hämeen alueella satoi viikonlopun aikana laajoilla alueilla jopa 40 millimetriä vettä. Sateiden myötä virtavesien vedenkorkeudet nousivat reilusti aiemmista kesälle tyypillisistä matalista korkeuksista. Suuri sademäärä näkyy myös järvissä, mutta järvien pinnat ovat Hämeessä edelleen pääosin keskimääräisellä syksyn tasolla tai hieman keskimääräistä ylempänä. Kesä oli helteinen, mutta sateisuudeltaan tavanomainen lukuun ottamatta vähäsateista toukokuuta. Haihdunta järvistä ja maa-alueilta
- [Heinä-elokuun vesitilannekatsaus 2024: järvivedet olivat keskimääräistä lämpimämpiä (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/heina-elokuun-vesitilannekatsaus-2024-jarvivedet-olivat-keskimaaraista-lampimampia-pohjalaismaakunnat/): Vesitilannekatsauksessa käydään kuukausittain läpi muun muassa vesistöjen virtaamia, vedenkorkeutta ja lämpötiloja. Näiden tietojen lisäksi tässä katsauksessa kerrotaan kesän sateiden vaikutuksista ja pohjavesitilanteesta. Heinä-elokuussa saatiin sateita ja virtaamat kasvoivat kauden lopussa paikoitellen tulvalukemiin Pohjalaisjokien virtaamat olivat kesällä melko tavanomaisissa lukemissa, vaikka runsaita vesisateita välillä saatiinkin. Heinä-elokuussa isommat sateet näkyivät vain pieninä nousuina jokien virtaamissa lukuun ottamatta
- [Sinilevähavaintojen määrä vähentynyt Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintojen-maara-vahentynyt-pirkanmaalla/): Sinilevää havaittiin viikolla 37 ainoastaan kahdella havaintopaikalla Pirkanmaan viranomaisseurannassa. Vähän sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvellä ja Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa. Kansalaishavaintoja sinilevästä JärviWiki- ja Vesi.fi-verkkopalveluihin on kirjattu viimeisen viikon aikana Jalantijärveltä, Vanajavedeltä, Längelmävedeltä, Pälkänevedeltä ja Näsijärveltä. Tampereen kaupungin uimavesien lämpötilojen ja vedenlaadun seuranta päättyi elokuun lopussa. Pitkän ajan seurannan (1988–2023) perusteella sinilevää on Pirkanmaalla ajankohtaan nähden selvästi
- [Pohjois-Karjalan vesistöjen vedenpinnat olivat matalalla elokuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vesistojen-vedenpinnat-olivat-matalalla-elokuussa/): Kuukauden keskilämpötila oli yli 1,5 astetta keskimääräistä korkeampi. Vedenkorkeudet ja virtaamat olivat ajankohdan keskiarvon alapuolella. Pintaveden lämpötilat olivat elokuun lopussa vielä lämpöisiä, noin 3–4 astetta keskiarvoa lämpimämpiä. Ilmatieteen laitoksen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä elokuun keskilämpötila oli 1,6–1,7 astetta pitkän ajan keskiarvoa (1991–2020) korkeammalla. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa pitkän
- [Pohjois-Karjalassa on havaittu sinilevää syyskuun ensimmäisellä viikolla](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalassa-on-havaittu-sinilevaa-syyskuun-ensimmaisella-viikolla/): Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoista Kiteenjärvellä sekä Pyhäjärvellä. Havainnoista on hyvä muistaa, että ne koskevat aina sen hetkistä tilannetta ja sinilevätilanne voi muuttua nopeasti. Pohjois-Karjalassa on havaittu sinilevää ajankohtaan nähden tavanomaista enemmän pitkänajan keskiarvoon verrattuna. Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoista Kiteenjärvellä sekä Pyhäjärvellä. Lisäksi kansalaiset ovat lisänneet muutamia havaintoja
- [Kaivovesi vähissä joillakin alueilla Pohjois-Karjalassa](https://www.vesi.fi/kaivovesi-vahissa-joillakin-alueilla-pohjois-karjalassa/): Vähäiset sateet yhdistettynä keskimääräistä korkeampiin lämpötiloihin ovat alentaneet pohjavedenkorkeuksia, mikä näkyy kaivojen matalina vedenpinnankorkeuksina. ELY-keskukseen on tullut tällä viikolla ilmoituksia kuivuneista kaivoista Pohjois-Karjalassa. Vuoksen ja Jänisjoen valuma-alueella on satanut elokuussa noin 40–70 % keskimääräisestä. Vähäiset sateet yhdistettynä ajankohdan keskiarvoa korkeampiin lämpötiloihin ja haihduntaan näyttäytyvät paikoitellen keskimääräistä alempina pohjaveden korkeuksina sekä kaivojen vedenpinnankorkeuden alenemisena. Ilmiö korostuu
- [Sinilevähavaintoja edelleen Lounais-Suomessa sekä sisävesissä, että merialueella (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintoja-edelleen-lounais-suomessa-seka-sisavesissa-etta-merialueella-varsinais-suomi-satakunta/): Lämpimien, aurinkoisten päivien myötä sinilevähavaintoja on tehty kuluneella viikolla ympäri Lounais-Suomea. Pääasiassa havainnot ovat vähäisistä sinileväesiintymistä, mutta myös runsaita sinileväesiintymiä on havaittu sekä sisävesissä, että merialueella. Merialueilla sinilevää on havaittu tällä viikolla seitsemällä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikalla ja neljällä Rotarien ylläpitämällä havaintopaikalla. Vähäisiä määriä sinilevää havaittiin Saaristomerellä useammalla sisä- ja välisaariston havaintopaikalla. Runsaasti levää havaittiin puolestaan Mannervedellä
- [Viikonlopun rankkasateet nostivat jokien pintoja erityisesti Kyrönjoella ja Lapuanjoella (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/viikonlopun-rankkasateet-nostivat-jokien-pintoja-erityisesti-kyronjoella-ja-lapuanjoella-pohjalaismaakunnat/): Viime viikonloppuna Etelä-Pohjanmaalla satoi paikoin poikkeuksellisen runsaasti. Erityisesti Kyrönjoen ja Lapuanjoen vesistöalueilla jokien pinnat lähtivät nopeaan nousuun ja paikoin päästiin lähelle keskimääräisiä tulvakorkeuksia. Kovimmat sateet osuivat Kurikka-Ilmajoki-Seinäjoki-Lapua alueelle, jossa paikallisesti oli havaintoja jopa yli 100 mm:n sademääristä viikonlopun aikana. Kyrönjoen alaosalla Skatilan havaintoasemalla virtaama oli vielä perjantaina noin 7 m3/s, mutta nousi sateiden seurauksena nopeasti
- [Tiedote vesienhoidon keskeisten kysymysten kuulemispalautteesta sekä tulvariskien kuulemisesta (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/tiedote-vesienhoidon-keskeisten-kysymysten-kuulemispalautteesta-seka-tulvariskien-kuulemisesta-pohjalaismaakunnat/): Vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella 2028–2033 järjestettiin kuuleminen 15.12.2023-17.6.2024. Samaan aikaan järjestettiin myös kuuleminen tulvariskien alustavan arvioinnin ja merkittävien tulvariskialueiden nimeämisen tarkistamisesta Pohjanmaan-, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella. Kuuleminen vesienhoidon keskeisten kysymysten ja työohjelmasta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella 2028–2033 Vesienhoidon keskeiset kysymykset koskivat asioita, joihin vesienhoidossa on tarkoitus kiinnittää erityistä huomiota seuraavalla vesienhoitokaudella kaikkien vesien hyvän
- [Liity vesihuollon ilmastotyön edelläkävijöihin](https://www.vesi.fi/liity-vesihuollon-ilmastotyon-edellakavijoihin/): Vesihuollon vähähiilisyyden edistämisen verkostossa (vesihukiverkosto) olet mukana edelläkävijänä edistämässä vesihuollon ilmastotavoitteita. Verkoston jäsenenä pääset mukaan laatimaan kansallista vesihuollon vähähiilisyystiekarttaa. Lisäksi Vesihukiverkosto tukee vesihuollon toimijoiden välistä ilmastoyhteistyötä. Vesihukiverkoston tulevaa toimintaa Tiekarttatyöpaja nro 2 järjestetään syksyllä 2024: teemana kansallisen tiekartan jalkautus kentälle Vesilaitosvierailu verkostolaisten toivomaan kohteeseen Tiekartan julkaisu ja hankkeen loppuwebinaari Sähköpostilista ja Teams-alusta, jossa jaetaan julkaisuja
- [Kesän sinilevätilanne oli muuttuvien säiden seurauksena vaihteleva (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/kesan-sinilevatilanne-oli-muuttuvien-saiden-seurauksena-vaihteleva-pohjalaismaakunnat/): Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sinileväseuranta alkoi kesäkuun alussa Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella. Alueemme sinilevätilannetta seurataan pysyvillä havaintopaikoilla viikoittain kesäkuusta syyskuuhun, ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tilanteesta aina torstaisin elokuun loppuun asti. Syksyllä sinilevistä tiedotetaan tarpeen mukaan. Sinilevän runsaus arvioidaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei sinilevää) - 3 (erittäin runsaasti sinilevää). Seurantaa toteutetaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, kuntien ja yksityishenkilöiden
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.8.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-29-8-2024/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,83. Taso on 15 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padosta lopetettiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Pinnan aleneminen on ollut silti huomattavan nopeaa. Kevään tulvahuipusta pinta on alentunut tasan metrin. Elokuussa muutos on -15 cm ja pinnan aleneminen on edelleen mahdollista kuivan säätilan jatkuessa, mutta pinnan lasku
- [Meriympäristön tila-arvio: Suomen merialueiden tilassa pieniä parannuksia, kokonaiskuva edelleen heikko](https://www.vesi.fi/meriympariston-tila-arvio-suomen-merialueiden-tilassa-pienia-parannuksia-kokonaiskuva-edelleen-heikko/): Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavat uudesta verkkojulkaisusta: Itämeren tila on edelleen pääosin heikko. Kaikilla merialueilla rehevöitymisen vaikutukset häiritsevät luonnon monimuotoisuutta ja ravintoverkon toimivuutta. Haitallinen kehitys saattaa olla kuitenkin taittumassa. Vaikka muutos ei ole suurta verrattuna edelliseen, vuonna 2018 julkaistuun tila-arvioon, pidemmän aikavälin seurannassa näkyy pientä muutosta parempaan. Suomen meriympäristön tila
- [Testauskutsu vesihuoltolaitoksille - Työkalu vesihuollon ilmastonmuutokseen sopeutumisesta](https://www.vesi.fi/testauskutsu-vesihuoltolaitoksille-tyokalu-vesihuollon-ilmastonmuutokseen-sopeutumisesta/): Vesihuollon toimintavarmuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa on välttämätöntä yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseksi. Ilmastonmuutoksen oletetaan vaikuttavan Suomessa lisääntyvässä määrin vesihuoltoon aiheuttaen ongelmia raakaveden laadun ja vedentuotannon jatkuvuuden sekä jätevesien viemäröinnin ja käsittelyn suhteen. Vesihuollon ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on tekeillä selainpohjainen työkalu, jonka avulla vesilaitokset voivat tarkastella ilmastonmuutoksen tuomaa sopeutumistarvetta omassa toiminnassaan sekä suunnitella laitoskohtaisesti sopeutumistoimia. Kutsumme vesihuoltolaitoksia testaamaan työkalun luonnosversiota
- [Pohjalaismaakunnissa sinilevätilanne rauhoittunut edellisistä viikoista](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakunnissa-sinilevatilanne-rauhoittunut-edellisista-viikoista/): Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella valtakunnalliseen sinileväseurantaan kuuluvilla havaintopaikoilla on viikolla 34 sinilevää havaittu hieman Purmojärvellä, Luodonjärvellä sekä Peränteellä. Rannikkoalueilla sinilevää on havaittu hieman Rotarien ylläpitämillä havaintopaikoilla Närpiön Skatskärsvikenissä sekä Kaskisten Vackergrundissa. Valtakunnallisten havaintopisteiden ohella sinilevää on havaittu runsaasti Evijärvellä, Ähtävänjoella sekä Räyringinjärvellä ja hieman merialueella Bergön edustalla sekä Kokkolan edustalla Västerbådanilla. Kuluneen viikon tuulinen sää on
- [Tällä viikolla levähavaintoja useilla Hämeen seurantapaikoilla](https://www.vesi.fi/talla-viikolla-levahavaintoja-useilla-hameen-seurantapaikoilla/): Hämeessä havaittiin tällä viikolla pinnalla olevaa levää seitsemällä valtakunnallisen leväseurannan seurantapaikalla. Iitin Sääskjärvellä todettiin erittäin runsas esiintymä toisella viikolla peräkkäin. Orimattilan Villikkalanjärvellä havaittiin runsaasti levää. Vesijärven Mukkulan seurantapaikalla oli vähäinen esiintymä, samoin Kymijärvellä Kariston uimarannalla, Tammelan Pyhäjärvellä, Vanajavedellä ja Loppijärvellä. Tilanne voi muuttua nopeasti Vanhenevaa sinilevää voi loppukesällä kohota tyynellä säällä pintaan millä järvellä tahansa.
- [Lounais-Suomen sinilevätilanne varsin rauhallinen (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/lounais-suomen-sinilevatilanne-varsin-rauhallinen-varsinais-suomi-satakunta/): Sinileväkesä jatkuu edelleen, joskin tilanne on rauhoittunut huomattavasti aiemmasta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tiedossa ei ole, että Saaristomeren tai Selkämeren alueilla olisi havaittu erittäin runsaasti sinilevää. Runsaasti sinilevää havaittiin Mynälahden sisäosissa, Korppoossa ja Taivassalossa, sekä Ylisjärvessä Salossa. Merialueilla sinilevätilanne on rauhoittunut, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoista ainoastaan Mynälahden sisäosassa havaittiin runsaasti sinilevää. Kansalaishavaintojen perusteella Korppoon ja Houtskarin välisellä merialueella ja
- [Ähtävänjoella ja Evijärvellä runsas leväkukinta (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/ahtavanjoella-ja-evijarvella-runsas-levakukinta-pohjalaismaakunnat-2/): Lämmin sää näkyy sinileväkukinnoissa Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Sisävesissä sinilevää on havaittu hieman Etelä-Pohjanmaan Alajärvellä, Kuortaneenjärvellä ja Ähtärinjärvellä. Kauhavan Purmojärvellä sinilevää on havaittu runsaasti. Pohjanmaalla Evijärvellä ja Ähtävänjoella on havaittu poikkeuksellisen runsas sinileväesiintymä. Joelta otettiin useita näytteitä 12.8.2024, joista Lappforsin, Hjulforsin ja Kaarenhaaran näytteissä havaittiin runsaasti Dolichospermum-sukuun kuuluvaa sinilevää. Kyseisen suvun sinilevät voivat tuottaa sekä hermo-
- [Katsaus kesän 2024 Pohjois-Karjalan levätilanteeseen](https://www.vesi.fi/katsaus-kesan-2024-pohjois-karjalan-levatilanteeseen/): Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu Kiteenjärven Postirannan uimarannalla. Havainnoista on hyvä muistaa, että ne koskevat aina sen hetkistä tilannetta ja sinilevätilanne voi muuttua nopeasti. Valtakunnallinen leväseuranta on edelleen käynnissä Pohjois-Karjalassa ja se jatkuu syyskuun loppuun asti. Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu Pohjois-Karjalan sinileväseurannan havaintoasemista ainoastaan Kiteenjärven Postirannan uimarannalla. Myös yksittäisiä kansalaisten havaintoja on kirjattu vesi.fi
- [Ähtävänjoella ja Evijärvellä runsas leväkukinta (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/ahtavanjoella-ja-evijarvella-runsas-levakukinta-pohjalaismaakunnat/): Lämmin sää näkyy sinileväkukinnoissa Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Sisävesissä sinilevää on havaittu hieman Etelä-Pohjanmaan Alajärvellä, Kuortaneenjärvellä ja Ähtärinjärvellä. Kauhavan Purmojärvellä sinilevää on havaittu runsaasti. Pohjanmaalla Evijärvellä ja Ähtävänjoella on havaittu poikkeuksellisen runsas sinileväesiintymä. Joelta otettiin useita näytteitä 12.8.2024, joista Lappforsin, Hjulforsin ja Kaarenhaaran näytteissä havaittiin runsaasti Dolichospermum-sukuun kuuluvaa sinilevää. Kyseisen suvun sinilevät voivat tuottaa sekä hermo-
- [Sinilevätilanne jatkuu vaihtelevana Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-jatkuu-vaihtelevana-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/): Sinilevätilanne on merialueilla pysynyt samankaltaisena kuin viime viikolla, hieman sinilevää havaittiin kuudella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikalla. Sisävesialueilla levätilanne on ajankohdalle tyypillinen, ja hieman sinilevää havaittiin viidellä vakiohavaintopaikalla. Merialueilla sinilevää havaittiin vähäisissä määrin kuudella havaintopaikalla. Suurin osa havainnoista tehtiin Kaarinan ja Naantalin välisellä rannikkoalueella, sekä Paraisilla Korppoon ja Iniön saaristoalueilla. Runsaasti sinilevää havaittiin Uudenkaupungin edustalla Santtion havaintopaikalla
- [Heinäkuussa Pohjois-Karjalassa oli lämmintä](https://www.vesi.fi/heinakuussa-pohjois-karjalassa-oli-lamminta/): Kuukauden keskilämpötila oli 1–1,5 astetta keskimääräistä korkeampi. Vesistöjen vedenpinnankorkeudet ovat palautuneet ajankohdan keskitasolle. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa keskimääräistä lämpimämpiä. Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa hieman keskimääräistä lämpimämpi. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä heinäkuun keskilämpötila oli 1–1,4 °C pitkän ajan keskiarvoa (1991–2020) korkeampi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa ajankohdan keskiarvon mukainen. ELY-keskuksen mittauspisteessä Kontiolahden
- [Sinilevää havaittu hieman viidellä valtakunnallisella havaintopaikalla Etelä-Savossa](https://www.vesi.fi/sinilevaa-havaittu-hieman-viidella-valtakunnallisella-havaintopaikalla-etela-savossa/): Kuluneella viikolla Etelä-Savossa on havaittu hieman sinilevää Pieksämäellä, Juvalla ja Rantasalmella. Pieksämäellä sinilevää havaittiin hieman Pieksänjärvellä, Ahvenlammen Jäppilän uimarannalla sekä Vangasjärvellä Seunalassa. Lisäksi hieman sinilevää havaittiin Juvan Murtosella sekä Rantasalmella Pienellä Raudanvedellä. Muilla Etelä-Savon vakituisilla havaintopaikoilla sinilevää ei havaittu tällä viikolla. Kyyveden Mökäresaarten eteläpuolen havaintopaikalta puuttui levätilannekirjaus. Pintaveden lämpötila laskenut hieman heinäkuusta Torstaina 8.8.2024 pintaveden
- [Sinilevätilanne vaihteleva sekä sisävesillä että merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-vaihteleva-seka-sisavesilla-etta-merialueilla-varsinais-suomi-satakunta/): Sinilevätilanne jatkuu pääosin rauhallisena. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen 14 vakiohavaintopaikalla sinilevää on havaittu hieman, runsaammin sinilevää havaittiin Iniön havaintopaikalla ja erittäin runsaasti sinilevää on havaittu Mynälahdella sekä Rymättylän Kirkkojärvessä. Selkämeren alueella sinilevähavainnot ovat painottuneet Rauman edustalle. Merialueilla sijaitsevista Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoista kahdeksalla havaittiin hieman sinilevää. Vähäisiä havaintoja tehtiin Kaarinassa sekä Turun, Uudenkaupungin ja Rauman rannikkoalueilla. Näiden lisäksi
- [Etelä-Pohjanmaan järvissä sinilevää (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/etela-pohjanmaan-jarvissa-sinilevaa-pohjalaismaakunnat-2/): Viime viikolla sinilevätilanne rauhoittui merkittävästi sään epävakaisuuden vuoksi koko maassa. Kuluvalla viikolla lämmin, tyyni ja aurinkoinen sää on saanut sinilevän runsastumaan. Sateiden myötä sinileville on myös paljon ravinteita vesistöissä hyödynnettäviksi. Etelä-Pohjanmaalla sinilevää on havaittu Lappajärvellä Vimpelin Lakanniemessä, Evijärvellä Sillankorvalla sekä Ähtärinjärvellä Suninsalmella Alajärven kunnan puolella. Ähtärin kunnan puolella sinilevää on havaittu Ähtärinsalmessa ja Ähtärinrannassa. Lisäksi
- [Sinilevähavaintojen määrä on hieman lisääntynyt sisävesillä ja Lounais-Suomen rannikolla](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintojen-maara-on-hieman-lisaantynyt-sisavesilla-ja-lounais-suomen-rannikolla/): Sinilevää on havaittu hieman enemmän sisävesillä ja rannikkoalueilla kuin viime viikolla. Sisävesillä havaintoja on etenkin maan etelä- ja länsiosissa, sekä ripotellen pitkin keskistä Suomea. Myös Lounais-Suomen rannikolla on havaittu sinilevää hieman enemmän kuin viime viikolla. Avomerellä kukinnat ovat voimistuneet Saaristomeren eteläpuolella. Voimakkaiden paikallisten sateiden vesistöihin tuomat ravinteet ja tyyntynyt tuuli ovat paikoin lisänneet sinileväkukintoja järvillä.
- [Tuulinen ja sateinen sää on hillinnyt sinileväkukintoja järvillä ja merialueilla](https://www.vesi.fi/tuulinen-ja-sateinen-saa-on-hillinnyt-sinilevakukintoja-jarvilla-ja-merialueilla/): Epävakainen sää on vähentänyt sinileväkukintoja viime viikosta. Viilentynyt ja sateinen sää sekä tuulet ovat sekoittaneet vesimassaa ja vähentäneet sinileväkukintoja avomerialueilla etenkin Suomenlahdella. Myös rannikolla ja sisävesillä sinilevän määrä on vähentynyt viime viikkoon verrattuna, mutta yksittäisiä runsaita sinileväesiintymiä on yhä havaittavissa. Sinilevää on havaittu sisävesillä valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikoilla vähemmän kuin ajankohdalle on tyypillistä. Epävakainen sää hillitsee
- [Sinilevätilanne rauhallinen (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-rauhallinen-pohjalaismaakunnat/): Pohjalaismaakuntien sisävesissä vain Kauhavan Purmojärvellä Etelä-Pohjanmaalla on havaittu hieman levää, joten sisävesien levätilannetta voi alueella pitää erinomaisena vuodenaikaan nähden. Merialueella ainoastaan Vackergrundiin havaintopisteellä Kaskisen edustalla on havaittu hieman levää. Etelämpänä Selkämerellä Rauman ja Uudenkaupungin rannikolla on havaittu hieman levää. Myös valtakunnallisessa seurannassa Suomenlahden levähavainnot näyttävät vähentyneen, mutta Saaristomerellä ja Varsinais-Suomen rannikolla levähavaintoja on edelleen runsaasti.
- [HÄIRIÖ OHI: Syken paikkatietorajapinnoissa on ollut teknisiä häiriöitä](https://www.vesi.fi/syken-paikkatietorajapinnoissa-on-ollut-teknisia-hairioita/): Häiriö on ohi ja Syken paikkatietorajapintojen palvelut toimivat jälleen normaalisti. ----- Syken paikkatietorajapinnoissa on ollut teknisiä häiriöitä viikonlopun aikana. Niiden korjaaminen kestää arviolta maanantai 29.7.2024 asti. Häiriöt saattavat vaikuttaa moniin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämiin palveluihin, kuten Vesi.fi:hin, Elinympäristön tietopalvelu Liiteriin, Tarkkaan, Järvi-meriwikiin sekä mahdollisesti muiden rajapintoja hyödyntävien tahojen palveluihin.
- [Sinilevätilanne rauhoittunut Saaristomerellä, sisävesilläkin tilanne hyvä (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-rauhoittunut-saaristomerella-sisavesillakin-tilanne-hyva-varsinais-suomi-satakunta/): Sinilevätilanne on rauhoittunut viime viikosta Lounais-Suomen alueella. Saaristomerellä sinilevää on vielä esimerkiksi Korppoon ja Rymättylän alueella runsaasti, rannikolla ja sisäsaaristossa levää on jonkin verran. Myös Rauman ja Pyhärannan edustalla on viikon takaiseen tilanteeseen nähden rauhallisempaa sinilevätilanteen osalta. Merialueilla sinilevätilanne on viime viikkoa maltillisempi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilta runsaita sinilevähavaintoja ilmoitettiin vain Utöstä, hieman sinilevää on havaittu
- [Etelä-Pohjanmaan järvissä sinilevää (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/etela-pohjanmaan-jarvissa-sinilevaa-pohjalaismaakunnat/): Sisävesissä on havaittu hieman levää Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneen Kuortaneenjärvellä, Kauhavan Purmojärvellä ja Ähtärissä Ähtärinsalmella. Viime viikolla Pohjanlahdella tehtiin ensimmäiset sinilevähavainnot Pohjalaismaakuntien rannikolla. Tällä viikolla sinilevää on havaittu hieman Kaskisen edustalla ja Maalahdessa Rönnskärsgloppetin rannikkoalueella. Kulunut viikko on ollut lämmin koko maassa, mikä näkyy sinilevähavaintoina ympäri maata. Yksittäisiä sinilevähavaintoja on tullut nyt myös Pohjois-Suomesta, ja pintavesien lämpötila
- [Ajankohtaan nähden sinilevää on havaittu sisävesillä melko vähän, mutta rannikolla ja avomerellä havaintoja on runsaasti](https://www.vesi.fi/ajankohtaan-nahden-sinilevaa-on-havaittu-sisavesilla-melko-vahan-mutta-rannikolla-ja-avomerella-havaintoja-on-runsaasti/): Sinilevätilanne on pysynyt sisävesillä vakaana, ja sinilevää on havaittu ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä vähemmän kuin aikaisempina seurantavuosina. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikoilla, ja havaintoja on tehty runsaasti myös Selkämerellä ja Ahvenanmerellä. Valtakunnallisen sinileväseurannan sinilevähavaintojen määrä sisävesillä ei ole juuri muuttunut viime viikosta. Havaintopaikoilla sinilevää on havaittu tämänhetkisestä hellejaksosta huolimatta ajankohtaan nähden hieman vähemmän kuin tyypillisesti. Yhdellä
- [Sinilevätilanne jatkuu runsaana Lounais-Suomessa](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-jatkuu-runsaana-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/): Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sinilevähavainnot ovat lisääntyneet meri- ja sisävesialueilla viime viikkoon nähden. Saaristomerellä että Selkämerellä on havaittu runsaita sinileväesiintymiä. Saaristomerellä levää on havaittu hyvin runsaissa määrin aina sisäsaaristosta ulkosaaristoon, esimerkiksi Naantalissa, Kaarinassa, Kemiönsaarella ja Paraisilla sinilevää on ollut paljon. Merialueiden vakioseurantapaikoilla on tälläkin viikolla havaittu runsaasti sinilevää, ja tilanne on monin paikoin heikentynyt viime viikosta.
- [Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikoilla ja avomerialueilla](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-ovat-lisaantyneet-rannikoilla-ja-avomerialueilla/): Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikoilla ja avomerialueilla, mutta sisävesillä tilanne on ajankohdalle tyypillinen. Rannikkoalueilla sinilevää on havaittu erityisesti Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikoilla. Avomerialueella sinilevää esiintyy runsaasi koko Suomenlahden alueella. Valtakunnallisen sinileväseurannan havaintojen määrä sisävesillä ei ole juuri muuttunut viime viikosta, ja sinilevätilanne on tällä hetkellä ajankohdalle tyypillinen. Sinilevää esiintyy Etelä-Suomen lisäksi myös eri puolella Keski-Suomea.
- [Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintoja Pohjalaismaakunnissa](https://www.vesi.fi/lammin-saa-on-lisannyt-sinilevahavaintoja-pohjalaismaakunnat/): Merialueella Kaskisissa on havaittu hieman levää kahdella seurantapisteellä ja Mustasaaressa on havaittu runsaasti levää Raippaluodonselällä. Selkämeren rannikolla levähavainnot ovat lisääntyneet myös etelämpänä Uudenkaupungin ja Rauman edustalla. Sisävesissä levätilanne on rauhallinen. Kuluvalla viikolla seurannassa on havaittu hieman sinilevää Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla järven etelä- ja pohjoisrannalla. Kuluvan viikon sää on ollut lämmin, mikä on monin paikoin nostanut pintaveden
- [Sinilevätilanne heikentynyt Lounais-Suomen alueella](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-heikentynyt-lounais-suomen-alueella-varsinais-suomi-satakunta/): Varsinais-Suomen ja Satakunnan sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta satelliittikuviin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannan tietoihin perustuen. Sinilevää on havaittu hyvin runsaissa määrin erityisesti Saaristomeren sisä- ja välisaaristossa, mutta runsaita havaintoja on myös Selkämereltä. Suurin osa leväesiintymistä on sijainnut merialueilla, mutta myös joillakin sisävesialueilla on havaittu sinilevää. Merialueilla sinilevää on havaittu hyvin runsaissa määrin Saaristomeren rannikkoalueella sekä
- [Kesäkuun 2024 vesitilannekatsaus: Järvivedet alkukuusta keskimääräistä lämpimämpiä (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/kesakuun-2024-vesitilannekatsaus-jarvivedet-alkukuusta-keskimaaraista-lampimampia-pohjalaismaakunnat/): Kesäkuun vesitilannekatsauksessa käydään tuttuun tapaan läpi muun muassa vesistöjen virtaamia, vedenkorkeutta, happamuustilannetta ja lämpötiloja. Pohjavedenpinnan tilanteen lisäksi katsauksessa kerrotaan kesäkuun sinilevätilanteesta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toteuttaa myös levätilanteen viikoittaista seurantaa sekä tiedottamista yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, kuntien ja yksityishenkilöiden kanssa. Jokien ja järvien vedenpinnat lähellä tavanomaisia kesäkuun tasoja Pohjalaisjokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet olivat kesäkuussa lähellä tavanomaisia kesäkuun
- [Jyllinkosken padon purku Kankaanpäässä edistää erittäin uhanalaisen raakun elinympäristöjen laajentumista](https://www.vesi.fi/jyllinkosken-padon-purku-edistaa-erittain-uhanalaisen-raakun-elinymparistojen-laajentumista-kankaanpaa-varsinais-suomi-satakunta/): Heinäkuun alussa aloitettu Jyllinkosken voimalaitospadon purku Kankaanpäässä on herättänyt paljon huolta paikallisten keskuudessa. Purkutöiden takia Karvianjoen vedenpintaa on laskettu, mikä on paljastanut jokitörmiä ja siellä eläviä simpukoita. Jokihelmisimpukoita eli raakkuja tai muita uhanalaisia simpukkalajeja ei kuitenkaan ole menehtynyt veden laskun myötä. Tiedetyt suurimmat Karvianjoen raakkujen esiintymät ovat tehtyjen selvitysten mukaan Jyllinkosken padon alapuolella. Pato on
- [Kesäkuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja vähäsateinen](https://www.vesi.fi/kesakuu-oli-pohjois-karjalassa-lammin-ja-vahasateinen/): Pohjois-Karjalassa oli kesäkuun aikana useita hellepäiviä, minkä vuoksi myös pintaveden lämpötilat olivat ajankohdan keskiarvoon verrattuna korkeita. Vesistöjen vedenkorkeudet ovat pääosin palautuneet ajankohdan keskitasolle. Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuu oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä lämpimämpi. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä kesäkuun keskilämpötila oli 2,7–3,3 astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa pääosin keskimääräistä vähäisempi. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen
- [Sinilevähavainnot sisävesillä lisääntyneet hieman](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-sisavesilla-lisaantyneet-hieman/): Sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet sisävesillä koko maassa, ja havaintoja on tehty aina Lappia myöten. Avomerellä sinilevää on nyt Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Selkämeren eteläosassa sinilevä on vasta kehittymässä. Rannikkoalueella sinilevää on havaittu edelleen pääasiassa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rannikolla, eikä havaintojen määrä ole juurikaan muuttunut. Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on hieman kasvanut viime viikosta mutta määrä on ajankohdalle
- [Levätilanne on jatkunut viime viikon tapaan rauhallisena (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/levatilanne-on-jatkunut-viime-viikon-tapaan-rauhallisena-pohjalaismaakunnat/): Etelä-Pohjanmaalla Kauhavan Purmojärvellä on havaittu hieman levää. Muualla Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan tai Keski-Pohjanmaan vesistöissä levähavaintoja ei ole tehty. Valtakunnallisessa seurannassa viime viikolla saatiin myös aiempaa vähemmän havaintoja. Satelliittikuvista on nähtävissä pintalevää Suomenlahdella. Epävakainen ja tuulinen sää sekoittaa ja viilentää pintavesiä, jolloin olosuhteet eivät ole otolliset sinilevälle ja sekoittanut levähiukkaset vesimassan eri kerroksiin. Tyyni, aurinkoinen ja lämmin
- [Pohjalaismaakunnissa sinilevätilanne rauhallinen](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakunnissa-sinilevatilanne-rauhallinen/): Kesäkuun lopun hellepäivät näkyivät viime viikolla sisävesillä tehtyinä levähavaintoina. Viikonloppuna viilennyt ilma ja tuulinen sää ovat muuttaneet tilannetta, ja kuluneella viikolla sinilevää ei ole havaittu seurantapisteillä. Myöskään järvillä, joissa sinilevää esiintyi viime viikolla, ei nyt ole havaittu levää. Tuuli sekoittaa vesimassaa, jolloin sinilevä hajaantuu veden eri kerroksiin, eikä kerry pintaveteen lautoiksi toisin kuin tyynellä säällä.
- [Sinilevätilanne on pysynyt vakaana viime viikosta, epävakainen ja tuulinen sää hillitsee sinilevän runsastumista](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-on-pysynyt-vakaana-viime-viikosta-epavakainen-ja-tuulinen-saa-hillitsee-sinilevan-runsastumista/): Sinilevätilanne on pysynyt vakaana viime viikosta. Sinilevähavainnot ovat hieman vähentyneet sisävesillä, ja rannikkoalueilla levätilanne on pysynyt samankaltaisena. Merialueilla tuulinen sää on suurilta osin sekoittanut sinilevän vesimassaan. Viime päivinä sinilevää on havaittu erityisesti Hangon länsipuolella ja Upinniemenselän alueella. Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on hieman vähentynyt viime viikosta. Varsinais-Suomessa yhdellä valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoista on havaittu erittäin runsaasti sinilevää.
- [Järvivesi on lämmintä ja sitä on riittävästi](https://www.vesi.fi/jarvivesi-on-lamminta-ja-sita-on-riittavasti/): Järvivesien lämpötilat ovat Hämeessä kesäisissä lukemissa. Vesistöjen pinnat ovat nyt tavanomaisilla korkeuksilla. Vaikka vedenpinnan korkeudet ovat heinäkuiseen tapaan laskussa, kuivuus ei uhkaa vesistöjä eikä peltoja. Pohjavesitilanne näyttää hyvältä. Pintavedet kesäisen lämpimiä Päijänne 21,8 astetta, Lammin Pääjärvi 19,7 astetta ja Tammelan Kuivajärvi 19,6 astetta. Siinä esimerkkejä hämäläisten pintavesien lämpötiloista. Järvien lämpötilat ovat laskeneet toukokuun lopun poikkeuksellisen
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.6.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-27-6-2024/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,28. Taso on 3 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padosta lopetettiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Pinnan aleneminen on ollut silti huomattavan nopeaa. Kesäkuun alusta 40 cm. Iisalmen reitillä on saavutettu kesäkorkeudet ja juoksutukset on pienennetty pintojen säilyttämiseksi hyvällä kesäkorkeudella. Sama koskee myös Pohjois-Savon muita säännösteltyjä vesistöjä
- [Lämmin sää lisäsi sinilevähavaintoja sisävesillä, rannikoilla sekä Suomenlahden alueella](https://www.vesi.fi/lammin-saa-lisasi-sinilevahavaintoja-sisavesilla-rannikoilla-seka-suomenlahden-alueella/): Sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt viime viikosta. Lämpimien säiden seurauksena sinilevää esiintyy sisävesillä ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä enemmän. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet merkittävissä määrin Suomenlahden merialueella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa. Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on lisääntynyt viime viikosta. Etelä-, Itä- ja Länsi-Suomessa seitsemällä valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoista on havaittu runsaasti sinilevää. Hieman sinilevää on havaittu 34:llä sisävesien havaintopaikalla Etelä-
- [Sinilevähavainnot lisääntyneet runsaasti sekä meri- että sisävesialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-lisaantyneet-runsaasti-seka-meri-etta-sisavesialueilla-varsinais-suomi-satakunta/): Sinilevähavainnot Lounais-Suomesta ovat lisääntyneet. ELY-keskuksen vakioseurannassa sinilevää on havaittu runsaasti sekä Saaristomerellä että sisävesillä. Havaintoja on myös Selkämereltä. Myös Rotarien seurantaan ja Vesi.fi-palveluun on tallennettu runsaita sinilevähavaintoja. Merialueilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa havaittiin runsaasti sinilevää Mynälahden sisäosissa, ja myös kansalaishavaintojen mukaan Mynälahdessa on kuluneella viikolla ollut runsaasti sinilevää. Runsaasti sinilevää on ollut myös Kaarinan ja Paraisten
- [Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla sinilevähavaintoja järvissä (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/keski-pohjanmaalla-ja-etela-pohjanmaalla-sinilevahavaintoja-jarvissa-pohjalaismaakunnat/): Keski-Pohjanmaalla Vetelin Räyringinjärvellä on havaittu runsaasti sinilevää. Etelä-Pohjanmaalla Ähtärin Ähtärinjärvellä havaittu hieman ja Peränteenjärvellä runsaasti sinilevää. Myös Alajärvellä on havaittu runsaasti sinilevää. Pohjalaismaakuntien merialueilla ei ole toistaiseksi lainkaan havaintoja. Tiedot koskevat sinileväseurannan virallisia havaintopisteitä ja sinilevän esiintyminen on hyvin paikallista, sekä säätilan myötä muuttuvaa. Suomen ympäristökeskuksen viime viikolla 20.6. julkaiseman tiedotteen mukaan valtakunnallinen sinilevätilanne Suomenlahden
- [Merialueiden sinilevähavainnot aikaistuneet, sisävesillä tilanne alkukesälle tyypillinen](https://www.vesi.fi/merialueiden-sinilevahavainnot-aikaistuneet-sisavesilla-tilanne-alkukesalle-tyypillinen/): Alkukesän lämmin sää ja varhaisessa vaiheessa lämmennyt merivesi aikaisti sinilevähavaintoja Suomenlahden avomerialueilla. Tällä viikolla pintaleväesiintymien havainnot ovat lisääntyneet Suomenlahden rannikolla. Sisävesillä sinilevähavainnot ovat viime viikoista hieman lisääntyneet, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen. Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on lisääntynyt hieman viime viikosta, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen. Pirkanmaalla yhdellä valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoista on havaittu runsaasti
- [Juhannuksena Hämeessä uidaan pääosin ilman sinilevää](https://www.vesi.fi/juhannuksena-hameessa-uidaan-paaosin-ilman-sinilevaa/): Juhannusviikolla Hämeessä havaittiin hieman sinilevää kahdella valtakunnallisen leväseurannan seurantapaikalla. Leväseuranta alkoi kesäkuun alussa ja se jatkuu syyskuun loppuun. Hämeen leväseurantapaikat Valtakunnallinen leväseuranta aloitettiin kesäkuun alussa, ja se jatkuu syyskuun loppuun. Hämeessä seuranta aloitettiin yhdellä uudella paikalla. Se sijaitsee Iitin Kirkkojärven Heinlahden uimarannalla. Kaikki muut seurantapaikat ovat samoja kuin viime vuonna. Useimmat seurantapaikat sijaitsevat yleisillä uimarannoilla.
- [Pohjanmaalla tehty ensimmäiset sinilevähavainnot (pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/pohjanmaalla-tehty-ensimmaiset-sinilevahavainnot-pohjalaismaakunnat/): Sinilevää on havaittu Pohjanmaalla sisävesissä vähäisiä määriä Luodonjärvellä, Isolla-Seljesjärvellä Kruunupyyssä ja Karperonjärvellä Mustasaaressa. Kyse on vähäisistä määristä levää yksittäisillä havaintopisteillä. Suurimmassa osassa Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sisävesiä sinilevää ei ole tavattu, eikä merialueella lainkaan. Eteläisessä Suomessa sinilevää on tavattu paikoitellen sisävesissä ja suojaisissa merenlahdissa. Tähän mennessä pohjoisimmat havainnot valtakunnallisessa seurannassa ovat Sotkamosta ja Pihtiputaalta. Runsaita
- [Saaristomerellä runsaasti sinilevähavaintoja, esiintymiä myös Lounais-Suomen sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/saaristomerella-runsaasti-sinilevahavaintoja-esiintymia-myos-lounais-suomen-sisavesilla-varsinais-suomi-satakunta/): Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet tällä viikolla runsaasti monin paikoin Saaristomerta, ja havaintoja on tullut myös Lounais-Suomen järviltä. Sinilevää on havaittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa. Havaintoja on tallennettu myös Rotarien seurantaan sekä Vesi.fi-palveluun. Lämpimällä säällä leväesiintymät voivat runsastua entisestään. Tuulinen sää puolestaan sekoittaa vesimassaa ja estää laajojen levälauttojen muodostumista. Merialueilla sinilevää on havaittu ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla vähäisiä määriä Kemiönsaaren
- [Valtakunnallisia ympäristökasvatuksen avustuksia erityisesti vesiimme liittyviin hankkeisiin](https://www.vesi.fi/valtakunnallisia-ymparistokasvatuksen-avustuksia-erityisesti-vesiimme-liittyviin-hankkeisiin/): Miten joki ja sen valuma-alue liittyvät toisiinsa? Miten paljon lähijärvessämme on mikromuoveja ja mistä ne tulevat? Millaista elämää vedessä on? Miten saadaan ihmiset entistä innokkaammin mukaan talkoilemaan pienvesien parhaaksi? Muun muassa näiden kysymysten äärellä ollaan ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankkeissa, jotka saavat tänä vuonna ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustusta Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Avustushaku oli valtakunnallinen. Vesiluonto oli pääteemana
- [Sinilevätiedotus kesällä 2024 - Suomen ympäristökeskuksen koordinoima sinileväseuranta käynnistyy jälleen](https://www.vesi.fi/sinilevatiedotus-kesalla-2024-suomen-ymparistokeskuksen-koordinoima-sinilevaseuranta-kaynnistyy-jalleen/): Sinileväesiintymiä seurataan tänäkin kesänä Suomen järvillä ja Itämerellä. Riskiarvio sinilevien esiintymisestä avomerellä julkaistaan maanantaina 10. kesäkuuta. Viikoittaiset sinileväkatsaukset julkaistaan torstaisin juhannusviikolta alkaen. Kooste kesän sinilevätilanteesta julkaistaan elokuun lopussa. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat palvelevat mediaa sinileviin liittyen 10. kesäkuuta alkaen. Levämediapuhelimen yhteystiedot löytyvät viikkotiedotteesta ja Syken STT-uutishuoneesta. Hyviä tietolähteitä sinileviin liittyen ovat Itämeri.fi: Itämeren levähavainnot ja levätietoa –
- [Hanke pienruoppauksen ohjeistuksen kehittämiseksi alkaa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/hanke-pienruoppauksen-ohjeistuksen-kehittamiseksi-alkaa-varsinais-suomi-satakunta/): Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa on alkanut pienruoppauksia koskeva kehittämishanke, jonka aikana tuotetaan uutta ohjemateriaalia kansalaisille, urakoitsijoille sekä kaavoittajien käyttöön. Hanke toteutetaan yhteistyössä muiden rannikon ELY-keskusten ja ympäristöhallinnon asiakaspalvelukeskuksen kanssa. Uudet ja selkeämmät ohjeet pienruoppaajille Hankkeen aikana tuotetaan uutta ohjemateriaalia kansalaisille, urakoitsijoille sekä kaavoittajien käyttöön. Hankkeen tavoitteena on vähentää ilmoitusmenettelyn alaisten ruoppausten eli niin kutsuttujen pienruoppausten haitallisia vaikutuksia
- [Ajoita vesikasvien niitto oikein](https://www.vesi.fi/ajoita-vesikasvien-niitto-oikein/): Vesikasvit ovat keskeinen osa järviluontoa ja rantamaisemaa sekä tärkeä elinympäristö kaloille, linnuille ja muulle vesieliöstölle. Vesikasvit myös parantavat järven veden laatua ehkäisemällä rantojen eroosiota ja pidättämällä maa-alueelta tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Järven umpeenkasvun vuoksi lisääntynyttä vesikasvillisuutta joudutaan kuitenkin usein niittämään tai poistamaan muulla tavoin, jotta vesistön virkistyskäyttömahdollisuudet ja maisema-arvot säilyvät hyvinä. Tiheimpiä kasvustoja harventamalla voidaan
- [Toukokuun 2024 vesitilannekatsaus: vähäsateisuutta, vedenpintojen laskua ja kohtuullista happamuustilannetta (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/toukokuun-2024-vesitilannekatsaus-vahasateisuutta-vedenpintojen-laskua-ja-kohtuullista-happamuustilannetta-pohjalaismaakunnat/): Pohjalaisjokien vedenpinnat lähtivät huhtikuun lopulla uudestaan noususuuntaan säiden lämmetessä ja loppujen lumien sulaessa. Toukokuun alussa pohjalaisjokien virtaamat olivat vielä melko suuria ja järvien pinnat korkealla. Kuun edetessä virtaamat kääntyivät melko nopeaan laskuun. Myös sademäärät jäivät toukokuussa vähäisiksi. Toukokuu oli vähäsateinen Toukokuun puolivälistä eteenpäin jokien virtaamat olivat tavanomaista toukokuuta pienempiä. Esimerkiksi Kyrönjoen alaosalla virtaama pieneni toukokuun
- [Varsinais-Suomen ELY-keskus myöntänyt avustuksia vesien tilaa parantaville hankkeille (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/varsinais-suomen-ely-keskus-myontanyt-avustuksia-vesien-tilaa-parantaville-hankkeille-varsinais-suomi-satakunta/): Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt kevään aikana avustuksia vesien tilaa ja käyttöä parantaville hankkeille (16 kpl) Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa yhteensä 909 200 €. Lisäksi pohjavesien suojelusuunnitelmien laadintaan on myönnetty avustuksia 26 500 € kolmelle hankkeelle. Käynnistyvillä hankkeilla toteutetaan vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteutusta ja vesien tilan parantamiseen tähtäävät hankkeet kohdistuvatkin alueille, joissa vesien ekologinen tila on
- [Sinilevätilanne yhä rauhallinen viikolla 24 Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla tai Keski-Pohjanmaalla (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-yha-rauhallinen-viikolla-24-etela-pohjanmaalla-pohjanmaalla-tai-keski-pohjanmaalla-pohjalaismaakunnat/): Alueella ei ole havaittu sinilevää sisävesissä tai merialueella. Valtakunnallisessa seurannassa Varsinais-Suomen rannikkovesiltä ja Pirkanmaan ja Keski-Suomen sisävesialueilta on yksittäisiä havaintoja vähäisistä sinilevähavainnoista. Lämmin vesikerros on toistaiseksi vielä hyvin ohut ja pintavesien lämpötilat muuttuvat sään mukana hyvin nopeasti. Kesän edetessä vesi lämpenee pysyvämmin ja yhä syvemmältä. Alkukesän lämpöjakso voi näkyä viiveellä myöhemmässä levätilanteessa. Vaasan eteläpuolisella Selkämerellä
- [Sinilevää havaittu Saaristomerellä sisäsaaristossa, muualla Lounais-Suomessa rauhallista (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevaa-havaittu-saaristomerella-sisasaaristossa-muualla-lounais-suomessa-rauhallista-varsinais-suomi-satakunta/): Sinilevätilanne on pysynyt edelleen rauhallisena suuressa osassa Lounais-Suomea. Varsinais-Suomen ELY-keskukseen ei ole saapunut kuluneella viikolla (24/2024) yhtäkään yleisöhavaintoa sinileväesiintymistä. Sinilevän vakioseurantapisteissä Mynälahden sisäosissa havaittiin vähän sinilevää, ja vastaavia tuloksia Mynälahdelta havaittiin myös Rotarien sinileväseurannassa. Myös vesi.fi-sivuston kautta on tallennettu kuluneella viikolla muutama vähäinen sinilevähavainto Saaristomereltä. Merialueilla sinilevää havaittiin vähäisissä määrin Mynälahden sisäosissa sekä ELY:n vakiohavaintopaikalla
- [Onko laiturin rakentaminen ajankohtaista?](https://www.vesi.fi/onko-laiturin-rakentaminen-ajankohtaista/): Rannan omistajalla tai haltijalla on yksityistä tarvetta varten oikeus rakentaa laituri, joka voi ulottua toisenkin omistamalle vesialueelle. Laiturin voi rakentaa, vaikka ei olisikaan vesialueen omistaja tai osakas. Laiturin paikka ja sen malli tulee valita huolella. Valintaan vaikuttavat muun muassa rannan muoto, veden korkeus ja laiturin käyttötarkoitus. Laituri tulisi rakentaa tontin edustalle niin, ettei laituri tai
- [Sinileväseuranta on alkanut rauhallisissa merkeissä (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevaseuranta-on-alkanut-rauhallisissa-merkeissa-varsinais-suomi-satakunta/): Kesän 2024 valtakunnallinen sinileväseuranta on jälleen alkanut. Seurantajakso kestää kesäkuun alusta syyskuun loppuun, ja sen aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä havainnointialueen järvissä ja merialueella. Lounais-Suomen alueella (Varsinais-Suomi ja Satakunta) seurannassa on 34 vakiohavaintopaikkaa, joista noin 18 sijaitsee merialueilla ja loput sisävesissä. Osa havaintopaikoista on ollut mukana jo seurannan alusta alkaen, eli vuodesta 1998 saakka. Jokaisella havaintopaikalla
- [Sinileväseuranta käynnistyi – Pohjois-Pohjanmaalla ei havaintoja sinilevistä, männyn siitepölyä paikoin runsaasti](https://www.vesi.fi/sinilevaseuranta-kaynnistyi-pohjois-pohjanmaalla-ei-havaintoja-sinilevista-mannyn-siitepolya-paikoin-runsaasti/): Valtakunnallinen sinileväseuranta on käynnistynyt kesäkuun alussa ja jatkuu syyskuun loppuun. Seurannan ensimmäisellä viikolla Pohjois-Pohjanmaan vakiohavaintopaikoilla ei havaittu sinileviä. Havupuiden kellertävää siitepölyä esiintyy paikoin runsaasti veden pintakalvolla tai ranta-alueella veteen sekoittuneena. Toukokuun poikkeuksellisen lämmin sää on nostanut vesien pintalämpötilaa tavanomaista korkeammalle. Havupuiden siitepöly värjää vettä kellertäväksi ja voi muistuttaa sinileväkukintaa. Sinilevästä poiketen siitepöly näkyy veden pinnan
- [Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kesän 2024 sinileväseuranta on alkanut (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/etela-pohjanmaan-ely-keskuksen-kesan-2024-sinilevaseuranta-on-alkanut-pohjalaismaakunnat/): Alueemme sinilevätilannetta seurataan pysyvillä havaintopaikoilla viikoittain kesäkuusta syyskuuhun, ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tilanteesta torstaisin. Sinilevän runsaus arvellaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei sinilevää) - 3 (erittäin runsaasti sinilevää). Seuranta toteutetaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, kuntien ja yksityishenkilöiden kanssa. Ensimmäisen seurantajakson eli viikon 23 aikana seurantapisteiltä ei ole sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla tai Keski-Pohjanmaalla. Sinieväseurannan havainnot kertovat tilanteesta havaintopaikalla
- [Toukokuu oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä lämpimämpi](https://www.vesi.fi/toukokuu-oli-pohjois-karjalassa-keskimaaraista-lampimampi/): Pohjois-Karjalan mittauspisteillä keskilämpötila oli pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin 2,4 astetta korkeampi. Vedenkorkeudet olivat pääasiallisesti keskimääräistä korkeammalla. Maakunnassa satoi vettä keskimääräistä vähemmän. Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa hieman keskimääräistä korkeampi. Kuukauden keskilämpötila oli Liperin mittausasemalla noin 2,2 astetta keskimääräistä lämpimämpi, kun Nurmeksessa Valtimolla lämpötila oli 2,5 astetta keskimääräistä korkeampi. Maakunnan sadekertymä jäi
- [Hämeen pintavedet poikkeuksellisen lämpimiä](https://www.vesi.fi/hameen-pintavedet-poikkeuksellisen-lampimia/): Vesistöjen lämpötilaseurannan mukaan Hämeen pintavedet ovat hellejakson myötä lämmenneet jo yli 20-asteisiksi ja ovat nyt jopa yhdeksän astetta lämpimämpiä kuin kesäkuun alussa yleensä. Päijänteen vedenpinta on korkealla, vaikka suurimmista kevättulvaennusteista jäätiinkin selvästi. Vesistöjen pinnat ovat kesäiseen tapaan laskussa. Pohjavesitilanne näyttää hyvältä. Kevättulvat takana päin Päijänteen vedenpinta ei vastoin odotuksia noussut toukokuussa poikkeuksellisiin tulvakorkeuksiin vaan vakiintui
- [Kokemäenjoessa vuollejokisimpukoita ennätysmäärät (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/kokemaenjoessa-vuollejokisimpukoita-ennatysmaarat-varsinais-suomi-satakunta/): Vuollejokisimpukoiden määrä Harjavallan padon alapuolisella jokiosuudella oli vuoden 2023 seurannassa noussut huomattavasti verrattuna vuoden 2014 nikkelipäästön jälkeiseen aikaan. Heinäkuussa 2014 Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaalta pääsi patoaltaan kohdalla Kokemäenjokeen jätevettä, joka sisälsi 66 tonnia vesieliöille myrkyllistä nikkeliä. Päästön jälkeen havaittiin joessa runsaasti kuolleita vuollejokisimpukoita (Unio crassus) sekä muita simpukkalajeja (soukkojoki-, sysijoki-, ja pikkujärvisimpukka). Simpukoiden runsauksia,
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.5.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-30-5-2024/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,70. Taso on 22 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedennousun aikaistuminen on selvästi poikkeava historiaan nähden. Saavutettu tulvakorkeus on Kallaveden 50-vuotisen säännöstelyjakson kolmanneksi korkein. Lisäjuoksutukset Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padosta ovat vielä käynnissä, mutta todennäköisesti lopetetaan ensi viikolla. Iisalmen reitillä on saavutettu kesäkorkeudet ja juoksutukset on pienennetty pintojen säilyttämiseksi hyvällä
- [Euroopan uimavesiraportti: Suomen yleisten uimarantojen vesi on laadukasta](https://www.vesi.fi/euroopan-uimavesiraportti-suomen-yleisten-uimarantojen-vesi-on-laadukasta/): Yleisten uimarantojen vesissä on Suomessa turvallista uida, selviää Euroopan ympäristökeskuksen juuri julkaistusta uimavesiraportista. Suurin osa Suomen uimavesistä, noin 94 prosenttia, on luokiteltu laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi. Tämä on yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisenä seurantakautena. Raportti sisältää uimaveden laadun tiedot kaikilta yleisiltä uimarannoilta. Kesällä 2023 Suomessa oli yhteensä 304 yleistä uimarantaa, joista 226 sijaitsi sisämaan vesistöjen
- [EU-komission Missio Meritähti kannustaa vesiensuojeluun](https://www.vesi.fi/eu-komission-missio-meritahti-kannustaa-vesiensuojeluu/): EU-komissio on käynnistänyt Missio Meritähden tukeakseen merten, rannikoiden ja sisävesien puhdistamista ja ennallistamista. Meritähti-mission tarkoituksena on tutkia ja ennallistaa Euroopan merten ja makeiden vesien ekosysteemit vuoteen 2030 mennessä. Tähän päästään vähentämällä niihin kohdistuvia päästöjä, palauttamalla niiden rikas biologinen monimuotoisuus ja kehittämällä kestävää ja ilmastoystävällistä sinistä taloutta. Tutkimuspääosaston johdolla työ liittyy paitsi tutkimuksen rahoitukseen, myös muiden
- [Lapissa varaudutaan suurtulviin](https://www.vesi.fi/lapissa-varaudutaan-suurtulviin/): Lapissa on edelleen paljon lunta maastossa ja lumen vesiarvot ovat ennätyksellisen suuria. Säiden lämmetessä uhkana ovat suurtulvat. Niihin on varauduttava hyvissä ajoin. Kevättulvia saadaan vielä odottaa Lapissa. Lumen sulaminen käynnistyy vasta, kun vuorokauden keskilämpötila nousee selvästi nollan yläpuolelle. Tämän hetken ennusteiden mukaan tulvahuippu saataisiin Lapissa kesäkuun alkupuolella. Täsmällistä ajankohtaa on vielä mahdoton ennustaa – samoin
- [Lapissa jokien tulvahuiput olivat lähes kaikissa vesistöissä keskimääräistä suurempia](https://www.vesi.fi/lapissa-jokien-tulvahuiput-olivat-lahes-kaikissa-vesistoissa-keskimaaraista-suurempia/): Lapin vesistöjen tulvahuiput on ohitettu. Tulvat olivat tänä keväänä Simojokea lukuun ottamatta keskimääräistä suuremmat. Suuremmilta vahingoilta säästyttiin. Lapissa kaikkien vesistöjen tulvahuiput on ohitettu, ja vedenkorkeudet ovat laskeneet nopeasti kohti kesän tavanomaisia vedenkorkeuksia. Muonionjoella on odotettavissa toinen tulvahuippu kuun vaihteessa, kun loput lumet sulavat tunturialueilta. Toisen tulvahuipun ennustetaan jäävän keskimääräisen kevättulvan suuruiseksi ja todennäköisesti ensimmäistä huippua
- [Useimpien Lapin jokien virtaamat ovat lähellä huippuaan](https://www.vesi.fi/useimpien-lapin-jokien-virtaamat-ovat-lahella-huippuaan/): Ivalojoen virtaama oli korkeimmillaan sunnuntaina. Ounasjoella, Kemijoella ja Tenojoella tulva on saavuttamassa huippunsa tänään tai huomenna. Tornionjoella ja Muonionjoella vedenkorkeudet ovat nousussa vielä muutaman päivän ajan. Ylimääräistä liikkumista tulva-alueilla ja tulvivilla teillä tulisi välttää. Lapin vesistöissä vedenkorkeudet ovat olleet nousussa viikonlopun aikana. Vesi on noussut muutamille maanteille ja kaduille Ivalossa, Kittilässä ja Ylitorniolla. Ounasjoella, Kemijoella
- [Lapissa jokien tulvahuiput on saavutettu](https://www.vesi.fi/lapissa-jokien-tulvahuiput-on-saavutettu/): Lapin vesistöissä Tornionjoen alaosaa lukuun ottamatta kaikilla havaintoasemilla vedenkorkeudet ovat kääntyneet laskuun. Tulva on parhaillaan huipussaan Tornionjoen alimmalla osalla, mutta sielläkin tulva alkaa laskemaan lähipäivinä. Muonionjoella ja Tenojoella toinen tulvahuippu on mahdollinen kuun vaihteessa. Lapissa tulvahuiput on saavutettu lähes kaikilla vesistöillä ja vedenkorkeudet ovat kääntyneet laskuun. Tornionjoen alimmalla osalla Matkakoskella ja Torniossa vedenkorkeus on vielä
- [Lapin jokien vedenkorkeudet nopeassa nousussa, teitä kastumisvaarassa](https://www.vesi.fi/lapin-jokien-vedenkorkeudet-nopeassa-nousussa-teita-kastumisvaarassa/): Vedenkorkeuksien nousu Lapin kaikissa vesistöissä on ollut parin edellisen päivän aikana nopeaa. Vesi on noussut tai on nousemassa lähipäivinä alavimmille teille Ounasjoen yläosalla ja Tornionjoella. Tulvien ennustetaan olevan huipussaan viikonloppuna tai alkuviikosta. Lapin vesistöissä vedenkorkeudet ovat nousseet nopeasti viime päivien aikana. Ounasjoella vesi on noussut mm. Tepastontielle. Mikäli vesi nousee vielä noin puoli metriä, uhattuina
- [Lapin jokien tulvahuiput odotettavissa viikonvaihteessa tai ensi viikon aikana](https://www.vesi.fi/lapin-jokien-tulvahuiput-odotettavissa-viikonvaihteessa-tai-ensi-viikon-aikana/): Lämpenevä sää vauhdittaa lumen sulamista. Jokien virtaamat ovat kääntyneet nousuun koko Lapissa. Vedenkorkeudet nousevat nopeasti, ja tulvahuiput ovat monissa vesistöissä keskimääräistä suurempia. Jäät ovat kaikilta suurilta jokivesistöiltä pääosin lähteneet. Lämmin sääjakso sulattaa nopeasti jäljellä olevaa lunta Lapissa. Vedenkorkeudet ovat kaikilla Lapin havaintoasemilla kääntyneet nousuun. Vedenkorkeuden nousu on tulevien päivien aikana nopeaa, ja tulvahuiput ovat todennäköisesti
- [Maalis-huhtikuun 2024 vesitilannekatsaus: tulvia, vedenlaadun heikentymistä ja pohjavedenpinnan nousua (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/maalis-huhtikuun-2024-vesitilannekatsaus-tulvia-vedenlaadun-heikentymista-ja-pohjavedenpinnan-nousua-pohjalaismaakunnat/): Lunta oli pohjalaismaakunnissa maaliskuun loppupuolella enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Lumen vesiarvot jokien latvaosilla olivat noin 100-130 mm. Jokijäät Kyrönjoella ja Lapuanjoella olivat maaliskuun alussa jonkin verran keskimääräistä paksumpia. Tekojärviin ja säännösteltyihin järviin pyrittiin tekemään tavallista enemmän tilaa sulamisvesille. Etenkin tekojärvien vedenpinnat laskettiin tavanomaista alemmas. Lumien sulaminen tapahtui useammassa erässä. Ensimmäinen lämmin jakso ajoittui maaliskuun
- [Kainuussa kevättulvasta odotettavissa edelliskevään kaltaista eli keskimääräistä suurempi](https://www.vesi.fi/kainuussa-kevattulvasta-odotettavissa-edelliskevaan-kaltaista-eli-keskimaaraista-suurempi/): Kainuussa huhtikuun aiempi viileä jakso on hidastanut alkanutta vedenpintojen nousua. Kainuussa lämmin sää on huhti-toukokuun vaihteessa jouduttanut lumen sulamista ja nostanut vedenpintoja nopeasti. Kuitenkin sään ennustetaan jatkuvan viileänä tällä viikolla, mikä hidastaa pintojen nousua. Säännösteltyjen järvien pinnat ovat lähellä toukokuun alun keskimääräistä tasoa tai hiukan sen yläpuolella. Suomussalmen Kiantajärven pinta on vielä hiukan keskimääräistä alempana.
- [Pohjois-Karjalassa satoi keskimääräistä enemmän huhtikuun aikana](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalassa-satoi-keskimaaraista-enemman-huhtikuun-aikana/): Kuukauden keskilämpötila oli Liperin mittausasemalla noin 1,1 astetta ja Nurmeksessa 1,4 astetta keskimääräistä viileämpi. Vedenkorkeudet olivat pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna korkeammalla. Alueen sadanta oli keskimääräiseen verrattuna noin kaksinkertainen. Alueen suuriin säännöstelemättömiin vesistöihin ennustetaan tavallista korkeampia kevättulvia. Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa keskimääräistä viileämpi. Maakunnan pohjoisosissa keskilämpötila oli keskimääräiseen verrattuna 1,4 astetta ja
- [Lapin tulvakausi jatkuu rauhallisena](https://www.vesi.fi/lapin-tulvakausi-jatkuu-rauhallisena/): Etelä-Lapissa Simojoki ja Viantienjoki vapautuivat jäistä viime viikonloppuna. Yöpakkaset hillitsevät Lapin vesistöjen virtaamien kasvua. Pohjoisessa Lapissa jokien virtaamat ovat edelleen pieniä. Jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen. Vapun ajan lämmin sääjakso sai Etelä-Lapissa Simojoen ja Viantienjoen purkamaan jäänsä viime viikonloppuna. Simojoella jäiden lähtö oli rauhallinen ja vedenkorkeus nousi keskimääräisen kevättulvan
- [Pohjois-Pohjanmaan tulvat siirtyvät pohjoista kohti](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-tulvat-siirtyvat-pohjoista-kohti/): Pohjois-Pohjanmaan tulvat siirtyvät pohjoista kohti. Kiiminkijoessa virtaama kasvaa ja jääpatoriski säilyy edelleen. Oulujoen eteläpuolisten jokien jäät ovat pitkälti sulaneet ja Pyhäjoella odotetaan nyt toista tulvahuippua. Siikajoen, Tyrnävänjoen ja Temmesjoen tulvahuiput pysyvät samalla tasolla tai laskevat. Pattijoella tulvahuippu voi aiheuttaa vahinkoa. Iijoen tulvahuippua odotetaan toukokuun lopussa, vahinkoriski Iijoella on toistaiseksi arvioitu pieneksi. Lestijoen ja Kalajoen virtaamat
- [Päijänne tulvii – ranta-asukkaiden kannattaa varautua](https://www.vesi.fi/paijanne-tulvii-ranta-asukkaiden-kannattaa-varautua/): Päijänteen vedenpinta on nousussa ja saavuttaa huippunsa kesäkuun aikana. Pinnan odotetaan nousevan nykyisestä vielä noin 40 senttimetriä. Ranta-asukkaiden on syytä varautua tulvan nousuun siivoamalla veden mukana helposti lähtevä irtaimisto rannoilta sekä varmistaa laiturien ja veneiden kiinnitykset. Myös muilla Päijät-Hämeen järvillä vedenkorkeus voi nousta poikkeuksellisiin lukemiin. Veden pinta nousee edelleen Päijänteen (vesi.fi) vedenkorkeus on nyt noin
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 2.5.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-2-5-2024/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,68. Taso on 50 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedennousun aikaistuminen on selvästi poikkeava historiaan nähden. Korkeampia vedenkorkeuksia on havaittu myöhemmin keväällä. Lisäjuoksutukset Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padosta ovat käynnissä. Kallaveden pinta tulee vielä nousemaan ennustemallin mukaan yli 10 cm. Kaikkien vesistöjen rannoilla kannattaa irtotavarat kerätä talteen. Iisalmen reitillä padot
- [Lapin vesistöjen virtaamissa lähipäivinä pientä nousua, varsinaisia tulvahuippuja saadaan vielä odottaa](https://www.vesi.fi/lapin-vesistojen-virtaamissa-lahipaivina-pienta-nousua-varsinaisia-tulvahuippuja-saadaan-viela-odottaa/): Lähipäivien lämmin sää saa jokien virtaamat hitaaseen nousuun erityisesti Etelä-Lapin alueella. Vapun jälkeen sää kylmenee ja jatkuu Lapissa tavanomaista kylmempänä, mikä hillitsee virtaamien kasvua. Simojoen jäiden lähtö on lähellä vapun lähipäivinä. Sään lämmetessä jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen. Lapin alueen vesistöjen tulvat antavat odotuttaa itseään, vaikka vapun lähipäivien lämmin
- [Pohjois-Pohjanmaan joissa tulvahuippuja](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-joissa-tulvahuippuja/): Pyhäjoella, Siikajoella, Temmesjoella ja Tyrnävänjoella on tulossa toinen tulvahuippu ensi viikon aikana. Myös Pattijoki saavuttaa tulvahuippunsa vappuviikolla. Kiiminkijoen virtaama on nousussa ja saavuttaa ennusteen mukaan tason, jolla jäät lähtevät liikkeelle, ensi viikon aikana. Tulvahuippujen suuruuteen vaikuttaa merkittävästi viikonlopun ja alkuviikon sää. Viime päivien sää ja veden virtaus ovat heikentäneet joissa vielä olevia jäitä, mutta tästä
- [Lämmin sääjakso saa vesistöjen virtaamat hiljalleen nousuun Etelä-Lapissa](https://www.vesi.fi/lammin-saajakso-saa-vesistojen-virtaamat-hiljalleen-nousuun-etela-lapissa/): Lumen sulaminen Lapin alueella jatkuu sään lämmetessä. Yöpakkaset hidastavat tulvien alkua. Simojoella virtaama lähtee nousuun kuun vaihteessa. Sään lämmetessä jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen. Tulvaennusteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime viikon jälkeen. Lappiin on ennustettu lämpimämpää säätä lähipäiville ja ensi viikolle. Toissa viikolla alkanut lumen sulaminen jatkuu ja
- [Pohjois-Karjalaan ennustetaan harvinaisia kevättulvia](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalaan-ennustetaan-harvinaisia-kevattulvia/): Pohjois-Karjalaan ennustetaan keskimääräistä suurempaa kevättulvaa. Huhtikuun alkupuolen lämpöaalto ja sateet ovat saaneet vedenpinnat ja virtaamat nousemaan nopeasti. Viinijärven vedenkorkeus on ylittänyt ajankohdan korkeimman mitatun lukeman ja vedenpinnan ennustetaan nousevan vielä noin 40 cm. Viinijärven vedenpinta on nyt noin tasolla N60+79,15 m, mikä on 45 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi. Runsaan sadannan, lämpenevän sään ja entuudestaan
- [Kevään tulvahuippu on ohitettu, pohjaveden pinta nousee edelleen](https://www.vesi.fi/kevaan-tulvahuippu-on-ohitettu-pohjaveden-pinta-nousee-edelleen/): Järvien ja jokien vedenpinnat nousivat huhtikuun alun voimakkaiden sateiden jälkeen nopeasti. Voimakkaat sateet ja tavallista aikaisempi kevään tulo vaikeuttivat monin paikoin vedenpinnan korkeuden säännöstelyä. Tulvakorkeudet pysyivät kuitenkin tavanomaisten kevättulvien tasolla. Nyt kevättulvien huippu on jo ohitettu. Järvien jäät ovat monin paikoin liian heikkoja mitattaviksi. Pohjavedenpinnat ovat reilusti yli ajankohdan keskimääräisen tason. Talousvesikaivoissa tulee näillä näkymin
- [Tiukanjoen tulvakartoitus alkamassa (Pohjanmaa)](https://www.vesi.fi/tiukanjoen-tulvakartoitus-alkamassa-pohjanmaa/): Tiukanjoen eli Teuvanjoen alaosalle tehdään tulvavaarakartoitus Kristiinankaupungin ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Kartoitus antaa hyvät pohjatiedot muun muassa alueen maankäytön suunnitteluun. Työhön kuuluu Tiukanjoen ja Peninluoman uomien geometrian mittaaminen, virtausmallin laatiminen ja tulvavaarakartan laatiminen Kristiinankaupungin alueella. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on valinnut työn toteuttajaksi Maveplan Oy:n ja konsultti aloittaakin maastomittausten tekemisen jo tänä keväänä. Koskiosuuksien ja vesistörakenteiden mittauksia
- [Saimaan tulva kehittymässä selvästi tavanomaista suuremmaksi](https://www.vesi.fi/saimaan-tulva-kehittymassa-selvasti-tavanomaista-suuremmaksi/): Saimaan vedenkorkeus on ajankohtaan nähden yli 60 cm tavanomaista korkeammalla ja on edelleen nousussa. Saimaan lisäjuoksutusta kasvatetaan vedenkorkeuden nousun hillitsemiseksi. Saimaan valuma-alueella viime syksy ja talvi olivat tavanomaista runsassateisempia. Loka-maaliskuun sadekertymä oli noin 55 mm tavanomaista suurempi. Huhtikuun alkupuolen lämmin sää on saanut lumet sulamaan nopeasti, mikä on kääntänyt vedenkorkeudet ja virtaamat nopeaan nousuun Vuoksen
- [Kylmä sää hidastaa tulvakauden alkua Lapissa](https://www.vesi.fi/kylma-saa-hidastaa-tulvakauden-alkua-lapissa/): Lapissa valmistaudutaan hiljalleen kevään tulvakauteen. Lumen sulanta käynnistyi Lapin alueella viime viikolla, mutta kuluvana viikkona sulaminen on hiipunut kylmän sääjakson seurauksena. Sään ennustetaan pysyvän kylmänä kuun loppuun asti. Vesistöjen virtaamien arvioidaan kääntyvän nousuun toukokuun puoliväliin mennessä. Sään lämmetessä jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen. Viime viikon lämmin sääjakso sai Lapin
- [Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne heikoin rehevissä ja matalissa järvissä](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-jarvien-happitilanne-heikoin-rehevissa-ja-matalissa-jarvissa/): Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti maalis–huhtikuussa 38 järven happitilannetta. Järvet jäätyivät varhain syksyllä ja pitkä jääpeitteinen kausi näkyi erityisesti matalien ja rehevien järvien happitilanteen heikentymisenä. Syvemmissä järvissä hapen määrä vähenee usein pohjaa kohden, koska eri lämpötilassa olevat kerrokset eivät sekoitu. Pitkä jäätalvi näkyi lievästi myös syvempien järvien happipitoisuuksissa. Kuusamossa järvien jäänpaksuus oli maalis-huhtikuussa keskimäärin 0,8 m, Taivalkoskella
- [Pielisen tulvia rajoitetaan poikkeusjuoksutuksin](https://www.vesi.fi/pielisen-tulvia-rajoitetaan-poikkeusjuoksutuksin/): Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hakemuksen perusteella Pielisjoella sijaitsevan Kaltimon voimalaitoksen lisäjuoksutuksesta. Lupa määrää lisäjuoksutusten toteuttamisen, jolla pyritään ehkäisemään kevättulvan aiheuttamia vahinkoja Pielisellä. Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut määräyksen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hakemuksen perusteella 11.4.2024 UPM Energy Oy:n Pielisjoella sijaitsevan Kaltimon voimalaitoksen lisäjuoksutuksesta. Aluehallintoviraston päätöksessä määrätään väliaikaisesti nostamaan juoksutusta kevättulvien vahinkojen ehkäisemiseksi. Alempana Pielisjoella sijaitseva
- [Pohjois-Karjalan vesistöjen vedenpinnat olivat korkealla maaliskuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vesistojen-vedenpinnat-olivat-korkealla-maaliskuussa/): Kuukauden keskilämpötila oli noin 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä korkeammalla valtaosassa maakuntaa. Korkeat lämpötilat ovat nopeuttaneet lumen ja jään sulamista. Maakuntaan ennustetaan keskimääräistä korkeampia virtaamia ja kevättulvia. Maaliskuun sadanta oli ajankohdalle tyypillinen. Pohjois-Karjalan maakunnassa lunta oli kuukauden lopussa vielä reilusti ja sen vesiarvo oli korkea. Pyhäselän ja Pielisen jää oli ajankohdan keskiarvon mukainen.
- [Järvien pinnannousu hiipumassa (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/jarvien-pinnannousu-hiipumassa-pohjalaismaakunnat/): Kuortaneenjärven pinta saavuttanee korkeimman tasonsa tänään keskiviikkona. Kuortaneenjärven vedenpinnan korkeus pysyi tiistain ja keskiviikon välisen yön samalla tasolla eli nousu näyttäisi loppuvan. Kuortaneenjärven korkein vedenkorkeus jäänee noin 20 cm matalammaksi kuin vuoden 1984 korkein havainto. Alajärven ja Halsuanjärven pinnat saavuttivat huippunsa tiistaina ja kääntyivät laskusuuntaan. Lappajärven vedenkorkeus on reilut 10 cm ylempänä kuin kesäajan säännöstelyn
- [Karvianjoella odotettavissa lähipäivinä selvästi normaalia pahempi kevättulva – jääpatoriskiltä onneksi vältytään (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/karvianjoella-odotettavissa-lahipaivina-selvasti-normaalia-pahempi-kevattulva-jaapatoriskilta-onneksi-valtytaan-varsinais-suomi-satakunta-2/): Kuluvan viikon säätilan nopea lämpeneminen on saanut lumen sulamisen kunnolla liikkeelle myös Pohjois-Satakunnassa Karvianjoen vesistöalueella, jossa on odotettavissa keskimääräistä vuotuista tulvahuippua selvästi isommat virtaamat ja järvien vedenkorkeudet lähipäivien aikana. Karvianjoen vesistöalueen yläosan lumen vesiarvo oli tänä keväänä ennen sulamisen alkua 150 mm:n luokkaa, mikä on reilusti keskimääräistä enemmän. Nopea lämpeneminen yhdistettynä vesisateisiin on saanut vesistöalueen
- [Pyhäjoen ja Siikajoen tulvahuippuja ennustetaan tälle viikolle](https://www.vesi.fi/pyhajoen-ja-siikajoen-tulvahuippuja-ennustetaan-talle-viikolle/): Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat 15.04.2024: Kevättulvat jatkuvat Pohjois-Pohjanmaalla. Pyhäjoen tulvahuippua ennustetaan alkuviikolle ja Siikajoen tulvahuippua viikon puoliväliin. Kalajoen virtaama on sunnuntai-iltana kääntynyt laskuun ja joki on lähes vapaa jääpadoista. Pyhäjoen tulvahuippua ennustetaan alkuviikolle ja Siikajoen tulvahuippua viikon puoliväliin. Pyhäjoen tulvahuipun ennustetaan olevan keskimääräistä suurempi. Virtaamat ovat hieman kasvaneet ja ensimmäisiä tulvavahinkoja on todettu. Jäät
- [Perhonjoella ja Lestijoella saavutetaan tulvahuippu tänään (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/perhonjoella-ja-lestijoella-saavutetaan-tulvahuippu-tanaan-pohjalaismaakunnat/): Perhonjoen alaosalla Kaitforsissa virtaama on noussut 222 kuutioon sekunnissa ja Lestijoen alaosalla Saarenpäässä 156 kuutioon sekunnissa. Halsuanjärven vedenpinta on nousemassa ennätyskorkealle. Lestijoella jäät saattavat kasaantua ja nostaa joen vedenpintaa nopeasti. Jokien virtaamia hillitään edelleen johtamalla vesiä tekojärviin täydellä kapasiteetilla. Esimerkiksi Perhonjoella Patanan tekojärven vedenpinta on noussut nyt tulvan aikana jo noin kolme metriä. Tällä hetkellä
- [Tulvatilanne Pohjois-Pohjanmaan eteläosan joilla jatkuu](https://www.vesi.fi/tulvatilanne-pohjois-pohjanmaan-etelaosan-joilla-jatkuu/): Tulvatilanne Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa jatkuu. Kalajoessa Alavieskan keskustan jääpato purkautui lauantaina iltapäivällä, ja Kalajoen jäät kasautuvat nyt Tyngän kylän kohdalle, jossa vesi nousee. ELY-keskus ja pelastuslaitos seuraavat tilannetta. Tyngän kylän alapuolella Kalajoki on sula Kalajoen kaupungin keskustaan saakka. Kalajoen latvajärvien säännöstelyllä joen noin 300 m3/s:n virtaamasta on pystytty leikkaamaan 50-100 m3/s, mikä on helpottanut tulvatilannetta. Myös ennen
- [Pohjalaisjokien tulvahuiput saavutettu (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/pohjalaisjokien-tulvahuiput-saavutettu-pohjalaismaakunnat/): Kyrönjoen ja sen eteläpuolisten pohjalaisjokien tulvahuippu saavutettiin perjantain aikana ja jokien virtaamat ovat kääntyneet laskuun, mutta pysyvät vielä suurina lähipäivät. Kyrönjoen pengerrysalueille johdetaan edelleen tulvavesiä tulvaluukkujen kautta ainakin lauantain ajan. Lapuanjoella käytiin lähimmillään noin 10 sentin päässä rajasta, jolla pengerrysalueiden tulvaluukut tulee aukaista. Kuortaneenjärven pinnan ennustetaan olevan ylimmillään ensi viikon puolivälin paikkeilla. Tämän hetken ennusteiden
- [Tulvahuippua ennustetaan Pohjois-Pohjanmaan eteläisille joille viikonlopulle](https://www.vesi.fi/tulvahuippua-ennustetaan-pohjois-pohjanmaan-etelaisille-joille-viikonlopulle/): Pohjois-Pohjanmaan eteläisille joille ennustetaan tulvahuippua tulevana viikonloppuna. Kalajoessa on vielä paljon jäitä paikallaan kovasta virtaamasta huolimatta. Jääkasaumia on muodostunut koskien alapuolisille paikoille. ELY-keskus seuraa jäätilannetta. Tulvahuippua ennustetaan Pohjois-Pohjanmaan eteläisille joille viikonlopulle. Kalajoessa on vielä paljon jäitä paikallaan kovasta virtaamasta huolimatta. Koskien alapuolisissa paikoissa on jääkasaumia. Alavieskan keskustaan 11.4. muodostunut jääpato on edelleen paikallaan, ja veden
- [Kevät etenee nyt vauhdilla Pirkanmaalla − järvien vedenkorkeus nousee reippaasti](https://www.vesi.fi/kevat-etenee-nyt-vauhdilla-pirkanmaalla-−-jarvien-vedenkorkeus-nousee-reippaasti/): Nyt viedään viimeisiäkin lumia, kun säät lämpenevät. Vedenkorkeudet nousevat reippaalla vauhdilla Pirkanmaalla. Järvissä vesi nousee selvästi keskimääräistä korkeammalle tasolle, eikä tulvien aiheuttamilta rakennusten kastumisiltakaan voida välttämättä välttyä. Tulevien viikkojen sääennusteilla on suuri merkitys tulvien kehittymiseen. Lumet ovat sulaneet sulamispiikkeinä helmikuun loppupuolelta asti. Tämä on osittain helpottanut kevättulviin varautumista, kun keskimääräistä suurempi lumikuorma on sulanut vähitellen.
- [Karvianjoella odotettavissa lähipäivinä selvästi normaalia pahempi kevättulva – jääpatoriskiltä onneksi vältytään (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/karvianjoella-odotettavissa-lahipaivina-selvasti-normaalia-pahempi-kevattulva-jaapatoriskilta-onneksi-valtytaan-varsinais-suomi-satakunta/): Kuluvan viikon säätilan nopea lämpeneminen on saanut lumen sulamisen kunnolla liikkeelle myös Pohjois-Satakunnassa Karvianjoen vesistöalueella, jossa on odotettavissa keskimääräistä vuotuista tulvahuippua selvästi isommat virtaamat ja järvien vedenkorkeudet lähipäivien aikana. Karvianjoen vesistöalueen yläosan lumen vesiarvo oli tänä keväänä ennen sulamisen alkua 150 mm:n luokkaa, mikä on reilusti keskimääräistä enemmän. Nopea lämpeneminen yhdistettynä vesisateisiin on saanut vesistöalueen
- [Tulvatilanne jatkuu Pohjalaismaakunnissa vakavana (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/tulvatilanne-jatkuu-pohjalaismaakunnissa-vakavana-pohjalaismaakunnat/): Kyrönjoen suistossa on jäät kasaantuneet pitkäksi jääpadoksi. Jääpato on toistaiseksi pysynyt paikoillaan, mutta mahdollinen liikkeelle lähtö saattaa nostaa vesipintaa Kyrönjoen suiston alueella nopeastikin. Kyrönjoen yläosan pengerrysalueille on lisätty juoksutusta tulvaluukkujen kautta yön ja torstaiaamupäivän aikana. Kyrönjoen virtaama pysynee suurena lähipäivät, joten veden päästämistä pengerrysalueille saatetaan joutua jatkamaan vielä useita päiviä. Tällä keinolla hillitään Kyrönjoen pinnan
- [Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ehdottaa kolmen alueen nimeämistä merkittäväksi tulvariskialueeksi](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-ely-keskus-ehdottaa-kolmen-alueen-nimeamista-merkittavaksi-tulvariskialueeksi/): Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen tulvimisesta sekä merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Pohjois- Pohjanmaan alueella. ELY-keskus ehdottaa kolmen alueen nimeämistä merkittäväksi tulvariskialueeksi. Ehdotuksessa on mukana Pyhäjoen alaosa (Pyhäjoen taajama – Oulainen), Alavieska – Ylivieska ja Pudasjärven keskusta. Tulvariskien alustava arviointi ja ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi on tehty vuonna 2010 voimaan tulleen tulvariskilain mukaisesti.
- [Länsirannikolla tulvii, myös Lappiin ennakoidaan kevään edetessä vaikeaa tulvakautta](https://www.vesi.fi/lansirannikolla-tulvii-myos-lappiin-ennakoidaan-kevaan-edetessa-vaikeaa-tulvakautta/): Lämmin sää ja viime sunnuntain sateet ovat saaneet jokien pinnat nopeaan nousuun Länsi-Suomessa. Vaikein tilanne on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa, missä tulvan ennustetaan nousevan mahdollisesti lähelle vuosien 2012 ja 2013 tulvien tasoa. Etelä- ja Lounais-Suomen jokien tulvahuiput on jo pääosin ohitettu. Etelässä kuitenkin järvivedet jatkavat vielä monin paikoin nousuaan. Lapissa lunta on runsaasti, ja alueelle
- [Pohjalaisjokien tulvahuippu lähipäivinä – Taloja kastumisvaarassa (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/pohjalaisjokien-tulvahuippu-lahipaivina-taloja-kastumisvaarassa-pohjalaismaakunnat/): Sateet ja lämmennyt sää nostivat jokien virtaamia nopeasti. Kauhajoella vesi on noussut teille ja uhkaa asutusta. Jäät lähtivät liikkeelle maanantai-iltana Lapväärtinjoella ja muodostivat useita pienempiä jääpatoja, jotka nostivat vedenpintoja hetkellisesti ja kastelivat ainakin muutamia kellareita. Vimpelissä Savonjoella jäät kertyivät alkuviikolla saarikentän yläpäähän ja aiheuttivat joen pinnan nousua. Kauhajoella Mäntylänlammilla jäät ja korkea vedenpinta uhkasivat asuinrakennusta.
- [Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat 9.4.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-ely-keskus-ja-tulvakeskus-tiedottavat-9-4-2024/): Oulun eteläpuolisella alueella tulvasta ennustetaan keskimääräistä suurempaa. Lunta on Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa paikoin 50 % keskimääräistä enemmän. Lisäksi esimerkiksi Temmeksellä on keskimääräiseen verrattuna runsaasti lunta. Lestijoella ja Kalajoella tulvahuipun ennustetaan olevan huhtikuun puolivälissä, niiden pohjoispuolella sijaitsevilla vesistöalueilla tulvahuippujen ennustetaan olevan välillä huhtikuun loppu – toukokuun alku. Tarkkoja tulvahuippujen ajankohtia tai niiden suuruutta ei voida kuitenkaan vielä
- [Sateet ja lämpenevä sää nostavat Pohjalaisjokien virtaamia (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/sateet-ja-lampeneva-saa-nostavat-pohjalaisjokien-virtaamia-pohjalaismaakunnat/): Lumet sulavat nyt nopeasti pohjalaismaakunnissa. Sään lämpeneminen ja sunnuntain sateet saivat jokien virtaamat nopeaan nousuun etenkin rannikon eteläisimmillä vesistöalueilla. Sunnuntain sademäärät pohjalaisvesistöjen alueella olivat noin 15 mm. Kauhajoen havaintoasemalla sunnuntain sademäärä oli 21 mm. Sääennusteet lupaavat lämmintä säätä ja sateitakin tulevillekin päiville. Tulvavirtaamien ennustetaan nousevan keskimääräistä suuremmaksi. Tulvahuippua odotetaan eteläisemmillä vesistöillä viikon puolivälin paikkeille tai
- [VELMUn virtuaalinen pakohuonepeli johdattaa vedenalaisen luonnon pariin](https://www.vesi.fi/velmun-virtuaalinen-pakohuonepeli-johdattaa-vedenalaisen-luonnon-pariin/): Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU juhlii 20-vuotista taivaltaan koko vuoden 2024 kannustaen kaikkia tutustumaan Itämeren ainutlaatuiseen vedenalaiseen luontoon. VELMU-ohjelman uusi kekseliäisyyttä vaativa virtuaalinen pakohuonepeli "Kadonnut meribiologi" johdattaa pelaajat vedenalaisen luonnon pariin. Maksutonta, kaikille avointa peliä voi pelata yksin tai tiimissä ystävien kanssa. Huomioithan, että peli toimii vain tietokoneella. Varsinais-Suomen ELY-keskus on tuottanut pelin osana VELMU-ohjelmaa,
- [Kolme pointtia vesihuollon varautumiseen](https://www.vesi.fi/kolme-pointtia-vesihuollon-varautumiseen/): Etelä-Savon ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut-yksikön tilaamana toteutettiin vuoden 2023 aikana kolme hanketta, joissa käsiteltiin vesihuoltolaitosten varautumista eri näkökulmista: 1) Vesihuollon laajamittainen häiriötilanneharjoitus, 2) Vesihuollon häiriötilanteiden materiaalinen varautuminen ja 3) Kyberturvallisuus vesihuollossa. Hankkeet kohdistuivat tai ne pilotoitiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella. Hankkeiden opit ovat kuitenkin kaikkien hyödynnettävissä ja tiivistetysti kolme keskeistä pointtia hankkeiden pohjalta ovat: Ennakoi: toimi ennen kriisiä,
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.3.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-28-3-2024/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 8 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on pysynyt muuttumattomana viimeisen kuukauden. Lisäjuoksutus Konnuksen tulvakanavasta on aloitettu 13.3 ja nyt tapahtuu vaiheittainen juoksutuksen aloittaminen Naapuskosken padosta. Tarkoituksena on lisätä juoksutusta vähitellen siinä tahdissa, että Kallaveden pinta pysyy nykyisellä tasolla mahdollisimman pitkään. Iisalmen reitillä juoksutukset ovat pieniä
- [Pääsiäisen lämmin sää nostaa jokien virtaamia Pohjalaismaakunnissa](https://www.vesi.fi/paasiaisen-lammin-saa-nostaa-jokien-virtaamia-pohjalaismaakunnissa/): Pääsiäisen ajalle ennustettu lämpenevä sää, yöpakkasten vähäisyys ja mahdolliset sateet sulattavat lumia pohjalaismaakunnissa ja saavat jokien virtaamat nousuun. Tämän hetken ennusteiden mukaan virtaamat nousevat lämpenevän sään myötä etenkin Pohjanmaan rannikon eteläisimmillä vesistöillä kuten Lapväärtin-, Teuvan- ja Närpiönjoella. Näillä vesistöillä virtaamat saattavat pääsiäisen aikana nousta keskimääräisen kevättulvan tasolle. Suurempi kevään tulvahuippu ajoittuu tämän hetken ennusteissa näillä
- [Kevättulva-aika on alkamassa](https://www.vesi.fi/kevattulva-aika-on-alkamassa/): Reilun viikon takaisen lämpimän jakson jälkeen lämpötila on pysynyt alhaisena ja jokien virtaama on vähentynyt. Pääsiäisen aikaan sää lämpenee selvästi Hämeen alueella, lumet sulavat ripeästi ja virtaamat ja vedenkorkeudet lähtevät uudestaan nousuun. Tämän hetken ennusteissa lumen sulamisajan sademäärän ennakoidaan olevan keskimääräistä suurempi, mutta myöhemmin yöpakkaset pienentävät virtaamia. Mikäli sääennusteet toteutuvat, ovat jokien kevättulvahuiput Hämeessä muodostumassa
- [Suomeen ehdotettu 18 merkittävää tulvariskialuetta ](https://www.vesi.fi/suomeen-ehdotettu-18-merkittavaa-tulvariskialuetta/): ELY-keskukset ovat ehdottaneet Suomeen 18 merkittävää vesistö- ja meritulvien tulvariskialuetta. Ehdotukset ovat parhaillaan kuultavina 17.6.2024 saakka, ja niitä voi nyt kommentoida. Ehdotuksessa ei ole mukana uusia merkittäviä tulvariskialueita, vaan kaikki ehdotetut alueet on nimetty merkittäviksi jo aikaisemmin. Merkittävä tulvariski on arvioitu poistuneeksi neljältä alueelta tulvariskien hallinnan toimien tai aikaisempaa tarkempien riskinarviointien ansiosta. Tulvariskien arviointi on
- [Veden kautta voidaan edistää rauhaa – Maailman vesipäivän teemana ajankohtaisesti vesi ja rauha](https://www.vesi.fi/veden-kautta-voidaan-edistaa-rauhaa-maailman-vesipaivan-teemana-ajankohtaisesti-vesi-ja-rauha/): Suomen ympäristökeskus, Suomen Vesiyhdistys ja ulkoministeriö tiedottavat: YK:n Maailman vesipäivän teema on tänä vuonna erityisen ajankohtainen – vesi ja rauha. Vaikka vesivarojen niukkeneminen ja vesipula voi johtaa kiistoihin ja jopa konflikteihin, vesi on myös yhteistyön mahdollistaja. Suomen Vesiyhdistys yhdessä ulkoministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen vesidiplomatian yhteishankkeen kanssa järjestävät Maailman vesipäivänä seminaarin päivän teemasta. Tieteiden talolla puhumassa
- [Kätkänjärven säännöstelyn muuttamiseen ja ohitusuoman rakentamiseen haetaan lupaa (Etelä-Pohjanmaa)](https://www.vesi.fi/katkanjarven-saannostelyn-muuttamiseen-ja-ohitusuoman-rakentamiseen-haetaan-lupaa-etela-pohjanmaa/): ELY-keskus on toimittanut Alajärven Lehtimäellä sijaitsevan Kätkänjärven säännöstelyn muutosta ja ohitusuoman rakentamista koskevan lupahakemuksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon helmikuun lopulla. Säännöstelyä muutetaan siten, että Kätkänjärven kevätalennus muutetaan joustavammaksi. Pakollinen ja tiettyyn ajankohtaan sidottu kevätaikainen vedenpinnan lasku poistetaan ja jatkossa järven vedenpintaa lasketaan lumitilanteen ja vesistöennusteiden perusteella. Esimerkiksi vähälumisina talvina kevätalennus voidaan tehdä pienempänä. Tällä pyritään
- [Kevättulvaan varaudutaan laskemalla tekojärvien vedenpinnat tavanomaista alemmaksi (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/kevattulvaan-varaudutaan-laskemalla-tekojarvien-vedenpinnat-tavanomaista-alemmaksi-pohjalaismaakunnat/): Lunta on pohjalaismaakunnissa tänä keväänä tavanomaista enemmän, joten aineksia suurempaankin kevättulvaan on olemassa. Tämän hetken ennusteiden mukaan tulvahuiput sijoittuvat huhtikuun puolivälin molemmin puolin, mutta tulevat lämpötilat ja sademäärät vaikuttavat oleellisesti tulvan ajankohtaan, sulamisnopeuteen ja tuleviin tulvavirtaamiin. Kevättulvasta on tämän hetken ennusteiden mukaan tulossa keskimääräinen. Jokijäiden paksuudet ovat pohjalaismaakunnissa lähellä ajankohdan keskimääräistä. Kyrönjoella Isossakyrössä ja joen
- [Talvi on heikentänyt pohjalaismaakuntien järvien happitilannetta (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/talvi-on-heikentanyt-pohjalaismaakuntien-jarvien-happitilannetta-pohjalaismaakunnat/): Järvien happitilanne on heikentynyt Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Järvien pitkään jatkuva jääpeitteisyys, vesien rehevöityminen ja vedenpinnan lasku säännöstellyissä järvissä tulviin varautumisen takia aiheuttavat happiongelmia etenkin matalissa järvissä. Hapekkaat lumien sulamisvedet parantavat vesistöjen happitilannetta, mutta yöpakkaset hidastavat lumen ja jään sulamista ja veden virtaamista. Järvien happivarannot vähenevät talven mittaan, koska jääkansi eristää järven ilmakehästä, eikä
- [Neljää pohjalaisaluetta ehdotetaan merkittäväksi tulvariskialueeksi – Kuuleminen ehdotuksesta on nyt käynnissä](https://www.vesi.fi/neljaa-pohjalaisaluetta-ehdotetaan-merkittavaksi-tulvariskialueeksi-kuuleminen-ehdotuksesta-on-nyt-kaynnissa/): Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on arvioinut vesistöjen tulvimisesta sekä merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit pohjalaismaakuntien alueilla. Ehdotus tulvariskialueista on nyt kuultavana 15.3.-17.6.2024 ja palautetta toivotaan kansalaisilta sekä sidosryhmiltä. ELY-keskus ehdottaa neljän alueen nimeämistä merkittäväksi tulvariskialueeksi: Ilmajoki-Seinäjoki (Kyrönjoki) Ylistaro-Koivulahti (Kyrönjoki) Laihia-Tuovila-Runsor (Laihianjoki) Lapväärtti (Lapväärtin-Isojoki) Merkittävien tulvariskialueiden lisäksi on tunnistettu 12 muuta tulvariskialuetta, joissa tarpeen mukaan suunnitellaan tulvariskien estämistä ja
- [Pirkanmaan ELY-keskus ei ehdota merkittäviä tulvariskialueita Pirkanmaalle](https://www.vesi.fi/pirkanmaan-ely-keskus-ei-ehdota-merkittavia-tulvariskialueita-pirkanmaalle/): Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut arvioinnit vesistöjen tulvimisesta aiheutuvista tulvariskeistä Pirkanmaan alueella. Arvioinnin perusteella ELY-keskus ei ehdota nimettäväksi Pirkanmaalle merkittäviä tulvariskialueita. Pirkanmaan alueella ei ole yhtään merkittävää tulvariskialuetta, eikä myöskään muita tulvariskialueita. Valmistuneen arvioinnin yhteydessä ei tullut muutoksia edelliseen arviointiin. ELY-keskus on tunnistanut aiemmissa arvioinneissa muun vesistöalueen, jolle tulvista aiheutuu merkittävää vähäisempää
- [Hyödyntämätöntä potentiaalia? Aktiiviset vapaaehtoiset mukaan vesistöseurantojen kehittämiseen](https://www.vesi.fi/hyodyntamatonta-potentiaalia-aktiiviset-vapaaehtoiset-mukaan-vesistoseurantojen-kehittamiseen/): Kansalaistieteeseen sisältyy lupauksia laajentuvista aineistonkeruun ja tutkimusasetelmien mahdollisuuksista sekä tiedontuotannon demokratisoitumisesta. Käytännön havainto- ja tutkimustoiminnan toteutusten kirjavuuden myötä kuitenkin myös kansalaisten osallistumismahdollisuudet tai uudet tutkimukselliset avaukset toteutuvat eri tavoin. Mitä lisäarvoa vapaaehtoisten kanssa yhdessä toteutettu havainnointi voi tuoda vesistöseurantaan? Miten kansalaishavainnointia voisi kehittää hyödyttämään mielekkäästi sekä kansalaisia että ympäristöhallinnon vesistöseurannan asiantuntijoita? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia
- [Kevättulva alkoi vauhdilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/kevattulva-alkoi-vauhdilla-varsinais-suomi-satakunta/): Tulvatilanne Lounais-Suomen monilla vesistöalueilla viikonloppuna oli tavanomaista kevättulvaa rajumpi. Lämmin sää ja vesisade sai joet tulvimaan lounaisessa Suomessa ja esimerkiksi Yläneenjoella vuodesta 1970 alkaneen mittaushistorian suurin virtaama, 41 m³/s, mitattiin 16.3.2024 lauantaina. Pelastuslaitoksilla oli lukuisia tulviin liittyviä vahingontorjuntatehtäviä viikonlopun aikana Porissa seurattiin tiiviisti jääkannen liikkeitä ja Kokemäenjoen säännöstelyllä pystyttiinkin välttämään suurempien jääpatojen muodostuminen. Myös Loimijoen alueella
- [Vesien tilaa voidaan parantaa ruokaketjun yritysten vesivastuullisella toiminnalla](https://www.vesi.fi/vesien-tilaa-voidaan-parantaa-ruokaketjun-yritysten-vesivastuullisella-toiminnalla/): Vesivastuullisuus on ympäristökestävää, sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista ja taloudellisesti kannattavaa veden käyttöä. Vesien tilaa voidaan parantaa ruokaketjun yritysten vesivastuullisella toiminnalla.
- [Yleisötilaisuus Oijärven säännöstelystä](https://www.vesi.fi/yleisotilaisuus-oijarven-saannostelysta/): ELY-keskus järjestää yleisötilaisuuden Oijärven säännöstelystä 22.5.2023 klo 16:30 alkaen Sampolassa, Ojalantie 12, Oijärvi. Tilaisuudessa keskustellaan Oijärven säännöstelystä. Vesilain valvojan kehotuksen mukaan ELY-keskus tulee laatimaan Oijärvelle uuden säännöstelyohjeen vuoden 2023 aikana. Uudella säännöstelyohjeella on tarkoitus vähentää säännöstelystä aiheutuvia haittoja, kuten korkeaa kesäveden pintaa. Lisäksi tilaisuudessa esitellään kaksi käynnissä olevaa Oijärveen liittyvää hanketta: Konsulttiyhtiöltä tilattu selvitystyö, jossa
- [Helmikuun 2024 vesitilannekatsaus: Runsasluminen talvi kääntyy kevättä kohti (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/helmikuun-2024-vesitilannekatsaus-runsasluminen-talvi-kaantyy-kevatta-kohti-pohjalaismaakunnat/): Lunta oli pohjalaismaakunnissa helmikuun lopulla enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Lumen vesiarvot jokien latvaosilla olivat noin 80–100 mm. Tämä on monin paikoin noin 20 mm enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Jokijäät Kyrönjoella ja Lapuanjoella olivat kuukauden loppupuolella jonkin verran keskimääräistä paksumpia. Jokien virtaamat lähtivät nousuun helmikuun lopulla Säännösteltyjen järvien ja tekojärvien vedenpintoja laskettiin helmikuussa, jotta
- [Sulamisvedet uhkaavat talousveden laatua - mökkikaivon kunto kannattaa tarkistaa](https://www.vesi.fi/sulamisvedet-uhkaavat-talousveden-laatua-mokkikaivon-kunto-kannattaa-tarkistaa/): Talven runsas lumimäärä sulaa tällä hetkellä poikkeuksellisen nopeasti. Tämä aiheuttaa riskin pinta- ja pohjavesien likaantumiselle. Raakaveden laatua tulee nyt tarkkailla huolellisesti. Vesilaitosten kannattaa lumien sulamisen aikaan tehostaa raakaveden laadun seurantaa, jotta veden mahdollinen likaantuminen voidaan ottaa huomioon talousveden valmistuksessa. Ylimääräinen tutkimuskerta saattaa paljastaa veden likaantumisen. Raakaveden likaantuminen voi pahimmillaan näkyä toimitetun talousveden laadun muutoksina, kuten
- [Väärinpäin asennetut kaivonrenkaat heikentävät kaivoveden laatua](https://www.vesi.fi/vaarinpain-asennetut-kaivonrenkaat-heikentavat-kaivoveden-laatua/): Suomen Vesiyhdistys tiedottaa Uuden opinnäytetyön mukaan rengaskaivojen suurin ongelma on väärin päin asennetut kaivonrenkaat, jolloin sadevedet ja niiden mukana tulevat epäpuhtaudet pääsevät kaivoon ja kaivoveden laatu heikkenee. Suurin osa isojen vedenottamoiden ja noin puolet pienten yksityiskaivojen renkaista on asennettu kaivon naarashuulloksellinen puoli ylöspäin, jolloin renkaan reunan porrastukset laskevat kaivon sisälle päin. Renkaiden kätisyydestä johtuva ongelma
- [Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat 2030 – kuinka tavoite voidaan saavuttaa?](https://www.vesi.fi/suomalaisyrityksista-maailman-vesivastuullisimmat-2030-kuinka-tavoite-voidaan-saavuttaa/): Suomalaisille yrityksille on asetettu tavoite tulla maailman vesivastuullisimmiksi vuoteen 2030 mennessä osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansallista toimeenpanoa. Suvi Sojamo Suomen ympäristökeskuksesta vetää yhteen tuoreessa selvityksessä tunnistettuja keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Yritysten vesivastuullisuus (corporate water stewardship) on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskeiseksi lähestymistavaksi yritysten veden käytön ja hallinnan kehittämiseen. Vesivastuullisuudella tarkoitetaan yritysten veden käyttöä, joka
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.2.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-29-2-2024/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on tasoissa ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon kanssa ja näyttää kääntyneen nousevaksi. Toistaiseksi säännöstelypadoista ei juoksuteta, mutta juoksutuksen aloittamistarvetta harkitaan viikoittain. Iisalmen reitillä juoksutukset ovat pieniä ja vedenpinnat silti kesäkorkeuksissa. Viimeisen viikon nollakelit eivät ole vielä saaneet vesiä liikkeelle. Nilsiän reitin alaosassa Syvärin vedenpinta on ajankohdan keskimääräistä ylempänä, mutta Vuotjärven
- [Vesivarojen kestävä käyttö loikkaa uudelle tasolle – Suomen ympäristökeskus mukana YK:n historiallisessa vesikokouksessa](https://www.vesi.fi/vesivarojen-kestava-kaytto-loikkaa-uudelle-tasolle-suomen-ymparistokeskus-mukana-ykn-historiallisessa-vesikokouksessa/): YK:n historiallinen vesikokous 22.–24.3. New Yorkissa juhlistaa tänä vuonna maailman vesipäivän viettoa poikkeuksellisella tavalla. Suomen ympäristökeskus on tiiviisti mukana Suomen valtuuskunnassa edistämässä konferenssin tavoitteita ja sitoutuu osaltaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Myös kotimaiset seminaarit avaavat vesiaiheita maailman vesipäivänä 22.3.2023. Historiallisessa vesikokouksessa haastetaan nopeuttamaan vesitoimenpiteitä Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) vesikokous (UN Water Conference) on historiallisesti merkittävä, koska edellisen
- [Asiantuntijaverkosto tukee yritysten vesivastuullisuuden kehittämistä](https://www.vesi.fi/asiantuntijaverkosto-tukee-yritysten-vesivastuullisuuden-kehittamista/): Suomalaisille yrityksille on asetettu tavoite tulla maailman vesivastuullisimmiksi 2030 mennessä. Joukko suomalaisia organisaatioita koulutus- ja tutkimuslaitoksista konsultteihin ja säätiöihin sitoutuu toimimaan tavoitteen saavuttamiseksi osana globaalia Water Action Agendaa, joka julkaistaan YK:n vesikonferenssissa 22.-24.3.2023 New Yorkissa. Vesivastuullisuuden asiantuntijaverkosto tarjoaa asiantuntijapalveluita, koulutusta, tietoa ja työkaluja yritysten vesivastuullisuuden kehittämiseksi. Verkoston jäsenet täydentävät toisiaan, osa työskennellen suoraan yritysten kanssa,
- [Uudet toimintamallit edistävät yritysten vesivastuuta Suomessa ja kansainvälisesti](https://www.vesi.fi/uudet-toimintamallit-edistavat-yritysten-vesivastuuta-suomessa-ja-kansainvalisesti/): Tiedote 29.4.2021 Uusien toimintamallien ja politiikkasuositusten avulla voidaan edistää yritysten vesivastuuta entistä tehokkaammin Suomessa ja kansainvälisesti. Juuri päättyneen hankkeen mukaan yritysten tulisi tunnistaa omien toimipaikkojensa lisäksi hankinta- ja arvoketjujensa vesiriskit ja veteen liittyvät mahdollisuudet, ja kehittää kestävää veden käyttöä ja hallintaa yhdessä sidosryhmien kanssa. Hankinta- ja arvoketjut ovat suomalaisten yritysten vesivastuullisuuden kriittisin ja haastavin osa-alue,
- [Suomi allekirjoitti sitoumuksen, joka edistää kestävää ja oikeudenmukaista veden käyttöä](https://www.vesi.fi/16519-2/): Suomi allekirjoitti 5.11. Glasgow’n ilmastokokouksessa Fair Water Footprints –julistuksen. Kyseessä on ensimmäinen kansainvälinen sitoumus vastuulliseen veden käyttöön. Vesi on avainasemassa ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja myös sen hillinnässä. Suomea pyydettiin mukaan allekirjoittamaan vesivastuullisuuden edelläkävijämaana. Vesijalanjälkemme vaikuttaa miljooniin ihmisiin ympäri maailman. Suomalaisten vesijalanjäljestä reilu puolet muodostuu ulkomailla, yritysten arvo- ja hankintaketjujen ja kansainvälisten toimipaikkojen kautta. Esimerkiksi litran maitoa
- [Kevään tulvakausi alkaa Etelä- ja Lounais-Suomessa](https://www.vesi.fi/kevaan-tulvakausi-alkaa-etela-ja-lounais-suomessa/): Lähipäivien lämmin ja sateinen sää lisää valuntaa ja nostaa jokien vedenkorkeudet Lounais- ja Etelä-Suomessa paikoin keskimääräisen tulvahuipun tasolle ensi viikon alussa. Lähipäivien lämmin ja sateinen sää lisää valuntaa ja nostaa jokien vedenkorkeudet Lounais- ja Etelä-Suomessa paikoin keskimääräisen tulvahuipun tasolle ensi viikon alussa. Ennusteen mukaan kevättulva jakautuu tänä vuonna useampaan osaan, ja virtaamat kasvavat uudelleen myöhemmin
- [Kohti ilmastokestävää ja hiilineutraalia vesihuoltoa](https://www.vesi.fi/kohti-ilmastokestavaa-ja-hiilineutraalia-vesihuoltoa/): Vesihuollon on varauduttava muuttuviin ilmasto-oloihin ja löydettävä keinoja sopeutua niihin. Vesihuollossa pitää myös pyrkiä kohti hiilineutraaliutta. Suomen ympäristökeskuksen uudet tutkimushankkeet viitoittavat tietä ja antavat eväitä ilmastokestävään ja hiilineutraaliin vesihuoltoon. Ilmastonmuutoksen merkitys Suomen vesihuollolle on tiedostettu jo pitkään. Suomen ympäristökeskus (Syke) toteutti vuosina 2009–2012 hankkeen ”Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa” (Ilves). Tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten ilmastonmuutos
- [Hämeen vesitilanne on lähes normaali](https://www.vesi.fi/hameen-vesitilanne-on-lahes-normaali/): Hämeen järvissä vedenkorkeus on pääasiassa vuodenaikaan nähden tyypillisellä tasolla. Muutamissa säännöstellyissä järvissä vesitilanne poikkeaa tavanomaisesta. Sateisen syksyn aikana nousseet vedenkorkeudet ovat kylmän talven myötä päässeet laskemaan tyypilliselle tasolle. Virtaamat joissa ovat talvelle tyypillisen vähäisiä, mutta ennustettu lauha jakso ja sateet tulevat lisäämään virtaamia. Kymijoen vesistöalueen pääjärvi Päijänne (vesi.fi) on yhä märän syksyn jäljiltä noin 15
- [Pohjois-Karjalan vesistöjen vedenpinnat laskevat tasaisesti](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vesistojen-vedenpinnat-laskevat-tasaisesti/): Kuukauden keskilämpötila oli noin viisi astetta keskimääräistä kylmempi. Vedenkorkeudet olivat edelleen paikoin keskimääräistä korkeammalla mutta vedenpinnankorkeudet ovat jatkaneet tasaista laskua loppusyksystä. Lunta on pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin 11 cm enemmän. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä kylmempi. Tammikuussa oli useita alle -20 asteen pakkasjaksoja. Pohjois-Karjalassa kuukauden keskilämpötila oli noin viisi astetta
- [Syke muistuttaa isojen hallien kattojen lumikuormariskeistä](https://www.vesi.fi/syke-muistuttaa-isojen-hallien-kattojen-lumikuormariskeista/): Suomen ympäristökeskus (Syke) muistuttaa, että isojen hallien, maneesien ja erityisesti kuplahallien kattorakenteita kannattaa nyt tarkkailla aktiivisesti lumikuorman varalta. Rakennevirheet alkavat tyypillisesti ilmetä, kun maaston lumikuorma kasvaa noin 100 kiloon neliömetrillä. Tämä raja ylitetään jo monin paikoin Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Kuplahallien osalta riskiraja on vain 50–60 kiloa, mikä vastaa paksuudeltaan noin 30 sentin lumikerrosta.
- [Tammikuun 2024 vesitilannekatsaus: Pakkaset paukkuivat, hyyde hellitti (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/tammikuun-2024-vesitilannekatsaus-pakkaset-paukkuivat-hyyde-hellitti-pohjalaismaakunnat/): Tammikuun ensimmäisellä viikolla pakkanen pysytteli pohjalaismaakunnissa noin 30 miinusasteen tuntumassa ja sen jälkeenkin pakkassää jatkui koko tammikuun ajan. Muutamien päivien suojasääjaksot eivät juuri nostaneet virtaamia vesistöissä. Jokien virtaamat olivat pieniä tai tavanomaisia Jokien virtaamat olivat tammikuussa jonkin verran tavanomaista pienempiä tai lähellä tammikuun tavanomaisia virtaamia. Tammikuun loppupuolella vesi nousi useilla järvillä jään päälle lumen painaessa
- [LIFE Revives -hanke kerää tietoa jokihelmisimpukkaan ja sen isäntäkaloihin liittyen - Vastaathan kyselyyn!](https://www.vesi.fi/life-revives-hanke-keraa-tietoa-jokihelmisimpukkaan-ja-sen-isantakaloihin-liittyen-vastaathan-kyselyyn/): EU:n LIFE-ohjelman rahoittamassa LIFE Revives-hankkeessa elvytetään jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa vuosina 2021–2027. Osallistu LIFE Revives -hankkeen liittyvään kyselyyn koskien raakun ja sen isäntäkalojen merkityksestä ihmisille. Jokihelmisimpukka eli raakku on erittäin uhanalainen laji, joka on vaarassa hävitä useilta alueilta. LIFE Revives -hanke pyrkii elvyttämään jokihelmisimpukan ja
- [Oulujoen vesistöalueen kehittämiselle etsitään kotipesää](https://www.vesi.fi/oulujoen-vesistoalueen-kehittamiselle-etsitaan-kotipesaa/): Oulujoen vesistöalueelle valmistui viime vuonna kehittämissuunnitelma, ns. vesistövisio. Vision eteenpäin viemiseksi etsitään nyt taustaorganisaatiota ja yhteistyömallia, jolla alueelle saataisiin palkattua vesistökoordinaattori. Tavoitteena on jatkaa visiohankkeen laajapohjaista yhteistyötä vesien tilan ja vesiluonnon hyväksi sekä edistää vesistöalueen kestävää käyttöä. Yhteistyömallia rakennetaan Suomen ympäristökeskuksen johdolla juuri alkaneessa ARVOVESI 2 -hankkeessa. Hankkeen projektipäällikkö Mika Marttunen kertoo, että vastaavaa vesistöalueen
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.1.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-25-1-2024/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,99. Taso on 8 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja 7 cm alempi kuin vuodenvaihteessa. Iisalmen reitillä juoksutukset ovat pieniä ja vedenpinnat silti kesäkorkeuksissa. Talviajan säännöstely on tarkoitus hoitaa maaliskuulle asti ilman suuria pinnankorkeuden muutoksia. Nilsiän reitin alaosassa Syvärin ja Vuotjärven vedenpinnat ovat 20 cm ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja ylempänä. Juojärvi on
- [Saukkojärven säännöstelyn muuttamiseen ja pohjapadon rakentamiseen haetaan lupaa](https://www.vesi.fi/saukkojarven-saannostelyn-muuttamiseen-ja-pohjapadon-rakentamiseen-haetaan-lupaa-etela-pohjanmaa/): Alavuden Sydänmaalla sijaitsevan Saukkojärven säännöstelyn muuttamisen ja pohjapadon rakentamisen suunnitelma on valmistunut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja paikallisen suunnittelutoimikunnan yhteistyönä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on jättänyt asiaa koskevan lupahakemuksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Valmistuneen lupahakemuksen mukaan järven nykyinen pitkään käytössä ollut vedenpinnan korkeustaso virallistetaan ja aktiivinen säännöstely lopetetaan. Lupaa haetaan pohjapadon rakentamiseen nykyisen säännöstelypadon alavirran puolelle. Pohjapadon rakentamisen myötä
- [Västerfjärdenin altaan uudella säännöstelyllä sopeudutaan ilmastonmuutokseen](https://www.vesi.fi/vasterfjardenin-altaan-uudella-saannostelylla-sopeudutaan-ilmastonmuutokseen-pohjanmaa/): Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on saanut luvan Närpiössä sijaitsevan Västerfjärdenin makean veden altaan säännöstelyn muutokseen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätöksestä ei jätetty valituksia ja uutta lupaa vastaavaa säännöstelykäytäntöä noudatetaan jo tänä keväänä. Västerfjärdenin alkuperäinen lupa oli vuodelta 1976 ja altaan vesipintaa on luvan mukaisesti pidetty alhaalla 1.4. -20.5. välisen ajan. Ilmastonmuutoksen myötä talvet ovat jo lyhentyneet ja
- [Peruskuivatustoimintaan on haettavissa investointitukea](https://www.vesi.fi/peruskuivatustoimintaan-on-haettavissa-investointitukea/): Maatalouden investointitukiin EU:n maaseutuohjelman rahoituskaudelle 2023-2027 on tullut saataville uusi tukikohde: yhteinen ojitusinvestointi, joka on tarkoitettu ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistävään peltojen peruskuivatukseen. Ojitushankkeesta saatavan kuivatushyödyn on kohdistuttava maatalousmaahan ja vähintään kahteen maatilaan. Tuen kohteena oleva peruskuivatustoiminta voi olla esimerkiksi valtaojien perkausta, kaivuuta ja padotusta, putkiojien rakentamista sekä peltoalueiden pengertämistä ja pumppaamoiden perustamista. Tuettavalla
- [Joulukuun 2023 vesitilannekatsaus: Talvipakkaset ja hyydeongelmat jatkuivat (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/joulukuun-2023-vesitilannekatsaus-talvipakkaset-ja-hyydeongelmat-jatkuivat-pohjalaismaakunnat/): Joulukuussa lämpötila pysytteli enimmäkseen pakkasen puolella, joten sadanta tuli lumimuodossa. Tämän seurauksena vesistöjen tulovirtaamat pienenivät ajankohdan tyypillisille tai hieman pienemmillekin tasoille. Säännösteltyjen järvien vesipinnat pääosin ajankohtaan nähden tavanomaisilla tasoilla joulukuussa Joulukuussa lämpötila pysytteli enimmäkseen pakkasen puolella, joten sadanta tuli lumimuodossa. Tämän seurauksena vesistöjen tulovirtaamat pienenivät ajankohdan tyypillisille tai hieman pienemmillekin tasoille. Tämä näkyi esimerkiksi rannikon
- [Kovat pakkaset lisäävät hyydetulvariskiä Kokemäenjoella](https://www.vesi.fi/uudestaan-yhteystiedot-lisatty-loppuun-kovat-pakkaset-lisaavat-hyydetulvariskia-kokemaenjoella/): Sastamalan Kiikassa on havaittu hyyteen aiheuttamaa vedenpinnan nousua. Tilannetta seurataan ja juoksutusta Kokemäenjoessa pienennetään, mikäli vedenpinta jatkaa nousuaan. Hyydetulvariski kasvaa kovilla pakkasilla. Kireä pakkanen saattaa aiheuttaa hyydettä paikoissa, joissa joki ei ole jäässä. Hyydettä muodostuu, kun alijäähtyneeseen veteen syntyy pieniä jääkiteitä, jotka tarttuvat toisiinsa ja nousevat vähitellen pintaan tai tarttuvat erityisesti koskissa uoman pohjaan. Hyydetulviin
- [Hämeen vesitilanne muuttunut lähes tyypilliseksi](https://www.vesi.fi/hameen-vesitilanne-muuttunut-lahes-tyypilliseksi/): Monissa Kanta-Hämeen järvissä vedenkorkeudet ovat laskeutuneet lähelle vuodenaikaan nähden tavanomaista tasoa. Päijät-Hämeessä runsas vesitilanne normalisoituu hiljalleen. Kylmä joulukuu on hidastanut veden valuntaa ja luonnolliset virtaamat ovat vähentyneet. Tämä on johtanut järvien vedenkorkeuksien laskuun ja runsaan vesitilanteen helpottamiseen. Kokemäenjoen virtaamaa on voitu pienentää lähes vuodenajan tyypillisiin lukemiin. Kymijoella virtaama on yhä noin puolitoistakertainen vuodenajan tavanomaiseen verrattuna.
- [Uusia tulvakarttoja ja tarkempaa paikkatietoa ilmastoviisaaseen maankäyttöön](https://www.vesi.fi/uusia-tulvakarttoja-ja-tarkempaa-paikkatietoa-ilmastoviisaaseen-maankayttoon/): Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus ovat tuottaneet uusia tulvakarttoja ja aiempaa tarkempia lähtöaineistoja tulvamallinnuksen tueksi. Uudet aineistot laajentavat tulvakarttojen kattavuutta, lisäävät tietojen hyödyntämismahdollisuuksia ja parantavat tulvariskeihin varautumista. Aineistoja voidaan hyödyntää myös luonnonsuojelussa. Osa uusista aineistoista on jo julkaistu avoimena aineistona Syken Avoin tieto -palvelussa. Loput aineistot valmistuvat alkuvuoden 2024 aikana. Kaikkiin aineistoihin voi tutustua
- [Marraskuu oli Pohjois-Karjalassa kylmä ja luminen](https://www.vesi.fi/marraskuu-oli-pohjois-karjalassa-kylma-ja-luminen/): Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä korkealla. Korkeiden pakkasten ansiosta osalle vesistöistä on muodostunut kantavia jäitä, mutta ihmisiä kehotetaan varovaisuuteen jäillä liikkuessa. Marraskuun keskilämpötila oli noin kolme astetta keskimääräistä kylmempi. Ilmatieteen laitoksen mukaan marraskuu oli Pohjois-Karjalassa noin kolme astetta keskimääräistä viileämpi. Marraskuun keskilämpötila oli maakunnassa -5 °C, kun keskilämpötila on pitkän aikavälin seurantajaksolla ollut -1,9 °C. Kuukauden
- [Uusi tietopaketti vesihuollosta](https://www.vesi.fi/uusi-tietopaketti-vesihuollosta/): Vesi.fi-palvelussa on julkaistu teemasivu kestävästä vesihuollosta. Teemasivu kokoaa yhteen vesi- ja jätevesihuollon tietoja ja antaa vastauksia kuluttajia askarruttaviin kysymyksiin. Miten turvataan taajamien ja haja-asutuksen vesihuolto muuttuvassa maailmassa? Onko hanavesi turvallista? Miksi vesihuollon maksut nousevat? Teemasivu ”Kestävä vesihuolto” kertoo, mitä kaikkien on hyvä tietää vesi- ja jätevesihuollosta. Se antaa nasevia ja selkeitä vastauksia vesihuoltoa koskeviin kysymyksiin,
- [Marraskuun 2023 vesitilannekatsaus: Tulvavirtaamista talvipakkasiin (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/marraskuun-2023-vesitilannekatsaus-tulvavirtaamista-talvipakkasiin-pohjalaismaakunnat/): Marraskuun alussa lämmin sää ja vesisateet nostivat vedenpintoja. Kuukauden puolivälin jälkeen koettiin paikoin koviakin pakkasia ja talvi teki tuloaan. Vedenpinnat pysyivät korkealla lokakuun loppupuolelle saakka Marraskuun alun lämmin sää ja vesisateet saivat lokakuun lopussa sataneet lumet sulamaan ja nostivat pohjalaisjokien ja -järvien vedenpintoja. Etenkin rannikon pienillä vesistöillä kuten Närpiönjoella ja Teuvanjoella virtaamat nousivat nopeasti lähes
- [Suuri virtaama ja hyyde nostavat vedenkorkeuksia Kymijoen alaosalla](https://www.vesi.fi/suuri-virtaama-ja-hyyde-nostavat-vedenkorkeuksia-kymijoen-alaosalla/): Alkutalven pakkasjakso yhdessä suurten virtaamien kanssa ovat nostaneet vedenkorkeuksia ja lisänneet merkittävästi hyydetulvan riskiä Kymijoen alaosalla. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus kehottaa Kymijoen ranta-alueiden asukkaita ja kiinteistönomistajia tarkkailemaan vesitilannetta ja varautumaan mahdollisesti nopeasti nouseviin vedenkorkeuksiin. Kymijoen vesistöalueella on satanut heinäkuun alun jälkeen n. 37 % keskimääräistä enemmän, minkä vuoksi Päijänteen vedenkorkeus ja juoksutus ovat olleet
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.11.2023](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-30-11-2023/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,22. Nyt taso on enää 14 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on laskenut marraskuun alusta 12 cm, mutta tuo on käytännössä tapahtunut kuukauden jälkipuoliskolla. Konnuksen tulvakanava on ollut auki elokuun alusta ja Naapuskosken säännöstelypato 16.10. alkaen. Nyt ennuste on, että vedenpinta saavuttaa tavoitetason joulukuun puoliväliin mennessä ja lisäjuoksutukset lopetetaan
- [Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin](https://www.vesi.fi/ahtavanjoella-varaudutaan-hyydetulviin-etela-pohjanmaan-ely-keskus/): Viime päivien kovat pakkaset ja Ähtävänjoen suuri virtaama ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuoliset vedenpinnat ovat nousseet paikoin ja veden mukana virtaa runsaasti hyydesohjoa. Jos joen virtaama on suuri sään kylmetessä, joen jääkansi ei pääse muodostumaan etenkään joen koskipaikkoihin. Tällöin virtaava vesi saattaa kovilla pakkasilla jäähtyä alle nolla-asteiseksi ja alkaa muodostua jääsohjoa
- [Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjen laskentatyökalu on julkaistu](https://www.vesi.fi/vesihuollon-kasvihuonekaasupaastojen-laskentatyokalu-on-julkaistu/): Vesihuollon hiilineutraalisuutta tavoitellaan vuoteen 2030 mennessä. Vesihuoltolaitoksilla on tehty paljon päästöjen vähentämistoimia, mutta paljon on vielä tehtävää. Laskentatyökalu tarjoaa helpon tavan tarttua työhön omalla laitoksella. Vesihuollon hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden edistäminen (Vesihuki) -hankkeessa toteutettiin matalan kynnyksen avoin ja ilmainen laskentatyökalu vesihuoltolaitosten käyttöön. Työkalun avulla voi laskea suuntaa antavia tuloksia laitoksen elinkaarisista kasvihuonekaasupäästöistä. Siirry laskentatyökaluun Lisäksi Vesihuki-laskuri
- [Vesihuollon hiilineutraaliuden edistämiseksi tarvitaan uusia keinoja](https://www.vesi.fi/vesihuollon-hiilineutraaliuden-edistamiseksi-tarvitaan-uusia-keinoja/): Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää useilla tavoilla, mutta uusia ja vaikuttavia keinoja tarvitaan. Nykyisillä päästövähennyskeinoilla ei saavuteta hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa arvioitiin ensimmäistä kertaa kattavasti Suomen vesihuollon elinkaarisia kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden vähentämisen keinoja. Jäteveden- ja lietteenkäsittelystä suurimmat päästöt ”Nyt tehtyjen laskelmien mukaan Suomen vesihuollon elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 0,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa.
- [Hiilineutraalia maa- ja metsätaloutta voidaan edistää valuma-aluesuunnittelulla](https://www.vesi.fi/hiilineutraalia-maa-ja-metsataloutta-voidaan-edistaa-valuma-aluesuunnittelulla/): Maankäytön ja vesienhallinnan suunnittelu valuma-aluetasolla on osoittautunut keskeiseksi tekijäksi etsittäessä kestäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, vesien tummumiseen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. SysteemiHiili-hankkeen tulokset vahvistavat tarvetta kokonaisvaltaiseen valuma-aluesuunnitteluun ja antavat maakunnille aikaisempaa paremmat valmiudet ilmastoystävällisen maankäytön edistämiseen. ”Hankkeen tulokset tarjoavat uutta tietoa vesien tummumisesta, maa- ja vesiekosysteemien hiilivirroista sekä maanomistajien suhtautumisesta ilmastotoimenpiteisiin. Tarjolla on
- [Kokemäenjoelle pyritään aikaansaamaan jääkantta viikonvaihteessa alkavan pakkasjakson avustuksella](https://www.vesi.fi/kokemaenjoelle-pyritaan-aikaansaamaan-jaakantta-viikonvaihteessa-alkavan-pakkasjakson-avustuksella-pirkanmaa-satakunta-varsinais-suomi-2/): Kokemäenjoen jääkannen muodostusta pyritään edistämään näillä näkymin heti viikonlopun jälkeen vesistöalueen säännösteltyjen järvien juoksutuksia supistamalla. Asiasta sovittiin perjantaina 24.11.2023 Kokemäenjoen säännöstelytahojen ja ELY-keskusten yhteisessä neuvottelussa. Jääkannen muodostamisella pyritään estämään hyyteenmuodostuksen aiheuttamat ongelmat. Syksy on ollut ennätyksellisen sateinen, minkä johdosta viime aikoina vettä on juoksutettu vesistöalueen järvistä Kokemäenjokeen niin paljon kuin säännöstelyluvat ja tulvavahingoille alttiit alueet
- [Kokemäenjoella on kasvanut talvitulvariski - vesitilanne jatkuu haastavana](https://www.vesi.fi/kokemaenjoella-on-kasvanut-talvitulvariski-vesitilanne-jatkuu-haastavana/): Viime kuukausien sateet ovat pitäneet vesimäärät suurina Kokemäenjoen vesistöalueella. Pirkanmaan keskeisten säännösteltyjen järvien pintoja on laskettu talveen varautumiseksi, mutta sateiden vuoksi varautuminen on ottanut paikoin takapakkia. Matalalla olevien rakennusten omistajien Kokemäenjoen varrella voi olla syytä varautua suojaamaan omaisuuttaan. Kesän ja syksyn mittaan kertyneet vesimäärät eivät ole talven kynnykselläkään lähteneet kunnolla laskuun Kokemäenjoen valuma-alueella, joka ulottuu
- [Useat järvet Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan poikkeuksellisen korkealla – Kokemäenjoen tilanne hankala](https://www.vesi.fi/useat-jarvet-pirkanmaalta-pohjois-karjalaan-poikkeuksellisen-korkealla-kokemaenjoen-tilanne-hankala/): Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus tiedottaa: Useat luonnontilaiset järvet Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla syksyn runsaiden sateiden takia. Pahin tilanne on Pohjois-Pirkanmaan järvillä. Rantakiinteistöillä on syytä varautua tulvivaan talveen. Kokemäenjoen vesistössä tilanne on hankala, koska järvet ovat täynnä, mikä rajoittaa niiden käyttämistä joen virtaaman säätämiseen. Sään viileneminen ja seuraavien päivien vähäsateisempi
- [Hämeen vesitilanne jatkuu runsaana](https://www.vesi.fi/hameen-vesitilanne-jatkuu-runsaana/): Sateinen sää on jatkunut marraskuussa, mikä näkyy järvien vedenkorkeuksissa sekä jokien virtaamissa. Loppukesästä lähtien vallinnut sateinen kausi on jatkunut marraskuussakin. Viimeisen kolmen viikon aikana on satanut noin kaksi kertaa vuodenajan tavanomaisen sademäärän verran Kanta-Hämeessä ja yli puolitoista kertaa tavanomaista enemmän Päijät-Hämeessä. Järvissä vedenpinnat olivat valmiiksi korkealla ja sateet ovat näkyneet nopeasti jokien virtaamissa ja monet
- [Valuma-aluetyö vaatii yhteistyötä, seurantaa ja rohkeutta kokeilla](https://www.vesi.fi/valuma-aluetyo-vaatii-yhteistyota-seurantaa-ja-rohkeutta-kokeilla/): Vesistöasiantuntija Anna Hakala pohtii blogikirjoituksessaan uusia ja vanhoja keinoja valuma-alueen kuormituksen vähentämiseksi. Joulukuusilla voi olla uusi elämä kosteikossa vedenalaisena kasvualustana. Pitkäjänteinen vesienhoito edellyttää toimia ulkoisen kuormituksen hillitsemiseksi. Vesijärven valuma-alueella Lahden seudulla on toteutettu kymmeniä erilaisia maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintaan tähtääviä rakenteita, kuten kosteikkoja, laskeutusaltaita ja pohjapatoja. Rakenteiden kunnossapito sekä niiden vaikuttavuuden seuranta on haastavaa,
- [Katso video jokihelmisimpukasta - LIFE Revives -hanke auttaa erittäin uhanalaista lajia](https://www.vesi.fi/vs-katso-video-jokihelmisimpukasta-life-revives-hanke-auttaa-erittain-uhanalaista-lajia/): Nyt on julkaistu virallinen video jokihelmisimpukasta eli raakusta osana LIFE Revives -hanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa raakun elinoloja Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Mikä on raakku? Jokihelmisimpukka eli raakku on virtavesien pohjalla elävä pitkäikäinen nilviäislaji. Laji voi elää yli 120-vuotiaaksi, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 200-vuotiaaksi. Raakku on Suomessa erittäin uhanalainen laji, joka on rauhoitettu ensimmäisenä
- [Pohjois-Karjalan vesistöjen vedenpinnat olivat edelleen korkealla lokakuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vesistojen-vedenpinnat-olivat-edelleen-korkealla-lokakuussa/): Kuukauden keskilämpötila oli yli kaksi astetta keskimääräistä kylmempi. Vesistöjen vedenkorkeudet olivat pitkän aikavälin tarkastelua korkeammalla. Pintaveden lämpötilat jäähtyivät kuukauden lopussa nopeasti. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu oli Pohjois-Karjalassa keskimäärin noin 2–2,5 astetta keskimääräistä kylmempi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa ajankohdan keskiarvoon verrattuna runsaampi. ELY-keskuksen mittauspisteissä sademäärä oli keskimäärin 84 mm, kun pitkän ajan keskiarvo lokakuussa on
- [Lappajärvellä myöhäinen sinileväkukinto (Etelä-Pohjanmaa)](https://www.vesi.fi/lappajarvella-myohainen-sinilevakukinto-etela-pohjanmaa/): Lappajärvellä on havaittu lokakuun puolella ja marraskuun alussa sinilevää. Esiintymät ovat olleet varsin runsaita ja tummanvihreä levämassa on sotkenut rantoja sekä kalastajien verkkoja. Levänäytteen perusteella lajisto oli runsasta. Näytteissä tavattiin loppusyksylle tyypillisen Aphanizomenon flos-aquae-lajin lisäksi erilaisia Anabaena-, Gomphosphaeria-, Woronichinia- ja Microcystis-sukujen sinileviä. Myöhäissyksyn ja alkutalven leväkukinnot ovat melko harvinaisia, mutta eivät tavattomia. Pimeänä vuodenaikana vähäinen
- [Saimaan juoksutusta lisätään tulvavahinkojen ehkäisemiseksi](https://www.vesi.fi/saimaan-juoksutusta-lisataan-tulvavahinkojen-ehkaisemiseksi/): Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksen Saimaan juoksutuksen lisäämiseksi 13.11.2023 alkaen. Lisäjuoksutuksilla pienennetään Saimaan vedenpinnan nousua mahdollisesta tulvasta aiheutuvien haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseksi. Saimaan vedenkorkeus ja Vuoksen juoksutus pyritään normaalioloissa pitämään mahdollisimman luonnonmukaisena. Jos vedenkorkeus uhkaa nousta tai laskea niin, että siitä voi aiheutua vahinkoja, juoksutusta voidaan muuttaa vahinkojen ennalta
- [Lokakuun 2023 vesitilannekatsaus: Vedenpinnat pysyivät korkealla lokakuun loppupuolelle saakka (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/lokakuun-2023-vesitilannekatsaus-vedenpinnat-pysyivat-korkealla-lokakuun-loppupuolelle-saakka-pohjalaismaakunnat/): Pohjalaisjokien ja -järvien vedenpinnat olivat edelleen korkealla lokakuun loppupuolelle saakka. Lokakuun puoliväliin saakka sää oli leuto ja melko sateinen, mutta kuun loppupuolella sää kylmeni ja vähäisemmät sateet tulivat lumena. Ähtävän-, Kruunupyyn- ja Kälviänjoelle sekä Perhonjoen alaosan alueille osui ennen lokakuun puoliväliä suuremmat sateet, jotka saivat veden leviämään monin paikoin pelloille. Suurin sadehavainto 38 mm tehtiin
- [Viikonloppuna lämpenevä ja sateinen sää nostaa jälleen pohjalaisjokien virtaamia](https://www.vesi.fi/viikonloppuna-lampeneva-ja-sateinen-saa-nostaa-jalleen-pohjalaisjokien-virtaamia/): Viikonloppuna lämpenevä sää ja vesisateet saavat lumen sulamaan nopeasti pohjalaismaakuntien alueella. Lumen sulamisen ja vesisateiden myötä jokien pinnat lähtevät nopeaan nousuun jo viikonlopun aikana etenkin rannikon pienemmillä vesistöillä. Vedenpinnat saattavat nousta tulvalukemiin ja vedet nousta paikoin alavimmille pelloille. Nopea sulaminen voi aiheuttaa myös ojien ja purojen tulvimista mm. teille ja alikulkuihin. Tulvivalla tiellä ei pidä
- [Raisionjoki vapautunut kaloille kuljettavaksi kunnostushankkeen valmistuttua - tuloksena kilometrin verran uutta koskialuetta (Varsinais-Suomi)](https://www.vesi.fi/raisionjoki-vapautunut-kaloille-kuljettavaksi-kunnostushankkeen-valmistuttua-tuloksena-kilometrin-verran-uutta-koskialuetta-varsinais-suomi/): Raisionjoen juuri valmistuneen kunnostushankkeen toteuttaminen tuli mahdolliseksi Turun seudun tekopohjavesihankkeen valmistuttua toistakymmentä vuotta sitten, kun jokea ei enää tarvittu raakavesilähteenä ja sen säännöstelypadot tulivat tarpeettomiksi. Käytännössä koko joen kattava kunnostushanke patojen purkamisineen nähtiin sekä kaupungin että ELY-keskuksen taholta hienona mahdollisuutena hankkeen poikkeuksellisen monitavoitteisuuden vuoksi. Hankkeen alin kunnostuskohde Huhkonkoski oli toiminut luonnollisen putouksensa vuoksi satoja vuosia
- [Plankton – vesien keijut -kirja sukeltaa Vesijärven pinnanalaiseen maailmaan](https://www.vesi.fi/plankton-vesien-keijut-kirja-sukeltaa-vesijarven-pinnanalaiseen-maailmaan/): Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön 15-vuotisjuhlajulkaisu ”Plankton – vesien keijut” esittelee mikroskoopin avulla otetuin kuvin planktonin kauneuden ja muotojen moninaisuuden, jota ei paljaalla silmällä näe. Luontokuvaaja Lasse Tuomisen sekä Vesijärvi-tutkijoiden kuvat ja yleistajuiset tekstit tarjoavat lukijalleen sukelluksen Vesijärven pinnan alla piilevään monimuotoiseen maailmaan. Kirja julkaistiin 31.10.2023. Järvet ovat useimmille suomalaisille tärkeä osa omaa elinympäristöä ja sielunmaisemaa. Toiselle järvi
- [Vati-järjestelmä tuottaa vedenlaatutietoja kaikkien saataville](https://www.vesi.fi/vati-jarjestelma-tuottaa-vedenlaatutietoja-kaikkien-saataville/): Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliseen tietojärjestelmään (Vati) kerätään muun muassa tietoja kuntien terveydensuojeluviranomaisten tarkastuksista ja talousvettä toimittavien laitosten vedenlaadun tutkimustuloksista. Vatista tietoja siirtyy vesi.fi-palveluun, jonka työkalusta näkee tutkimusten tulokset, tutkimustiheyden ja sen, aiheuttaako pitoisuus tai arvo mahdollisesti terveyshaittaa. Laboratorioiden on tallennettava valvontatutkimusten tulokset Valviran osoittamaan tietojärjestelmään eli Vatiin, jota Valvira ylläpitää yhdessä Ruokaviraston kanssa. Valviran tehtävänä on edistää
- [Muutosehdotuksia vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetukseen](https://www.vesi.fi/muutosehdotuksia-vesiymparistolle-vaarallisten-ja-haitallisten-aineiden-asetukseen/): Suomen ympäristökeskus (Syke) ehdottaa muutoksia vesienhoidossa huomioitavien pilaavien aineiden listaan ja aineiden raja-arvoihin pintavesissä. Ehdotus perustuu riskinarviointiin aineiden haitallisuudesta vesiympäristölle ja pintaveden välityksellä ihmisille. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen (VNa 1022/2006) tarkoituksena on suojella pinta- ja pohjavesiä sekä merivesiä. Asetus sisältää EU:n prioriteettiaineet ja kansallisesti valitut haitalliset aineet sekä niille ympäristönlaatunormeja eli raja-arvoja. On
- [Tulvien, jäänlähdön ja lumitilanteen automaattinen seuranta riistakameroilta on käynnistynyt](https://www.vesi.fi/tulvien-jaanlahdon-ja-lumitilanteen-automaattinen-seuranta-riistakameroilta-on-kaynnistynyt/): Uudessa Koska jäät lähtevät? -palvelussa tekoäly tunnistaa reaaliaikaisesti, luotettavasti sekä taloudellisesti riistakameroiden kuvista lumen, veden ja jään määrän ja sijainnin virtavesiympäristöissä. Palvelu tukee seurantaa, tulvienhallintaa ja tutkimusta sekä mahdollistaa kansalaisten osallistumisen mallien kehittämiseen. Vesitilannetta voi seurata pilottikohteissa eri puolilla Suomea. Lisäksi toivotaan, että mahdollisimman moni kansalainen testaisi, kuinka tekoäly tunnistaa virtavesien jää- ja lumipeitteen käyttäjän
- [Suomen luonnon tilannekuva uudesta verkkopalvelusta](https://www.vesi.fi/suomen-luonnon-tilannekuva-uudesta-verkkopalvelusta/): Uusi Luonnontila-verkkopalvelu kertoo yleistajuisesti Suomen luonnon monimuotoisuuden tilasta ja kehityksestä. Tieto on kriittisen tärkeää luontokadon pysäyttämiseksi. Luonnontila-palvelussa luonnon seurantatieto on tiivistetty helppotajuisiksi indikaattoreiksi, jotka kertovat elinympäristöjen tilasta ja niille tyypillisten lajiyhteisöjen kehityksestä. Palvelussa on sen avausvaiheessa noin 15 indikaattoria, jotka liittyvät muun muassa metsiin, soihin, sisävesiin, maatalousympäristöihin ja tuntureihin. Palvelua täydennetään jatkuvasti uusilla indikaattoreilla. “Ajantasainen
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.10.2023](https://www.vesi.fi/vl-pohjois-savon-vesitilannekatsaus-26-10-2023/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,39. Nyt taso on 44 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on pysynyt samalla korkeudella viimeisen viikon. Konnuksen tulvakanava on ollut auki elokuun alusta ja Naapuskosken säännöstelypato 16.10. alkaen. Säätilan muutos ja lisäjuoksutus ovat pysäyttäneet pinnan nousun, mutta merkittävää pinnanlaskua ei vielä näy. Vesitilanteen kannalta poutajakson jatkuminen olisi toivottavaa. Käytännön
- [Pielisen vedenpinta korkealla](https://www.vesi.fi/pielisen-vedenpinta-korkealla/): Pielisen vedenpinta on korkeammalla kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana lokakuun lopun ajankohtana. Muidenkin Pohjois-Karjalan järvien vedenpinnat ovat ajankohtaan nähden paikoin erittäin korkealla. Rannan- ja veneenomistajia pyydetään tarkkailemaan tilannetta. Liian alas jätetty vene tuhoutuu helposti jäiden seurauksena. Pielisen ja Pohjois-Karjalan muiden luonnontilaisten järvien vedenpinnat ovat syksyn runsaiden sateiden takia ajankohtaan nähden paikoin erittäin korkealla. Pielisen vedenkorkeus
- [Kalankasvatuslaitos muuttui lohikalojen kutupuroiksi](https://www.vesi.fi/kalankasvatuslaitos-muuttui-lohikalojen-kutupuroiksi/): Pellon Naamijoella sijainneen kirjolohenkasvatuslaitoksen toiminta on loppunut, mutta alueelle on toteutettu nyt luontaisen kalaston, kuten taimenen, elinympäristöjä. Altaiden paikalle on muotoiltu neljäsataa metriä vuolaasti virtaavia puroja, jotka soveltuvat lohikalojen kutu- ja pienpoikasalueeksi. Tavoite on, että Naamijoessa liikkuvat kutuhaluiset kalat löytävät purot ja hyväksyvät ne kutupaikakseen. Purot on mitoitettu ensisijaisesti taimenille sopiviksi. Tervetuloa kutupuron avajaisiin 21.10.2023
- [Joet ja järvet tulvalukemissa eri puolilla maata - harvinainen syystulva Pohjanmaalla](https://www.vesi.fi/joet-ja-jarvet-tulvalukemissa-eri-puolilla-maata-harvinainen-syystulva-pohjanmaalla/): Sateet ovat nostaneet joet tulvalukemiin erityisen nopeasti Pohjanmaan maakunnissa, mutta myös Kainuussa, Pirkanmaalla ja Lounais-Suomessa vedet ovat poikkeuksellisen korkealla. Omistajien kannattaa tarkistaa laiturien ja veneiden kiinnitykset, ja nostaa irtaimisto pois tulvaveden ulottuvilta. Liikkumista tulvivilla alueilla tulisi välttää erilaisten riskien vuoksi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa Pattijoen varrella asuvia seuraamaan tilannetta viikonloppuna ja suojaamaan tarvittaessa rakennuksia. Apuna voi
- [Pohjois-Pohjanmaan eteläosan jokien vesitilanne edelleen vaikea ainakin viikonlopun yli](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-etelaosan-jokien-vesitilanne-edelleen-vaikea-ainakin-viikonlopun-yli/): Pohjois-Pohjanmaan jokien vesitilanne jatkuu epävakaisena. Pattijoella vesi on kastellut muutamia taloja ja katkaissut liikenneväyliä ja myös rakennuksia on jouduttu suojaamaan tulvavedeltä. Myös Kalajoella ja Siikajoella vesi on kastellut kellareita. Viikonlopulle ennustetut sateet voivat nostaa jokien vedenpintoja entisestään ja kiinteistöjen omistajia kehotetaan suojaamaan omaisuuttaan. Pattijoen Haapajärven tekoallas on täyttynyt ja sen pinta on jo yli säännöstelyrajan
- [Vesistötutkimuksen osaamiskeskus nostaa yhteistyön ja tutkimuslaitteistot uudelle tasolle](https://www.vesi.fi/vesistotutkimuksen-osaamiskeskus-nostaa-yhteistyon-ja-tutkimuslaitteistot-uudelle-tasolle/): Uusi osaamiskeskus Freshwater Competence Centre (FWCC) kehittää vesistötutkimuksen infrastruktuuria, tutkimuslaitteistoja sekä huipputason suomalaista osaamista sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten muodostaman keskuksen tavoitteena on turvata vesivarat ja edistää yhteiskunnan vihreää siirtymää korkeatasoisen tutkimuksen avulla. Osaamiskeskus kutsuu kaikki vesitutkimuksesta kiinnostuneet tutkijat, yritykset ja verkostot yhteistyöhön. Seuraa osaamiskeskusta LinkedInissä Seuraa osaamiskeskusta Twitterissä Freshwater Competence Centre
- [Syyssateet nostaneet jokien virtaamia Pohjois-Pohjanmaalla](https://www.vesi.fi/syyssateet-nostaneet-jokien-virtaamia-pohjois-pohjanmaalla/): Viimepäivien sateet ovat nostaneet virtaamia erityisesti Pattijoen vesistöalueella ja Kalajoella. Syyssateiden valmiiksi kastelema maaperä ei ime viime päivien sateita riittävästi. Pattijoella satoi keskiviikon ja torstain välisenä noin 40–50 mm vettä ja viikonlopuksi on luvassa lisää sateita. Haapajärven tekoallas on ylärajalla ja Pattijoessa vettä on runsaasti. Pattijoesta juoksutetaan Haapajärven tekoaltaaseen vettä säännöstelyn sallimissa rajoissa. Pelastuslaitos pumppaa
- [Vuodenaikaan nähden Hämeen järvissä on yhä reilusti vettä](https://www.vesi.fi/vuodenaikaan-nahden-hameen-jarvissa-on-yha-reilusti-vetta/): Säännölliset sateet ovat pitäneet Hämeen järvet tavanomaista korkeammalla loppukesästä lähtien. Kokemäenjoen vesistöalueen järvissä vedenkorkeudet ovat pääasiassa vuodenaikaan nähden tavanomaista korkeammalla. Vanajaveden pinta on tavanomaisella korkeudella, mutta viikonlopun sateet nostivat Miemalanselän vedenkorkeuden väliaikaisesti jopa 20 senttimetriä muuta Vanajavettä korkeammalle. Iso-Roineen pinta on noussut noin 15 senttimetriä vuodenaikaan nähden tavanomaista korkeammalle. Pääjärvi sekä Tammelan Pyhäjärvi ovat myös
- [Vesihuollon hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden edistäminen – Vesihuki-hankkeen loppuwebinaari](https://www.vesi.fi/vesihuollon-hiilineutraalisuuden-ja-kiertotalouden-edistaminen-vesihuki-hankkeen-loppuwebinaari/): Suomen ympäristökeskuksen Vesihuki-hankkeessa arvioitiin kattavasti ensimmäistä kertaa Suomen vesihuollon elinkaarisia kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden vähentämisen keinoja. Hankkeessa tuotettiin myös vesihuoltolaitosten käyttöön tarkoitettu avoin ja ilmainen päästölaskentatyökalu. Tule kuulemaan Vesihuki-hankkeen tuloksista ja tutustumaan päästölaskentatyökaluun 23.11. järjestettävässä loppuwebinaarissa. Aika: 23.11 klo 10–12 Paikka: Teams (osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille edellisenä päivänä) Ilmoittaudu webinaariin viimeistään 22.11 klo 15 Ilmoittautumislinkki Alustava ohjelma
- [Syyskuun 2023 vesitilannekatsaus: Vedenpinnat pysyivät korkealla (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/syyskuun-2023-vesitilannekatsaus-vedenpinnat-pysyivat-korkealla-pohjalaismaakunnat/): Sateista elokuuta seurasi sateinen syyskuu. Syyskuun sademäärä oli pohjalaismaakunnissa noin 80–120 mm, kun keskimääräinen elokuun sademäärä alueella on noin 55 mm luokkaa. Vedenpinnat pysyivät korkealla syyskuun ajan Sateet osuivat etenkin jokien latva-alueille. Esimerkiksi Jurvassa satoi syyskuussa 114 mm, Ähtärin Myllymäellä 105 mm, Halsualla 94 mm, Alajärvellä Möksyssä 93 mm ja Seinäjoella Ylistarossa 91 mm. Maa
- [Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat syyskuussa korkealla](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vedenpinnat-olivat-syyskuussa-korkealla/): Kuukauden keskilämpötila oli noin 3,7 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vedenkorkeudet olivat ajankohdan keskiarvoa korkeammalla koko maakunnassa. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa lähes neljä astetta syyskuisen lämpötilan yläpuolella. Ilmatieteen laitoksen mukaan syyskuu oli Pohjois-Karjalassa Nurmeksen ja Liperin mittausasemilla noin 3,6–3,8 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa reilusti keskimääräistä runsaampi, noin puolitoista-kaksinkertainen. ELY-keskuksen mittauspisteissä sademäärä oli
- [Rehevöityminen ja kuluminen uhkaavat uhanalaisia hiekkarantoja – rantaluonnon hoitoon panostettava](https://www.vesi.fi/rehevoityminen-ja-kuluminen-uhkaavat-uhanalaisia-hiekkarantoja-rantaluonnon-hoitoon-panostettava/): Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Pohjois-Savon ELY-keskus Hiekkarannat ovat lajirikas, mutta uhanalainen luontotyyppi. Hiekkarantoja uhkaavat vesien ja rantojen rehevöityminen ja umpeenkasvu sekä toisaalta voimakas virkistyskäytöstä johtuva kulutus. Ilmastonmuutoksesta johtuva meren pinnan nousu muuttaa hiekkarantoja etenkin Suomenlahdella. Rantaluonnon säilyminen tuleekin huomioida maankäytön suunnittelussa ja hiekkarantoja on kunnostettava. Suomen ympäristökeskus (Syke) selvitti Suomen hiekkarantojen esiintymistä sekä luonnontilaan vaikuttavia
- [Järven sisäisestä kuormituksesta aiheutuvia ravinteita poistetaan uudella menetelmällä – tutkimuskohteena Inkoon Linkullasjön](https://www.vesi.fi/jarven-sisaisesta-kuormituksesta-aiheutuvia-ravinteita-poistetaan-uudella-menetelmalla-tutkimuskohteena-inkoon-linkullasjon/): Järven sisäinen kuormitus voi pitää järven ravinnepitoisuuden korkealla, vaikka ulkoinen kuormitus olisi saatu kuriin. Sisäisessä kuormituksessa veteen vapautuu pohjasta ravinteita, joita sinne on aikojen kuluessa kertynyt. ”Järvien kunnostuksen yhteydessä pyritään usein ehkäisemään ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä esimerkiksi hapetuksen avulla tai äärimmäisissä tapauksissa kemikaalikäsittelyin. Tämä ei kuitenkaan yleensä tuota pysyviä tuloksia, vaan saattaa jopa hidastaa järven toipumista
- [Uusi hanke selvittää vesienhoidon vaikutusta vesivoiman kykyyn toimia säätövoimana](https://www.vesi.fi/uusi-hanke-selvittaa-vesienhoidon-vaikutusta-vesivoiman-kykyyn-toimia-saatovoimana/): Vesivoimalta odotetaan kykyä tuottaa sähköverkkoa tasaavaa säätövoimaa esimerkiksi tuulivoiman tuotannon vaihdellessa. Samaan aikaan vesienhoidolla pyritään parantamaan jokien ja vaelluskalakantojen tilaa. Yhteensovittamista varten tarvitaan lisää tietoa vesienhoidon toimenpiteiden vaikutuksista vesivoimatuotantoon. Kesällä alkaneessa hankkeessa selvitetään, miten vesienhoidon toimenpiteet, kuten kalatiet ja ekologisesti riittävän virtaaman ylläpito, vaikuttavat vesivoimalaitosten kykyyn toimia säätövoimana. ”Tavoitteena on arvioida vesienhoidon toimenpiteiden vaikutuksia vesivoimalaitosten
- [Uusi julkaisu: millaisilla alueilla jokien virtaaman säätelyllä saadaan suurimmat hyödyt vaelluskaloille?](https://www.vesi.fi/uusi-julkaisu-millaisilla-alueilla-jokien-virtaaman-saatelylla-saadaan-suurimmat-hyodyt-vaelluskaloille/): Vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä edistetään yhä useammin rakennettujen jokien säännöstelykäytäntöjä muuttamalla ja virtaamaa säätämällä. Tavoitteena on ympäristövirtaama eli sellainen virtaama, joka turvaa mahdollisimman hyvin kyseessä olevien jokiekosysteemien toiminnan ja biologisen monimuotoisuuden. Suomen ympäristökeskuksessa kehitettiin ympäristövirtaaman laajan hyödyntämisen tueksi kriteeristö ja priorisointimenetelmä, joilla voidaan suuntaa antavasti arvioida, missä ympäristövirtaaman säätämisestä syntyisi suurimmat ekologiset hyödyt. Priorisointitekijöissä painottuu erityisesti
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.9.2023](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-28-9-2023/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,13. Nyt taso on 21 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on pysynyt samalla korkeudella viimeiset pari viikkoa. Konnuksen tulvakanava on ollut auki koko kuukauden. Tilastojen mukaan nyt ollaan syksyn matalimpien vedenkorkeuksien kaudella ja tänä vuonna tuskin enää merkittävää pinnanlaskua tapahtuu ilman lisäjuoksutuksen kasvattamista. Iisalmen reitillä Kiuruvesi, Porovesi ja Onkivesi
- [Leväseurannan viimeisellä viikolla sinilevähavaintoja tehty edelleen niin sisävesillä kuin merialueellakin Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/levaseurannan-viimeisella-viikolla-sinilevahavaintoja-tehty-edelleen-niin-sisavesilla-kuin-merialueellakin-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/): Lämpimän sään myötä sinileviä on edelleen havaittu kuluvalla viikolla Lounais-Suomen vesistöissä, mutta havaintojen määrä ja esiintymien runsaus ovat vähentyneet viime viikkoon nähden. Vakioseurannassa sinilevää on havaittu tällä viikolla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella kuudella vakiohavaintopaikalla ja havaitut sinilevämäärät ovat olleet pääasiassa vähäisiä. Merialueella sinilevää havaittiin tällä viikolla vain Saaristomeren puoleisilla vakiohavaintopaikoilla Kuusistonsalmessa ja Mynälahdella. Molemmissa havaintopaikoissa sinilevää oli
- [Sinilevää oli keskimääräistä vähemmän tänä kesänä Pirkanmaalla - leväseuranta päättyy](https://www.vesi.fi/sinilevaa-oli-keskimaaraista-vahemman-tana-kesana-pirkanmaalla-levaseuranta-paattyy/): Tällä viikolla sinilevää näkyi seitsemällä järvellä Pirkanmaalla. Valtakunnallinen leväseuranta päättyy tänään. Pääosin sinilevää havaittiin tänä kesänä pitkäaikaiskeskiarvoa vähemmän. Vain muutamina viikkoina levää oli keskimääräistä runsaammin. Viikolla 39 sinilevähavaintoja tehtiin Pirkanmaalla seitsemällä seurantapaikalla, kahdella niistä leviä oli runsaasti. Runsaasti sinilevää havaittiin Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa ja Kirkkojärven Lempoisten uimalassa. Vähän sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvellä, Pirkkalassa Pyhäjärven Kranstolpassa,
- [Sateinen syksy on aiheuttanut syystulvan Lapin vesistöihin](https://www.vesi.fi/sateinen-syksy-on-aiheuttanut-syystulvan-lapin-vesistoihin/): Tulvakeskus ja Lapin ELY-keskus tiedottavat: Lapin alueen vesistöissä vesi on noussut korkealle runsaiden sateiden seurauksena. Ranta-alueilla on syytä tarkistaa mm. veneiden ja laitureiden kiinnitykset. Viime päivien aikana vesi on noussut nopeasti runsaiden ja laaja-alaisten sateiden seurauksena Lapin alueella sekä luonnontilaisissa että säännöstellyissä vesistöissä. Paikoitellen vesi on pienen kevättulvan korkeudessa ja muun muassa veneitä ja laitureita
- [Sinilevää nyt normaalia vähemmän Pirkanmaalla - leväseuranta loppuu ensi viikolla](https://www.vesi.fi/sinilevaa-nyt-normaalia-vahemman-pirkanmaalla-levaseuranta-loppuu-ensi-viikolla/): Sinilevää näkyi neljällä järvellä Pirkanmaalla tällä viikolla. Levää on nyt ajankohtaan nähden normaalia vähemmän. Valtakunnallinen sinileväseuranta päättyy ensi viikolla. Viikolla 38 runsaasti sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvellä. Kirkkojärvellä on tehty sinilevähavaintoja miltei joka viikko kesäkuun alusta lähtien, ainoastaan leväseurannan ensimmäisen kolmen viikon aikana ei leviä havaittu. Hieman sinilevää havaittiin kolmella havaintopaikalla: Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa, Nokialla Pyhäjärven
- [Sulfaattimaiden haittoja kuriin Eurajoen valuma-alueella](https://www.vesi.fi/sulfaattimaiden-haittoja-kuriin-eurajoen-valuma-alueella/): Eurajoki virtaa Säkylän Pyhäjärvestä läpi alasatakuntalaisen peltomaiseman Selkämereen. Savimaiden keskisuuriin jokiin tyypitelty Eurajoki on aikojen saatossa kokenut kovia, kun teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesipäästöt ovat kuormittaneet sitä. Jätevesien käsittelyn toimintavarmuuden ja kapasiteetin kasvun myötä tänä päivänä suurin kuormitus jokeen kuitenkin aiheutuu 1336 km² laajuisen valuma-alueen hajakuormituksesta. Oman lisänsä kuormitukseen tuovat alueen happamat sulfaattimaat ja niistä aiheutuvat
- [Sinilevähavaintoja edelleen niin sisävesissä kuin merialueellakin Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintoja-edelleen-niin-sisavesissa-kuin-merialueellakin-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/): Ajankohtaan nähden lämmin sää on edesauttanut tällä viikolla runsaidenkin sinileväesiintymien muodostumista sekä sisävesissä että merialueella. Vaikka sinilevät on paikoitellen runsastuneet, on tilanne Lounais-Suomessa kuitenkin pitkälti viime viikkojen kaltainen. Merialueilla sinilevää havaittiin kuluvan viikon aikana Saaristomerellä kolmella ELY-keskuksen vakiohavaintopaikalla. Paimionlahden ja Kuusistonsalmen havaintopaikoilla levää havaittiin vähäisiä määriä ja Mynälahdella runsaasti. Selkämerellä sinilevää havaittiin vähän Syväraumanlahden havaintopaikalla Rauman
- [Sinilevähavaintojen määrä kasvoi hieman Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintojen-maara-kasvoi-hieman-pirkanmaalla/): Sinilevää havaittiin tällä viikolla kahdeksalla havaintopaikalla Pirkanmaan viranomaisseurannassa. Ajankohtaan nähden havaintojen määrä ei ole kuitenkaan tavaton. Lämmin syyskuun alku on edesauttanut leväkukintojen muodostumisessa. Viikolla 37 runsaasti sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvellä ja Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa. Hieman sinilevää havaittiin kuudella havaintopaikalla: Sastamalan Liekovedessä ja Houhajärvessä, Pirkkalassa Pyhäjärven Kranstolpassa, Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä ja Halkoniemessä sekä Valkeakoskella Sääksmäen siltojen
- [Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat korkealla elokuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vedenpinnat-olivat-korkealla-elokuussa/): Elokuun keskilämpötila oli yli puolitoista astetta keskimääräistä korkeampi. Vedenkorkeudet olivat pääosin hieman tavallista korkeammalla tai keskimääräisellä tasolla. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa vielä kesäisen lämpöisiä, yli kaksi astetta aikavälin keskiarvoon nähden korkeammalla. Ilmatieteen laitoksen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä elokuun keskilämpötila oli vajaan kahden asteen verran pitkän ajan keskiarvoa (1991–2020)
- [Kainuun vesistöt tutuksi tarinakartan avulla](https://www.vesi.fi/kainuun-vesistot-tutuksi-tarinakartan-avulla/): Kainuun vesistöt -tarinakartan avulla pääsee tutustumaan interaktiivisesti alueen ainutlaatuisiin vesistöihin sekä ELY-keskuksen toimiin vesistöjen hyväksi. Tarinakarttaa voi hyödyntää monipuolisesti muun muassa tiedonhaussa sekä opetustyössä. Vesistöt ovat merkittävä osa jokapäiväistä elämää, toimeentuloa ja virkistystä. ELY-keskukset vastaavat vesienhoidosta Suomessa ja eri toimenpiteillä on tavoitteena saada joet, järvet, rannikkovedet ja pohjavedet vähintään hyvään tilaan sekä estää vesien tilan heikkeneminen.
- [Elokuun 2023 vesitilannekatsaus: Elokuussa satoi runsaasti (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/elokuun-2023-vesitilannekatsaus-elokuussa-satoi-runsaasti-pohjalaismaakunnat/): Sateista elokuuta edelsi heinäkuun lopun poikkeuksellisen runsas sade. Elokuun sademäärä oli monin paikoin Etelä-Pohjanmaalla noin 140 mm, kun keskimääräinen elokuun sademäärä alueella on noin 70 mm luokkaa. Esimerkiksi Alajärvellä Möksyssä satoi elokuussa 143 mm, Seinäjoella Ylistarossa 138 mm, Jalasjärven Hirvijärvellä 144 mm ja Ähtärin Myllymäellä 148 mm. Elokuussa eniten satoi maanantaina 28.8., jolloin vuorokauden sademäärä
- [Viime viikkojen sateet ovat nostaneet pohjalaisvesistöt tulvakorkeuksiin ja tekojärvet ovat täyttyneet (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/viime-viikkojen-sateet-ovat-nostaneet-pohjalaisvesistot-tulvakorkeuksiin-ja-tekojarvet-ovat-tayttyneet-pohjalaismaakunnat/): Lauantain sateet nostivat virtaamat ja vedenpinnat pohjalaisvesistöissä uuteen nousuun. Lapuanjoella Liinamaassa vedenpinta on noussut noin metrin tulvarajan yläpuolelle ja on edelleen nousussa. Myös Kuortaneenjärvi on noin metrin ajankohdan tavanomaista ylempänä ja nousussa. Laajoja peltoalueita on veden alla etenkin Liinamaan alueella. Vedenkorkeudet Liinamaassa ja Kuortaneenjärvellä ovat ylempänä kuin koskaan aiemmin havaintohistorian aikana syyskuun alussa. Kyrönjoen vesistöalueella
- [Sinilevätilanne jatkuu melko rauhallisena Etelä-Savossa](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-jatkuu-melko-rauhallisena-etela-savossa/): Sinilevien määrä on pysynyt melko vähäisenä viimeisen kahden viikon aikana Etelä-Savon järvillä. Alueen neljällä valtakunnallisella sinileväseurannan havaintopaikalla on tehty vähäiset sinilevähavainnot Mikkelin Pitkäjärvellä ja Ukonvedellä sekä Pieksämäen Pieksäjärvellä ja Heiniöllä. Viikoilla 34 ja 35 on tullut enää yksittäisiä kansalaishavaintoja sinilevistä. Sinilevätilanteen seuranta jatkuu vielä syyskuun ajan. Vaihteleva sää voi aiheuttaa nopeita muutoksia sinilevätilanteessa Epävakainen sää
- [Eniten sinilevää heinäkuussa, edelleen yksittäisiä havaintoja sekä sisävesillä että rannikolla](https://www.vesi.fi/eniten-sinilevaa-heinakuussa-edelleen-yksittaisia-havaintoja-seka-sisavesilla-etta-rannikolla/): Viikolla 35 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen virallisista leväseurantapisteistä sinilevää havaittiin Ähtärinjärvellä. Kansalaishavaintoja on tehty Ähtärinjärvellä sekä viikonloppuna Kristiinankaupungissa Skaftungin edustalla. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sinileväseuranta alkoi kesäkuun alussa Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella. Alueemme sinilevätilannetta seurataan pysyvillä havaintopaikoilla viikoittain kesäkuusta syyskuuhun, ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tilanteesta torstaisin ainakin elokuun loppuun asti. Sinilevän runsaus arvellaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei sinilevää)
- [Sinilevätilanne rauhoittunut merellä ja järvillä](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-rauhoittunut-merella-ja-jarvilla/): Sinilevien määrä merialueilla ja järvillä on vähentynyt selvästi kuluvalla viikolla. Sisävesillä ja rannikolla ei ole enää tehty havaintoja erittäin runsaista sinileväkukinnoista. Sinilevää voi edelleen esiintyä myöhemmin syksyllä säiden viiletessä, mutta kukinnat eivät yleensä ole yhtä voimakkaita kuin kesäaikaan. Suomen ympäristökeskuksen viikoittainen tiedotus valtakunnallisesta sinilevätilanteesta päättyy tältä kesältä tänään. Sekä sisävesillä että merialueilla sinilevätilanne on tällä
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.8.2023](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-29-8-2023/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,24. Nyt taso on 26 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on samalla korkeudella kuin elokuun alussa, vaikka Konnuksen tulvakanava on ollut auki 2.8. alkaen. Vedenpinta kävi 15 cm korkeammalla lisäjuoksutuksesta huolimatta. Järvien pinnat säilyvät loppukesän ajan virkistyskäytön kannalta hyvällä tasolla. Usein alkusyksyllä ilmenevää alhaisen vedenkorkeuden kautta ei päässe syntymään
- [Tuulen tyyntyminen lisännyt sinilevän pintakukintoja](https://www.vesi.fi/tuulen-tyyntyminen-lisannyt-sinilevan-pintakukintoja-2/): Sinilevästä on tällä viikolla tehty havaintoja lähes koko maassa. Vaikka sinilevähavainnot ovat lisääntyneet, tilanne on sisävesillä ja rannikolla ajankohdalle tyypillinen. Myös merialueilla on havaittu paikoin sekä veteen sekoittunutta että pinnassa olevaa sinilevää. Vaikka sinileväkukinnat ovat lisääntyneet sekä järvillä että rannikolla, tilanne on tällä hetkellä ajankohtaan nähden tyypillinen. Tyyni sää mahdollistaa sinilevien pintakukintojen muodostumisen. Lisäksi epävakainen,
- [Sisävesillä sinilevähavainnot hieman lisääntyneet, merialueiden levätilanne vaihteleva (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sisavesilla-sinilevahavainnot-hieman-lisaantyneet-merialueiden-levatilanne-vaihteleva-varsinais-suomi-satakunta/): Sisävesillä sinilevähavaintoja on tehty hieman enemmän kuin viime viikolla. Järvien osalta tilanne on kuitenkin ajankohtaan nähden tavanomaista parempi. Saaristomerellä sinilevää on edelleen paikoin runsaasti etenkin sisäsaaristossa. Sinilevätilanne on Lounais-Suomen merialueilla ajankohtaan nähden tavanomaista huonompi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoista neljällä ja Rotarien ylläpitämistä havaintopaikoista kymmenellä on havaittu sinilevää. Havaintoja runsaista sinileväesiintymistä on kolme, mitkä kaikki ovat Saaristomeren
- [Sinilevät runsastuivat Pirkanmaalla - nyt leviä keskimääräistä enemmän](https://www.vesi.fi/sinilevat-runsastuivat-pirkanmaalla-nyt-levia-keskimaaraista-enemman/): Sinilevähavainnot ovat selvästi runsastuneet viime viikosta. Sinilevää havaittiin kahdeksalla paikalla viranomaisseurannassa Pirkanmaalla. Ajankohtaan nähden leviä on hieman keskimääräistä enemmän. Viikolla 34 havaittiin sinilevää kahdeksalla järvellä Pirkanmaalla. Erittäin runsaasti sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvessä ja runsaasti Kangasalan Ukki-järvessä sekä Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä. Vähän sinilevää havaittiin Sastamalan Houhajärvessä ja Liekovedessä, Kangasalan Vesijärvessä, Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa sekä Valkeakoskella Vanajavedessä
- [Merialueella on havaittu pieni sinileväesiintymä (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/merialueella-on-havaittu-pieni-sinilevaesiintyma-pohjalaismaakunnat/): Viikolla 34 on pieniä sinileväesiintymiä havaittu merialueella ja muutamassa järvessä. Muuten levätilanne on rauhallinen. Epävakainen säätyyppi hillitsee leväkukintoja, joita esiintyy aurinkoisessa ja tyynessä säässä. Järvien ja meren pintavesien lämpötila on noin 17–19 astetta. Pietarsaaren edustan merialueella Luodossa on havaittu pieni sinileväesiintymä sekä ympäristöhallinnon havaintopisteellä että kansalaishavaintona. Viikon alussa on Maalahden edustan merialueella myös raportoitu kansalaishavainto.
- [Tuulinen ja epävakainen sää hillinnyt sinilevien esiintymistä (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)](https://www.vesi.fi/tuulinen-ja-epavakainen-saa-hillinnyt-sinilevien-esiintymista-etela-pohjanmaan-ely-keskus/): Viikolla 33 sinilevää on havaittu hieman Kaskisten Österfjärdenillä sekä Luodonjärvellä. Tuulinen ja epävakainen sää on hillinnyt sinilevien massaesiintymien muodostumista, eikä kansalaisilta ole tullut tällä viikolla havaintoja sinileväesiintymistä. Järvien pintaveden lämpötilat ovat ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä korkeammat, esimerkiksi Lappajärven pintalämpötila on noin 20 astetta. Sinilevien esiintyminen on usein paikallista, ja sinilevää voi esiintyä myös muilla kuin
- [Sinilevätilanteessa ei suuria muutoksia Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanteessa-ei-suuria-muutoksia-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/): Sinilevätilanne ei ole merellä olennaisesti muuttunut viime viikosta. Levää on merellä hieman enemmän kuin tähän aikaan kesästä keskimäärin. Järvissä sinilevää on edelleen tavanomaista vähemmän. Runsaita leväesiintymiä on havaittu yhteensä muutamia. Tyyni ja lämmin sää voi kuitenkin nostaa sinilevät jälleen pintaan erityisesti merialueilla. Merialueilla sinilevää havaittiin kuluvan viikon aikana vähäinen määrä kahdeksalla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikalla. Suurin osa
- [Sinileviä on edelleen keskimääräistä vähemmän Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevia-on-edelleen-keskimaaraista-vahemman-pirkanmaalla/): Pirkanmaalla havaittiin sinilevää neljällä järvellä viranomaisseurannassa tällä viikolla. Ajankohtaan nähden sinileviä on edelleen keskimääräistä vähemmän. Leviä voi esiintyä pitkälle syksyyn. Viikolla 33 runsaasti sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvessä. Vähäisiä sinilevähavaintoja tehtiin Sastamalan Houhajärvessä, Kangasalan Ukki-järvessä sekä Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla. Valtakunnallisten havaintopaikkojen lisäksi sinilevistä oli tällä viikolla kirjattu yksi yleisöhavainto Längelmävedeltä. Järviwikin leväbarometrin mukaan sinileviä
- [Sinilevätilanne pysynyt tasaisena niin järvillä kuin merellä](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-pysynyt-tasaisena-niin-jarvilla-kuin-merella/): Järvien ja rannikon sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet viime viikosta. Tilanne on kuitenkin ajankohtaan nähden tavanomainen ja järvillä jopa tavanomaista parempi. Merialueilla pinnanläheistä sinilevää on havaittu pääasiassa Suomenlahden itäosissa. Muualla avomerellä sinilevää esiintyy sekoittuneena vesipatsaaseen. Sinilevätilanne on ajankohtaan nähden rannikolla tavanomainen ja järvillä hieman tavanomaista parempi. Sinilevähavainnot ovat viime viikosta hieman lisääntyneet sekä järvillä että rannikolla.
- [Sinilevätilanne on melko rauhallinen Pohjalaismaakunnissa (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-on-melko-rauhallinen-pohjalaismaakunnissa-etela-pohjanmaan-ely-keskus/): Viikolla 32 sinilevätilanne on ollut melko rauhallinen epävakaisen ja tuulisen sään seurauksena. Enimmät havainnot on tehty merialueilla ja sisävesialueilla on raportoitu yksittäinen havainto. Ympäristöhallinnon havaintopaikoilla sisävesialueilla pintaveden lämpötila on tavanomainen vuodenaikaan nähden, Lappajärven Halkosaaressa 20,2 astetta ja Hinjärvellä 19,1 astetta. Merialueilla rotarien sinileväseurannassa Kaskisteneteläpuolella on havaittu hieman sinilevää. Samalla seudulla on tehty myös yksi kansalaishavainto.
- [Etelä-Savon sinilevätilanne runsastunut](https://www.vesi.fi/etela-savon-sinilevatilanne-runsastunut/): Kuudella valtakunnallisella sinileväseurannan havaintopaikalla on tehty sinilevähavaintoja Etelä-Savossa. Mikkelissä Pitkäjärven ja Launialan uimarannoilla, Pieksämäen Pieksänjärvellä, Kangasniemen kirkonkylän uimarannalla, Sulkavan Alinanniemen uimarannalla sekä Rantasalmen Pienellä Raudanvedellä on havaittu hieman sinilevää. Lisäksi kansalaishavaintoja sinilevästä on tehty muutamia. Kansalaishavaintojen mukaan hieman levää on Pieksämäen Maavedellä, Haukivuoren Ankeleenjärvellä ja Sulkavan Siikavedellä. Viikon levätilanne Etelä-Savossa on hieman runsaampi kuin mitä
- [Sinilevähavaintoja vain kahdella järvellä - levää nyt selvästi keskimääräistä vähemmän Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintoja-vain-kahdella-jarvella-levaa-nyt-selvasti-keskimaaraista-vahemman-pirkanmaalla/): Ainoastaan kahdella järvellä Pirkanmaalla näkyi sinilevää viranomaisseurannassa tällä viikolla. Ajankohtaan nähden sinilevää on nyt keskimääräistä selvästi vähemmän. Viikolla 32 havaittiin sinilevää Kangasalan Kirkkojärvessä, jossa sinilevää oli runsaasti. Vähän levää havaittiin Pyhäjärven Mäyriänrannassa Lempäälässä. Järviwikin leväbarometrin mukaan sinileviä on ajankohtaan nähden selvästi keskimääräistä vähemmän. Yleensä elokuu on sinileville otollisinta aikaa, jolloin niitä voi olla järvissä runsaastikin.
- [Sinilevätilanne hieman parantunut merialueilla, sisävesillä tilanne pysynyt hyvänä (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/vl-sinilevatilanne-hieman-parantunut-merialueilla-sisavesilla-tilanne-pysynyt-hyvana-varsinais-suomi-satakunta/): Alkuviikon myrskyn seurauksena pintavedet sekoittuivat ja sinilevähavaintoja tehtiin merialueilla vähemmän kuin viime viikolla. Sinilevän havaitseminen on kuitenkin vaikeampaa, koska levä voi olla sekoittuneena vesimassaan. Lounais-Suomen sisävesillä tilanne on edelleen ajankohtaan nähden tavanomaista parempi ja ainoastaan kahdella järvellä on havaittu sinilevää. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa sinilevää on havaittu hieman kuudella merialueiden havaintopaikalla. Havainnoista suurin osa on Saaristomeren
- [Voimakkaat tuulet ovat hajottaneet sinilevän pintakukintoja sisävesillä ja merellä](https://www.vesi.fi/voimakkaat-tuulet-ovat-hajottaneet-sinilevan-pintakukintoja-sisavesilla-ja-merella-2/): Järvien sinilevätilanne on ajankohtaan nähden rauhallinen. Merialueillakin sinilevää on havaittu satelliittikuvilta vain pinnanalaisissa kerroksissa itäisellä Suomenlahdella. Lämmin ja tyyni sää saattaa kuitenkin vielä edistää sinileväkukintojen kehittymistä. Kuluneen viikon voimakkaat tuulet ovat monin paikoin sekoittaneet sinileväkukinnat vesipatsaaseen. Valtakunnallisessa sinileväseurannassa tehdyt havainnot runsaista sinileväkukinnoista ovat vähentyneet viime viikosta, ja sinilevähavaintojen määrä on ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa matalammalla tasolla.
- [Sateet palauttivat Hämeen järvien vedenkorkeudet tyypilliselle tasolle](https://www.vesi.fi/sateet-palauttivat-hameen-jarvien-vedenkorkeudet-tyypilliselle-tasolle/): Viime viikkojen sateet ovat nostaneet vedenkorkeuksia Hämeen järvissä. Kuivan alkukesän laskemat vedenkorkeudet saivat helpotusta kesä−heinäkuun vaihteen sateista, mutta jäivät silti paikoin tyypillistä matalammalle tasolle. Nyt järvet ovat pitkälti vuodenaikaan nähden tavanomaisissa korkeuksissa. Kokemäenjoen vesistöalueen järvissä vedenkorkeudet ovat pääasiassa keskimääräisellä korkeudella vuodenaikaan nähden. Lähellä ajankohdan keskiarvotasoa ovat Kanta-Hämeen suurimman järven Vanajaveden lisäksi muun muassa Iso-Roine, Pääjärvi
- [Heinäkuussa Pohjois-Karjalassa satoi runsaasti ja vedenpinnat nousivat](https://www.vesi.fi/heinakuussa-pohjois-karjalassa-satoi-runsaasti-ja-vedenpinnat-nousivat/): Kuukauden keskilämpötila oli puolitoista astetta keskimääräistä matalampi. Runsaat sateet ovat nostaneet maakunnassa vesistöjen ja pohjavesien vedenkorkeuksia. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa lähes keskimääräisellä tasolla. Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa hieman keskimääräistä viileämpi. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä heinäkuun keskilämpötila oli puolitoista astetta pitkän ajan keskiarvoa (1991–2020) matalampi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa kaksinkertainen keskimääräiseen
- [Heinäkuun 2023 vesitilannekatsaus: Heinäkuun lopulla satoi poikkeuksellisen paljon (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/heinakuun-2023-vesitilannekatsaus-heinakuun-lopulla-satoi-poikkeuksellisen-paljon-pohjalaismaakunnat/): Kuivan kesäkuun jälkeen heinäkuun alkupuolen sateet nostivat järvien vedenpintoja ja monilla järvillä päästiin lähelle tavanomaisia kesävedenkorkeuksia. Lämpimien säiden ja vähäisten sateiden vuoksi vedenpinnat lähtivät kuitenkin laskuun heinäkuun loppua kohti. Säännösteltyjen järvien juoksutukset olivat pääosin lupaehtojen mukaisia minimijuoksutuksia heinäkuun loppupuolelle saakka. Heinäkuun viimeisen viikonlopun paikoin erittäin runsaat sateet saivat pohjalaismaakuntien järvien vedenpinnat ja jokien virtaamat nopeaan
- [Sinilevätilanne heikentynyt merialueilla ja sisävesissä](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-heikentynyt-merialueilla-ja-sisavesissa/): Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta sekä rannikkoalueilla että avomerellä. Sinilevän pintakukintoja on havaittu laajalti Gotlannin altaan pohjoisosan avomerialueilla sekä maan länsirannikon läheisyydessä. Järvilläkin on tehty enemmän havaintoja sinilevästä. Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesien havaintopaikoilla ei ole tällä viikolla tehty havaintoja erittäin runsaista sinileväkukinnoista. Runsaasti sinilevää on havaittu seitsemällä kohteella eri puolilla Suomea Lappia lukuun ottamatta. Hieman levää
- [Merialueilla sinilevää edelleen keskimääräistä enemmän, sisävesien osalta tilanne pysynyt rauhallisena (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/merialueilla-sinilevaa-edelleen-keskimaaraista-enemman-sisavesien-osalta-tilanne-pysynyt-rauhallisena-varsinais-suomi-satakunta/): Merialueella havaintoja runsaista tai erittäin runsaista leväesiintymistä on tehty viime viikkoa vähemmän, mutta sinilevää on merellä edelleen monin paikoin runsaasti ja enemmän kuin elokuun alussa keskimäärin. Voimakas tuuli on pitänyt levät veteen sekoittuneena, mutta mikäli tuuli tyyntyy, pintakukintojen määrä voi taas lisääntyä. Sisävesillä tilanne on normaalia parempi ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa sinilevää on havaittu ainoastaan
- [Sinilevähavainnot ovat vähentyneet viime viikosta Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-ovat-vahentyneet-viime-viikosta-pirkanmaalla/): Pirkanmaan järvien sinilevätilanne jatkuu edelleen maltillisena. Tällä viikolla runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja vähän sinilevää Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla sekä Vanajavedessä Sääksmäen sillan kohdalla Valkeakoskella. Kansalaishavaintoja sinilevästä Järvi-meriwiki- ja Vesi.fi-verkkopalveluihin on kirjattu tämän viikon aikana Mäyhäjärveltä ja Vanajaveden Mattisenlahdelta. Järvi-meriwikin leväbarometrin mukaan sinileviä on ajankohtaan nähden keskimääräistä vähemmän. " Yleensä elokuu on sinilevien suosikkiaikaa.
- [Sinilevätilanne on rauhallinen Pohjalaismaakunnissa (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-on-rauhallinen-pohjalaismaakunnissa-etela-pohjanmaan-ely-keskus/): Viikon 31 aikana sää on ollut epävakaista, mikä näkyy rauhoittuneena sinilevätilanteena sisävesialueilla. Lämpimät säät ovat vielä elokuussa mahdollisia, joten tilanne voi muuttua säiden mukaan nopeastikin. Merialueilla tilanne jatkuu viime viikon kaltaisena ja havaintoja on tehty useammassa pisteessä koko Pohjanmaan rannikon pituudelta. Merialueilla valtakunnallisessa sinileväseurannassa on havaittu hieman sinilevää Pietarsaaren edustalla Larsmon rannikkoalueella. Rotarien sinileväseurannassa on
- [Epävakainen sää on pitänyt järvien sinilevätilanteen maltillisena, merellä havaittu pintakukintoja](https://www.vesi.fi/epavakainen-saa-on-pitanyt-jarvien-sinilevatilanteen-maltillisena-merella-havaittu-pintakukintoja/): Sinilevää on havaittu järvillä ja rannikolla hieman vähemmän kuin viime viikolla, mutta sinilevää saattaa silti esiintyä veteen sekoittuneena. Pilvinen sää on rajoittanut satelliittihavaintojen tekemistä merialueilla. Sinilevän pintakukintoja on kuitenkin havaittu paikoin Hangon eteläpuolella Suomenlahden avomerialueella. Epävakainen sää ei ole suosinut sinileviä, ja sinilevätilanne on ajankohtaan nähden maltillinen. Sinilevähavainnot ovat viime viikosta hieman vähentyneet sekä järvillä
- [Sinilevätilanne heikentynyt sekä merialueilla että sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-heikentynyt-seka-merialueilla-etta-sisavesilla-varsinais-suomi-satakunta/): Sinilevää on havaittu ajankohtaan nähden tavanomaista enemmän sekä merialueilla että sisävesillä. Sisävesillä on paikoitellen havaittu erittäin runsaita sinileväesiintymiä. Lounais-Suomen merialueilla sinilevähavaintoja tehtiin kuluvan viikon aikana Saaristomeren sisä- ja välisaaristossa. Myös Selkämeren rannikon havaintopaikoilla on tehty sinilevähavaintoja. Merialueiden vakioseurannassa sinilevää on kuluvan viikon aikana havaittu runsaita määriä Uudenkaupungin Mannervedellä, Naantalin Mynälahdella ja Kaarinan Harvaluodon havaintopaikalla. Vähäisiä
- [Tuulinen sää hillinnyt sinileväkukintoja](https://www.vesi.fi/tuulinen-saa-hillinnyt-sinilevakukintoja/): Järvien ja rannikkoalueiden sinilevähavainnot ovat vähentyneet tällä viikolla tuulisen sään seurauksena. Merialueilta ei ole pilvisyyden vuoksi saatu kattavia satelliittihavaintoja sinilevätilanteesta, mutta tuulet ovat merelläkin sekoittaneet sinilevän pintakukintoja syvempiin vesikerroksiin. Viime päivien tuulinen sää on vähentänyt sinileväkukintojen esiintymistä. Sinilevähavainnot ovat vähentyneet sekä järvillä että Itämerellä, ja sinilevätilanne on ajankohtaan nähden rauhallinen. Sinilevää saattaa kuitenkin esiintyä sekoittuneena
- [Runsaita sateita ennustetaan viikonlopuksi Itä-Suomeen](https://www.vesi.fi/runsaita-sateita-ennustetaan-viikonlopuksi-ita-suomeen/): Viikonloppuna Suomeen muodostuu matalapaine, joka aiheuttaa voimakkaita ja melko pitkäkestoisia sateita maan keskivaiheilla. Sateet saapuvat Suomeen kaakosta perjantaina, mutta väistyvät vasta myöhään sunnuntaina tai maanantain vastaisena yönä. Runsaita sateita tulee kaakkoisrajalta Perämeren rannikolle ulottuvalla alueella. Etelä- ja Pohjois-Savossa, Karjalassa sekä Kainuussa voi sataa lauantaina paikoin yli 50 millimetriä vuorokaudessa. Sadevaroitus on annettu näille alueille. Perjantain
- [Sinilevähavaintojen määrä tavanomainen vuodenaikaan nähden Pohjalaismaakunnissa (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintojen-maara-tavanomainen-vuodenaikaan-nahden-pohjalaismaakunnissa-etela-pohjanmaan-ely-keskus/): Viikon 30 aikana sinilevähavainnot ovat lisääntyneet edellisestä seurantaviikosta. Kuitenkin viileämpi ja sateinen sää ovat hillinneet runsaita sinileväesiintymiä sisävesialueilla. Merialueilla taas on havaittu suurimmat määrät sinilevää tältä kesältä. Runsaiden sateiden mukana vesistöihin huuhtoutuneet ravinteet voivat selittää osaltaan tätä ilmiötä. Sinilevätilanne on tavanomainen aiempien vuosien tilastoihin verrattaessa. Ympäristöhallinnon veden lämpötilojen seurantapaikoilla Hinjärvellä veden lämpötila on ollut 26.7
- [Pirkanmaan sinilevätilanne jatkuu rauhallisena](https://www.vesi.fi/pirkanmaan-sinilevatilanne-jatkuu-rauhallisena/): Tällä viikolla sinilevää havaittiin Pirkanmaalla viranomaisseurannassa viidellä eri seurantapisteellä Vesilahdella, Nokialla, Valkeakoskella ja Kangasalla. Havaintoja oli yksi enemmän kuin viime viikolla. Pirkanmaan ELY-keskus seuraa maakunnan sinilevätilannetta osana valtakunnallista sinileväseurantaa. Sinilevätilanne jatkuu ajankohtaan nähden rauhallisena Pirkanmaan alueella. Vähäisiä määriä sinilevää havaittiin Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemestä ja Kuloveden Naarlahdelta, Vesilahden kirkonkylällä Pyhäjärveltä sekä Valkeakoskella Sääksmäen sillan havaintopaikalta Vanajavedeltä.
- [Merialueilla sinilevät lisääntyneet ja levää ajankohtaan nähden runsaasti, sisävesillä tilanne hieman viime viikkoa parempi (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/merialueilla-sinilevat-lisaantyneet-ja-levaa-ajankohtaan-nahden-runsaasti-sisavesilla-tilanne-hieman-viime-viikkoa-parempi-varsinais-suomi-satakunta/): Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet Lounais-Suomen merialueilla selvästi viime viikkoon verrattuna. Runsaita sinileväesiintymiä on havaittu eri puolilla Saaristomerta ja Selkämerta. Sinilevää on Lounais-Suomen merialueilla runsaasti ajankohtaan nähden, mutta sisävesien osalta sinilevätilanne on tavanomaista parempi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa kahdeksalla merialueiden havaintopaikalla on havaittu vähäinen määrä sinilevää. Selkämeren havaintopaikoista Rauman edustalla on havaittu runsaasti sinilevää. Saaristomeren alueella erittäin runsaasti
- [Sinilevätilanne hieman parantunut Lounais-Suomen alueella (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-hieman-parantunut-lounais-suomen-alueella-varsinais-suomi-satakunta/): Epävakainen sää on hillinnyt sinileväesiintymien muodostumista Lounais-Suomessa ja sinilevähavaintoja on tehty hieman vähemmän kuin edeltävällä viikolla. Tilanne on ajankohtaan nähden tavanomainen. Runsaita ja erittäin runsaita sinileväesiintymiä on vakioseurannassa havaittu ainoastaan sisävesillä. Merialueilla sinilevää on havaittu vähäisiä määriä. Vakioseurannassa vähäisiä määriä sinilevää on havaittu kuudella merialueiden havaintopaikalla. Rotareiden ylläpitämistä havaintopaikoista kuudella on havaittu vähäinen määrä sinilevää.
- [Etelä-Savossa tehty muutamia sinilevähavaintoja](https://www.vesi.fi/etela-savossa-tehty-muutamia-sinilevahavaintoja/): Tämänhetkinen sinilevätilanne on rauhallinen Etelä-Savossa. Virallisista seurantapaikoista Launialan uimarannalla sekä Pitkäjärven uimarannalla Mikkelissä on havaittu hieman sinilevää. Kansalaishavaintoja sinilevästä on tehty muutamia. Sinilevähavaintojen määrä on Etelä-Savossa laskenut edelliseen viikkoon (viikko 28) verrattuna. Kansalaishavaintoja sinilevästä on tehty Savonlinnassa Puruvedellä, Pieksämäellä Hiidenlammella sekä Puumalassa Pihlajavedellä. Sinilevän määrää sääteleviä tekijöitä ovat erityisesti lämpötila sekä saatavilla olevat ravinteet. Myös
- [Sinileväkukintojen määrä kasvanut hieman Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevakukintojen-maara-kasvanut-hieman-pirkanmaalla/): Sinilevää havaittiin kuluvan viikon viranomaisseurannassa 11 eri seurantapisteellä, mikä on kolme havaintopaikkaa enemmän kuin edellisellä viikolla. Pirkanmaan ELY-keskus seuraa maakunnan sinilevätilannetta osana valtakunnallista sinileväseurantaa. Poutainen ja lämmin sää on ollut suotuisa sinileväkukintojen muodostumiselle aiempien viikkojen sateiden jälkeen. Sadevesien mukana vesistöihin on kulkeutunut ravinteita levien käyttöön. Tällä viikolla vähäisiä määriä sinilevää havaittiin Pyynikin, Rauhaniemen ja Elianderin
- [Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintojen määrää sisävesillä ja merialueilla](https://www.vesi.fi/lammin-saa-on-lisannyt-sinilevahavaintojen-maaraa-sisavesilla-ja-merialueilla/): Sinilevähavainnot ovat runsastuneet tällä viikolla lämpimien säiden seurauksena niin sisävesillä kuin merellä. Esimerkiksi Selkämereltä on tehty tämän kesän ensimmäiset laajemmat sinilevähavainnot. Avomerialueilla sinilevän pintakukintoja on havaittu erityisesti Ahvenanmaan eteläpuolella ja Suomenlahden itäisemmissä osissa. Viileän ja sateisen viikon jälkeen alkanut lämmin sääjakso on lisännyt runsaasti sinilevähavaintoja sekä järvillä että rannikolla. Tällä viikolla sinilevähavaintoja onkin tehty enemmän
- [Sinilevähavaintojen määrä kääntyi laskuun Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintojen-maara-kaantyi-laskuun-pirkanmaalla/): Sinilevää havaittiin Pirkanmaalla kuluvan viikon viranomaisseurannassa vain neljällä eri seurantapisteellä Sastamalassa, Nokialla ja Kangasalla. Edellisellä viikolla havaintoja tehtiin lähes kolminkertainen määrä. Pirkanmaan ELY-keskus seuraa maakunnan sinilevätilannetta osana valtakunnallista sinileväseurantaa. Kuluvan viikon hieman viileämpi ja epävakaisempi sää on vähentänyt sinilevähavaintoja Pirkanmaalla edellisviikosta. Monella paikalla, jolla vielä viikko sitten tehtiin havaintoja pienistä määristä levää, ei tällä viikolla
- [Viikon sinilevätilanne on rauhallinen – ei sinilevähavaintoja Pohjalaismaakunnissa (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)](https://www.vesi.fi/viikon-sinilevatilanne-on-rauhallinen-ei-sinilevahavaintoja-pohjalaismaakunnissa-etela-pohjanmaan-ely-keskus/): Viikon 29 aikana ei ole havaittu sinilevää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella, virallisilla seurantapisteillä eikä kansalaishavainnoissa. Tuulinen ja sateinen sää on todennäköisin syy sinileväesiintymien vähenemiseen. Sisävesialueilla valtakunnallisessa sinileväseurannassa ei ole havaittu sinilevää kuluneen viikon aikana. Myöskään kansalaishavaintojen mukaan sinilevää ei ole havaittu. Myöskään merialueilla ei ole tehty sinilevähavaintoja. Alkuviikon tuulinen ja sateinen sää on todennäköisesti sekoittanut sekä
- [Pirkanmaan pienvesien kartoittaminen on käynnissä](https://www.vesi.fi/pirkanmaan-pienvesien-kartoittaminen-on-kaynnissa/): Pirkanmaan ELY-keskus kartoittaa parhaillaan pienvesien nykytilaa ja ennallistamistarpeita osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Tavoitteena on pienvesien tilan parantaminen. Pirkanmaan ELY-keskus on kartoittanut huonosti tunnettujen pienvesien tilaa ja ennallistamistarpeita Pirkanmaalla. Erityisesti kartoituksissa on keskitytty lähteikköihin ja puroihin, sillä nämä ovat pienvesityypeistä uhanalaisimpia ja kiireellisimmin ennallistettavia. - Tänä vuonna tavoitteena on lähteikköjen ja purojen lisäksi kartoittaa myös lampia, kertoo projektisuunnittelija
- [Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt Pohjalaismaakunnissa](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintojen-maara-lisaantynyt-pohjalaismaakunnissa-etela-pohjanmaan-ely-keskus/): Viikon 28 aikana sinilevähavainnot Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla ovat lisääntyneet lämmenneiden säiden seurauksena. Sinilevää on havaittu usealla sisävesialueella ja jonkin verran Kokkolan seudun rannikkoalueilla. Vaasan seudulla ja Pohjanmaan eteläosissa tilanne on rauhallinen, eikä niiden rannikkoalueilla ole havaittu sinilevää virallisilla seurantapisteillä tai kansalaishavainnoissa. Vuoden 1998–2022 Järvi-Meriwikiin merkattujen sinileväesiintymien keskiarvoon verrattuna sinilevää on tällä hetkellä runsaammin. Sisävesialueilla
- [Kyttyrälohen kalastuksessa tulee huomioida Atlantin lohi](https://www.vesi.fi/kyttyralohen-kalastuksessa-tulee-huomioida-atlantin-lohi/): Tenon kalastus on ensi kalastuskaudella poikkeuksellista. Atlantin lohen kanta on hyvin heikko, ja sen kalastus on kiellettyä. Sen sijaan kyttyrälohta odotetaan nousevan Tenoon, mutta määrää on vaikea ennakoida. Kaikkien Tenojoella tänä vuonna kalastavien on hyvä tunnistaa kyttyrälohi ja tietää, kuinka sen kanssa tulee toimia. Alkavana kesänä on varauduttava kyttyrälohen voimakkaaseen nousuvaellukseen Tenon vesistöön. Kyttyrälohen nousu
- [Ankerias rauhoitettu merialueella vapaa-ajan kalastuksessa myös heinäkuussa](https://www.vesi.fi/ankerias-rauhoitettu-merialueella-vapaa-ajan-kalastuksessa-myos-heinakuussa/): Ankeriaan kalastusrajoitukset ovat muuttuneet. Ankerias on rauhoitettu koko vuoden merialueella vapaa-ajankalastuksessa, siis myös heinäkuussa. Sisävesillä kaikessa kalastuksessa ja merialueen kaupallisessa kalastuksessa ankerias on rauhoitettu koko vuoden paitsi heinäkuussa. Elokuusta kesäkuuhun ankerias on täysin rauhoitettu kaikelta kalastukselta koko Suomessa. Vapaa-ajankalastajat saavat pyytää ankeriasta sisävesillä heinäkuussa, mutta merialueilla eivät silloinkaan. Kaupalliset kalastajat saavat pyytää ankeriasta heinäkuussa niin
- [Vältä saimaannorpille vaarallista verkkokalastusta heinäkuussa](https://www.vesi.fi/valta-saimaannorpille-vaarallista-verkkokalastusta-heinakuussa/): Tänä keväänä saimaannorpan kuutteja syntyi ennätysmäärä, yhteensä 100. Laji on silti erittäin uhanalainen, ja kalastajilta vaaditaan erityistä tarkkuutta ja vastuullisuutta norppavesillä etenkin heinäkuussa verkkokalastuskiellon päättyessä. Heinäkuussa norppavesillä verkkokalastusta tulisi välttää ja käyttää kalastukseen muita pyydyksiä, jotta keväällä syntyneet kuutit saisivat kasvaa rauhassa. Saimaannorpan suojelemiseksi on säädetty kalastusrajoituksia. Voimassa olevat kalastusrajoitukset ovat tehonneet hyvin: suojelustrategian 400
- [Suomi ja Norja sopivat Tenojoen kalastussäännöstä](https://www.vesi.fi/suomi-ja-norja-sopivat-tenojoen-kalastussaannosta/): Tenojoen kalastusta säätelevän kalastussäännön neuvottelut Suomen ja Norjan välillä on saatu päätökseen. Saavutetulla neuvottelutuloksella pyritään mahdollistamaan Tenon arvokkaiden lohikantojen elpyminen mutta samalla tukemaan saamelaista kalastuskulttuuria ja sen jatkuvuutta. Kalastussääntö on vuonna 2017 solmitun Tenon kalastussopimuksen liite, jota päivitetään 5−7 vuoden välein. Uudessa säännössä Tenojoen lohenkalastuksen salliminen sidottaisiin tiukemmin lohikantojen vuosittaiseen tilaan, mutta muiden kalalajien kalastusmahdollisuudet
- [Pelastetaan järvilohi -kampanja nostaa esiin järvilohen hätätilan](https://www.vesi.fi/pelastetaan-jarvilohi-kampanja-nostaa-esiin-jarvilohen-hatatilan-2/): Saimaalla ja Pielisellä elävä äärimmäisen uhanalainen järvilohi on todellisessa vaarassa kuolla sukupuuttoon. Viimeisimmän viiden vuosikymmenen aikana järvilohikanta on ollut täysin riippuvainen viljelystä ja istutuksista. Maa- ja metsätalousministeriö avasi Pelastetaan järvilohi -kampanjan ja kokosi yhteen keskeiset vaikuttajatahot yhteiseen tilaisuuteen etsimään tilanteeseen ratkaisuja. Järvilohi on viime vuosikymmeninä kohdannut monia haasteita. Vesirakentaminen on tukkinut vaellusreittejä, järvilohta on kantaan
- [Laadulla ja monipuolisuudella Suomen kalastusmatkailu nousuun – kalastusmatkailun työryhmä luovutti esityksensä ministeri Kurviselle](https://www.vesi.fi/laadulla-ja-monipuolisuudella-suomen-kalastusmatkailu-nousuun-kalastusmatkailun-tyoryhma-luovutti-esityksensa-ministeri-kurviselle/): Kalastusmatkailun edistämiseksi esitetään kunnianhimoista ohjelmaa: visiona on, että Suomessa on monipuoliset ja Euroopan laadukkaimmat kalastuspalvelut vuonna 2033. Kalastusmatkailun kehittämisohjelman laatimiseen nimetty työryhmä luovutti ohjelman maa- ja metsätalousministeri Antti Kurviselle 30.3.2023. Suomessa on 511 kalastusmatkailuyritystä ja ne työllistävät 935 henkilötyövuotta. Suomen vesistöissä ja kalakannoissa on hyvä potentiaali kalastusmatkailun kehittämiseen. Suomella on kuitenkin heikko imago kansainvälisillä markkinoilla
- [Esitys vastuullisen vesilintumetsästyksen ja riistalintutarhauksen strategiaksi on valmistunut](https://www.vesi.fi/esitys-vastuullisen-vesilintumetsastyksen-ja-riistalintutarhauksen-strategiaksi-on-valmistunut/): Maa- ja metsätalousministeriö asetti keväällä 2022 laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan esitystä vastuullisen vesilintumetsästyksen ja riistalintutarhauksen strategiaksi. Nyt valmistunut esitys sisältää useita toimia, joilla vahvistetaan taantuvia vesilintukantoja sekä edistetään tarhattujen riistalintujen hyvinvointia. Suomella on keskeinen rooli EU:n vesilintukantojen pesimäalueena, eräillä lajeilla jopa 95 % pesimäkannasta pesii Suomen alueella. Pitkäaikaisissa seurannoissa on todettu useiden vesilintulajien kantojen merkittävästi pienentyneen
- [Rantaluonnon tilaa parannetaan maanomistajien yhteistyöllä METSO-ohjelman uudessa hankkeessa](https://www.vesi.fi/rantaluonnon-tilaa-parannetaan-maanomistajien-yhteistyolla-metso-ohjelman-uudessa-hankkeessa/): Rantaluonnon tilaa parannetaan yhteistyössä kuntien ja muiden maanomistajien kanssa keväällä käynnistyvässä hankkeessa. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke on osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO) ja se toimii Varsinais-Suomen alueella, erityisesti Salossa ja Uudessakaupungissa. Pienvesien, vesistöjen ja meren rannat lähiympäristöineen muodostavat elinympäristöjen verkostoja. Oma tärkeä roolinsa on niin pienillä puroilla kuin suuremmilla joilla ja järvilläkin. Ranta-alueilla elää
- [Maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuki vahvistettiin](https://www.vesi.fi/maatalouden-ja-vesiviljelyn-kustannustuki-vahvistettiin/): Laki määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista vahvistettiin tänään 3. maaliskuuta presidentin esittelyssä. Laki tulee voimaan 1. huhtikuuta 2023. Tuottajahintojen nousu on vain osittain kattanut tuotantokustannusten nousua. Kustannustuet osaltaan varmistavat kotimaisen tuotannon jatkumista ja huoltovarmuuden säilymistä tilanteessa, jossa tuotannon kannattavuus ja toiminnanharjoittajien maksuvalmius ovat heikentyneet. Maatalouden ja vesiviljelyn määräaikaisiin kustannustukiin on vuoden 2023 lisätalousarviossa osoitettu 95
- [Soiden ennallistamisessa taas ennätysvuosi – Helmi-ohjelma hyvässä vauhdissa vuonna 2022](https://www.vesi.fi/soiden-ennallistamisessa-taas-ennatysvuosi-helmi-ohjelma-hyvassa-vauhdissa-vuonna-2022/): Helmi-ohjelmassa ennallistettiin viime vuonna 6700 hehtaaria soita, mikä päihittää aiemmat ennätysvuodet 2021 ja 2020. Ennallistaminen on keskittynyt pääosin valtion maille ja työstä on vastannut Metsähallitus. Helmi-ohjelmassa eri elinympäristöjen tilaa parannettiin useilla eri toimilla sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. ”Soiden suojelussa ja ennallistamisessa saavutimme jälleen huipputulokset. Suomessa on valtavasti soihin liittyvää osaamista. Jotta saavutamme merkittävät ennallistamistavoitteet,
- [Pilottihankkeilla etsitään ratkaisuja maa- ja metsätalouden ravinnekuormituksen vesistöpäästöihin ja vesimäärien hallintaan](https://www.vesi.fi/pilottihankkeilla-etsitaan-ratkaisuja-maa-ja-metsatalouden-ravinnekuormituksen-vesistopaastoihin-ja-vesimaarien-hallintaan/): Metsistä ja pelloilta vesistöihin karkaavat ylimääräiset ravinteet aiheuttavat vesistöissä rehevöitymistä ja taloudellista menetystä maanomistajille. Vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoittaa neljää pilottihanketta vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa vuosina 2023–2024. Piloteissa suunnitellaan ja toteutetaan vesiensuojelu ja -hallintatoimia vesistöä ympäröivällä valuma-alueella. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat lisääntyvät sateet ja leudot talvet lisäävät ravinnekuormitusta vesiin. Paremman maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avulla voidaan tehostaa vesiensuojelua
- [Kalastuskiintiöjärjestelmää koskeva lakimuutos vahvistettu](https://www.vesi.fi/kalastuskiintiojarjestelmaa-koskeva-lakimuutos-vahvistettu/): Lakimuutos vahvistettiin 5.1.2023 presidentin esittelyssä. Keskeistä lakimuutoksessa on siirrettävien käyttöoikeuksien eli kaupallisten kalastajien kiintiöosuuksien muuttuminen toistaiseksi voimassa oleviksi, mikä vahvistaa kiintiöjärjestelmän pysyvyyttä ja vakautta. Muutettu laki tulee voimaan 10.1.2023. Lakimuutoksella silakan troolikalastuksen, kilohailin ja lohen siirrettävät käyttöoikeudet vahvistettiin toistaiseksi voimassa oleviksi. Tämä mahdollistaa käyttöoikeuksien haltijoina toimivien kaupallisten kalastajien toiminnan pitkäjänteisen suunnittelun ja antaa varmuutta investointien
- [Suojavyöhykkeiden kohdentamisaineistoon muutoksia - kehittämisprojekti käynnistynyt](https://www.vesi.fi/suojavyohykkeiden-kohdentamisaineistoon-muutoksia-kehittamisprojekti-kaynnistynyt/): Ympäristönkorvauksen suojavyöhykkeet toimenpiteen kohdentamisaineiston kehitystyö on käynnistynyt. Kehitystyön lähtökohtana on vesien suojelun tehostaminen ja tavoitteena on, että uusi kohdentamisaineisto olisi käytössä vuonna 2024. Uuden CAP-kauden käynnistyessä suojavyöhykkeitä voi perustaa vesistöjen varteen, pohjavesialueella sekä kosteikkojen reuna-alueilla. Aineisto eroaa aikaisemmasta eivätkä kaikki jo olemassa olevat suojavyöhykkeet sisälly kohdentamisaineistoon. Hämmennystä on herättänyt muun muassa se, että merta ei
- [Suomella tärkeä rooli YK:n vesikonferenssissa – maailman maat kokoontuvat 46 vuoden tauon jälkeen](https://www.vesi.fi/suomella-tarkea-rooli-ykn-vesikonferenssissa-maailman-maat-kokoontuvat-46-vuoden-tauon-jalkeen/): YK:n vesikonferenssi järjestetään 46 vuoden tauon jälkeen 22.-24.3. New Yorkissa. Suomesta konferenssiin osallistuu laaja delegaatio vesialan toimijoita. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio korostaa vesivarojen hyvän hallinnan merkitystä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja suomalaista vesialan korkeaa osaamista. YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa vesi on korkealla tasolla; vesi on elämän edellytys ja puhdas vesi edesauttaa
- [Vesiosaamisen kasvuun ja kansainvälistymiseen jälleen rahoitusta – kestävän kasvun ohjelmasta on myönnetty avustusta 3,3 milj. euroa 21:lle vesiosaamisen hankkeelle](https://www.vesi.fi/vesiosaamisen-kasvuun-ja-kansainvalistymiseen-jalleen-rahoitusta-kestavan-kasvun-ohjelmasta-on-myonnetty-avustusta-33-milj-euroa-21lle-vesiosaamisen-hankkeelle/): Etelä-Savon ELY-keskus ja maa- ja metsätalousministeriö järjestivät 10.1.-17.3.2023 toisen avoimen hankehaun vesiosaamisen kehittämishankkeille. Hakemuksia tuli 27, joista yhtätoista on päätetty rahoittaa. Avustuksia myönnettiin yhteensä 1,5 milj. euroa. Tuensaajia on 27. Yhteensä vesiosaamisen kasvun ja kansainvälistymisen hankkeisiin on nyt myönnetty kahdella hakukierroksella 3,3 milj. euroa vuosille 2022-2025. Tuensaajia on yhteensä 49. – Työ vesisektorilla on merkityksellistä
- [YK:n kestävän kehityksen seurantakokous pureutuu Agenda2030-tavoitteiden haasteisiin](https://www.vesi.fi/ykn-kestavan-kehityksen-seurantakokous-pureutuu-agenda2030-tavoitteiden-haasteisiin/): YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittinen foorumi High Level Political Forum on Sustainable Development (HLPF) järjestetään New Yorkissa 10.–19. heinäkuuta 2023. Kokouksen aiheina ovat koronapandemiasta toipumisen kiihdyttäminen ja kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda2030) toteuttaminen. Suomi painottaa kansainvälisen monenkeskisen yhteistyön tärkeyttä Agenda2030:n toteuttamisessa. Painopisteinä ovat ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo, naisten ja tyttöjen oikeudet, seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet,
- [Sinilevätilanteessa ei suuria muutoksia Pohjalaismaakunnissa](https://www.vesi.fi/sinilevatilanteessa-ei-suuria-muutoksia-pohjalaismaakunnissa/): Viikon 27 aikana sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet. Viilentyneet säät voivat rauhoittaa tilannetta, kuitenkin säiden uudelleen lämmetessä sinilevän esiintyminen voi lisääntyä nopeasti. Sisävesialueilla valtakunnalliseen sinileväseurantaan kuuluvilla pisteillä on havaittu hieman sinilevää Ähtärin Peränteen venevalkamalla, Ähtärinjärven Suninsalmella, Ähtärinrannan koululla ja Kannuslahdella. Merialueilla Suomen ympäristökeskuksen Tarkka+ -palvelun satelliittikuvista torstaina 28.6 on mahdollisesti havaittu sinilevää noin 5 kilometriä rannikosta
- [Lapissa on tehty ensimmäiset sinilevähavainnot](https://www.vesi.fi/lapissa-on-tehty-ensimmaiset-sinilevahavainnot/): Lapissa on juhannuksen jälkeen tehty sinilevähavaintoja muutamalla havaintopaikalla Kittilän ja Posion vesistöissä. Runsaasti sinilevää sisältävää vettä ei pidä käyttää talousvetenä, saunavetenä tai syötävien kasvien kasteluvetenä. Valtakunnallisessa leväseurannassa havaittiin vähäisiä määriä sinilevää Yli-Kitkan Himmerkinlahdessa ja Kittilän Molkojärvessä. Runsaasti sinilevää oli Kittilän Kallon Syväjärvessä. Sinileväseuranta kertoo havaintopaikan sinilevätilanteen havaintohetkellä, ei koko järven tai rannikkoalueen levätilannetta. Valtakunnallinen leväseuranta
- [Viileä ja sateinen sää on pitänyt sinilevätilanteen rauhallisena järvillä ja merellä](https://www.vesi.fi/viilea-ja-sateinen-saa-on-pitanyt-sinilevatilanteen-rauhallisena-jarvilla-ja-merella-2/): Sisävesissä ja rannikolla on tehty tällä viikolla keskimääräistä vähemmän sinilevähavaintoja viileän sään ja sateiden seurauksena. Myös loppuviikosta havaitut sinilevän runsaat pintakukinnat Suomen merialueilla ovat nyt sekoittuneet koko vesikerrokseen. Viileä sää ja sateet ovat vähentäneet sinilevähavaintoja pintavesien sekoittumisen myötä. Tällä viikolla sinileviä onkin sekä sisävesissä että rannikolla selvästi vähemmän kuin ajankohdalle on tyypillistä. Myös kansalaishavainnoissa sinileväesiintymät
- [Viileä ja tuulinen sää on rauhoittanut levätilannetta Etelä-Savon järvillä](https://www.vesi.fi/viilea-ja-tuulinen-saa-on-rauhoittanut-levatilannetta-etela-savon-jarvilla/): Lämmin kesäsää juhannuksen jälkeen runsastutti sinilevähavaintoja. Tämä kehitys on tyypillistä, heinä-elokuussa havaintojen määrä yleensä kohoaakin alkukesään verrattuna. Viikon 26 sinilevätilanne oli Etelä-Savossa kuitenkin moninkertainen ajankohdan keskiarvoon verrattuna. Myös koko Suomen tasolla havaintoja tehtiin ajankohdan keskiarvoa runsaammin. Viime päivien tuulet ja sateet ovat hieman rauhoittaneet tilannetta sekoittamalla pintavesiä, jolloin levää ei ole pintaan päässyt muodostumaan. Etelä-Savon
- [Kesäkuun alku oli Pohjois-Karjalassa kuiva, mutta loppukuusta satoi runsaasti](https://www.vesi.fi/kesakuun-alku-oli-pohjois-karjalassa-kuiva-mutta-loppukuusta-satoi-runsaasti/): Kuukauden alkupuoli oli viileä ja vähäsateinen. Kuun puolivälin lämpöjaksoa seurasi runsaita sateita ja viileämpää säätä. Vedenkorkeudet olivat kuun lopussa keskimääräisellä tasolla. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa hetken lämpimiä, kunnes viilenivät nopeasti. Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuu oli Pohjois-Karjalassa hieman keskimääräistä viileämpi. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä kesäkuun keskilämpötila oli 0,7-0,8°C pitkän ajan keskiarvoa (1991–2020) viileämpi. Kuukauden
- [Sateet nostivat kuivan alkukesän laskemia vedenkorkeuksia](https://www.vesi.fi/sateet-nostivat-kuivan-alkukesan-laskemia-vedenkorkeuksia/): Hämeen järvien vedenkorkeudet ovat monin paikoin tavallista matalammalla alkukesän vähäisten sateiden vuoksi. Viime viikon sateet nostivat vedenkorkeuksia hieman koko Hämeessä, ja sateiden ennustetaan jatkuvan. Loppukevään ja alkukesän vähäiseksi jääneet sateet johtivat vedenkorkeuksien laskuun joissain Kokemäenjoen vesistöalueen järvissä. Viime päivien sateet ovat tuoneet pientä helpotusta mataliin vedenkorkeuksiin. Tammelan Pyhäjärven ja Liesjärven vedenpinnat ovat 5–10 senttimetriä tyypillistä
- [Uhanalaiset jokihelmisimpukat pääsivät lemmenlomalle Konneveden tutkimusasemalle - ainutlaatuinen poikasviljely onnistui](https://www.vesi.fi/uhanalaiset-jokihelmisimpukat-paasivat-lemmenlomalle-konneveden-tutkimusasemalle-ainutlaatuinen-poikasviljely-onnistui/): Pinsiön-Matalusjoelta vietiin viime vuonna jokihelmisimpukoita eli raakkuja lisääntymään Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Raakut lisääntyivät onnistuneesti asemalla. Kyse on ensimmäisestä näin laajan mittakaavan poikasviljelyprojektista Suomessa. Life Revives-projektissa viljellään ja kasvatetaan laitosolosuhteissa kahdeksaa uhanalaista raakkupopulaatiota: Suomessa Konneveden tutkimusasemalla ja Virossa Põlulan kalanviljelylaitoksella. - Muutaman vuoden päästä raakunpoikaset siirretään takaisin kotijokiinsa. Siirretyistä poikasista noin 5000–20 000 yksilöä tulee
- [Pohjalaismaakunnissa tehty sinilevähavaintoja sekä merialueilla että sisävesillä](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakunnissa-tehty-sinilevahavaintoja-seka-merialueilla-etta-sisavesilla/): Kuluneen viikon aikana Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sijaitsevilla ELY-keskuksen sisävesien virallisilla levähavaintopisteillä sinilevää on havaittu useassa pisteessä. Meri- ja rannikkoalueilla sinilevätilanne on vielä rauhallinen. Pitkään jatkuneet lämpimät säät ovat muuttaneet pohjalaismaakuntien sinilevätilannetta ja sinilevää esiintyy jo runsaammin. Esiintyneet ja ennustetut ukkoskuurot voivat tuoda mukanaan runsaita vesisateita, joiden mukana vesistöihin valuvat ravinteet voivat lisätä levien esiintymistodennäköisyyttä.
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.6.2023](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-29-6-2023/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,22. Nyt taso on 8 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on laskenut tulvahuipusta jo puoli metriä. Lisäjuoksutukset Naapuskosken säännöstelypadosta ja Konnuksen tulvakanavasta on lopetettu kaksi viikkoa sitten. Iisalmen reitillä Kiuruvesi, Porovesi ja Onkivesi ovat kesäkauden luparajoissa. Juoksutus on ollut vähäistä jo pitkään. Juhannusviikonlopun sateetkin osuivat Iisalmen reitille lievinä, koska
- [Sinilevätilanne heikentynyt huomattavasti sisävesillä ja rannikolla, myös merialueilla runsaasti sinilevää](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-heikentynyt-huomattavasti-sisavesilla-ja-rannikolla-myos-merialueilla-runsaasti-sinilevaa/): Järviltä ja rannikolta tehdyt sinilevähavainnot ovat kaksinkertaistuneet viime viikosta lämpimän sään seurauksena. Havaintoja on tehty jopa maan pohjoisosissa. Myös Suomen avomerialueilla on havaittu runsaasti pinnanalaista sinilevää, ja osa kukinnasta on noussut jo pintaan Suomenlahdella. Lämpimien sääolosuhteiden vuoksi sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt huomattavasti viime viikosta. Sinilevähavaintoja on tällä viikolla tehty niin sisävesissä kuin rannikolla selvästi enemmän
- [Sinilevät runsastuneet hieman Pirkanmaan vesistöissä](https://www.vesi.fi/sinilevat-runsastuneet-hieman-pirkanmaan-vesistoissa-2/): Sinilevät ovat lisääntyneet Pirkanmaalla kesäkuun viimeisellä viikolla. Runsaasti sinilevää on havaittu Sastamalassa Liekovedellä. Vähän sinilevää näkyi seitsemällä seurantapaikalla. Viikolla 26 Pirkanmaalla havaittiin runsaasti sinilevää Sastamalassa Liekovedellä. Vähän sinilevää havaittiin seitsemällä seurantapaikalla, Pyhäjärvessä Lempäälän Mäyriänrannassa, Nokialla Lehtiniemessä ja Halkoniemessä sekä Maatialanlahdella, Nokian Tottijärvessä, Kangasalan Kirkkojärvessä ja Sastamalan Houhajärvessä. Virallisten leväseurantapaikkojen lisäksi järviwikiin oli kirjattu sinilevähavaintoja Roineelta,
- [Sinilevät runsastuneet Saaristomerellä, sisävesialueilla tilanne viime viikon kaltainen](https://www.vesi.fi/sinilevat-runsastuneet-saaristomerella-sisavesialueilla-tilanne-viime-viikon-kaltainen/): Sinilevähavainnot Lounais-Suomen merialueella ovat lisääntyneet. Järvien osalta tilanne on pysynyt ajankohtaan nähden tyypillisenä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa runsaita sinileväesiintymiä on havaittu sekä Saaristomerellä että sisävesialueilla. Merialueilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa sinilevää on havaittu vähäisiä määriä Kustavin rannikkoalueella ja Uudenkaupungin Mannervedellä. Rauman edustan ja Kaarinan Harvaluodon havaintopaikoilla sinilevää on vakioseurannassa havaittu runsaasti. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen merialueilla sinilevätilanne on ajankohtaan
- [Kesän leväseuranta on pyörähtänyt käyntiin – Keski-Suomen sinilevätilanne toistaiseksi ajankohtaan nähden tyypillinen](https://www.vesi.fi/kesan-levaseuranta-on-pyorahtanyt-kayntiin-keski-suomen-sinilevatilanne-toistaiseksi-ajankohtaan-nahden-tyypillinen/): Valtakunnallinen leväseuranta alkoi jälleen kesäkuun alussa. Seurantaa toteutetaan viikoittain ja se jatkuu syyskuun loppuun saakka. Keski-Suomen alueella seurannassa on mukana 11 järveä. Havaintotiedot julkaistaan aina torstaisin Järviwiki-palvelussa, osoitteessa www.jarviwiki.fi. Järviwiki-palvelu on kaikille avoin, ja sinne voi laittaa myös omia levähavaintoja asiantuntijoiden viikoittaisten havaintojen lisäksi. Keski-Suomessa vain yksittäisiä levähavaintoja Tämän kesän sinilevätilannetta on vaikea ennustaa. Sinilevät
- [Paljon uusia vesistökunnostushankkeita pohjalaismaakunnissa (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/paljon-uusia-vesistokunnostushankkeita-pohjalaismaakunnissa-pohjalaismaakunnat/): Pohjalaismaakunnissa on vuonna 2023 jälleen käynnistymässä runsaasti uusia vesistökunnostushankkeita. Yhteensä on myönnetty tai ollaan myöntämässä rahoitusta noin kolmellekymmenelle hankkeelle virtavesien, järvien ja rannikkovesien tilan parantamiseksi yli 800.000 euron edestä. Kaikkiaan kunnostushankkeita on käynnissä pohjalaismaakunnissa yli 50 joiden valtionavustusten yhteenlaskettu summa ylittää 2,6 miljoonaa euroa. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella on kesäkuun loppuun mennessä myönnetty ympäristöministeriön
- [Suomen laajin vesiensuojeluhanke levittänyt kipsiä jo reilut 38 000 hehtaaria](https://www.vesi.fi/suomen-laajin-vesiensuojeluhanke-levittanyt-kipsia-jo-reilut-38 000-hehtaaria/): KIPSI-hanke käynnistyi vuonna 2019 Saaristomeren valuma-alueella tarkoituksenaan vähentää maataloudesta vesistöihin aiheutuvaa kiintoaines- ja fosforikuormitusta. Vuonna 2022 KIPSI-hanke laajeni kattamaan koko Suomen rannikkoalueen, missä on runsaasti kipsikäsittelyyn sopivia peltoja ja hyvät mahdollisuudet parantaa vesien tilaa. Haku sulkeutuu kesäkuun lopussa tämän vuoden levitystilausten osalta. Ennen KIPSI-hanketta kipsinlevitystä vesiensuojelukeinona on testattu ainakin Trap- ja SAVE-hankkeissa, joissa levitysala oli
- [Sinilevähavainnot lisääntyneet juhannusviikolla sisävesillä ja merellä](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-lisaantyneet-juhannusviikolla-sisavesilla-ja-merella/): Sisävesien sinilevätilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen, vaikka sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta. Rannikolla sinilevää on havaittu hieman keskimääräistä enemmän. Myös merialueilla sinileväkukinnat ovat runsastuneet selvästi, etenkin Porkkalanniemen ja Helsingin eteläpuolella. Sinilevätilanne on edelleen rauhallinen, vaikka sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt viime viikosta. Kahdella valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoista Etelä-Suomessa on havaittu runsaasti sinilevää. Yhdellä järvellä sinilevää on havaittu
- [Juhannusviikon sinilevätilanne Etelä-Savossa rauhallinen](https://www.vesi.fi/juhannusviikon-sinilevatilanne-etela-savossa-rauhallinen/): Sinilevätilanne on pysynyt Etelä-Savossa ajankohdalle tyypillisesti rauhallisena. Virallisia viikoittaisia seurantapaikkoja Etelä-Savossa on 15, joista yhdessä, Kangasniemen kirkonkylän uimalassa Puulassa, on havaittu hieman sinilevää. Lisäksi kansalaishavaintoja sinilevistä on tehty muutamia. Kansalaishavaintojen mukaan hieman levää on havaittu Puumalassa Saimaan Koskenselällä. Mäntyharjun Huuhtjärvellä sekä Mikkelin Kyyvedellä on havaittu hieman tai runsaasti sinilevää. Lämpimät pintavedet ja aurinkoinen sää edistävät
- [Pohjalaismaakunnissa tehty kesän ensimmäiset sinilevähavainnot](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakunnissa-tehty-kesan-ensimmaiset-sinilevahavainnot/): Pohjalaismaakunnissa on tehty kesän ensimmäiset sinilevähavainnot, kuitenkin sinilevätilanne on vielä rauhallinen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla pohjalaismaakunnissa Karperönjärvellä ja Lappajärven Lakaniemessä on havaittu hieman sinilevää. Merialueilla tai merenrannoilla ei ole vielä valtakunnallisessa sinileväseurannassa tehty tällä alueella sinilevähavaintoja. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto teki Järvi-meriwikiin vietyjä havaintoja tämän viikon keskiviikkona ja Halsuanjärven uimarannalla, Hejmsjön uimarannalla ja Prästlandin rannalla, joissa havaittu hieman
- [Sinilevää havaittu Lounais-Suomen sisävesissä ja merialueella](https://www.vesi.fi/sinilevaa-havaittu-lounais-suomen-sisavesissa-ja-merialueella/): Sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt tällä viikolla Lounais-Suomessa niin järvillä kuin merialueellakin. Sinilevätilanne on kuitenkin pysynyt helteistä huolimatta rauhallisena ja ajankohtaan nähden tyypillisenä eikä runsaita esiintymiä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa ole havaittu. Muutamilla seurantapisteillä meri- ja sisävesialueilla levää on havaittu vähäisiä määriä. Lämpimän sään jatkuessa levätilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Merialueilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa sinilevää on havaittu vähäisiä
- [Kesän vesitilanne näyttää lupaavalta Pirkanmaalla - sateiden määrä voi vaikuttaa](https://www.vesi.fi/kesan-vesitilanne-nayttaa-lupaavalta-pirkanmaalla-sateiden-maara-voi-vaikuttaa/): Vähäsateisesta keväästä huolimatta suuret säännöstellyt järvet ovat pääosin saavuttaneet kesäkorkeutensa Pirkanmaalla. Suurilla säännöstelemättömillä järvillä veden pinta voi olla hieman keskiarvon alapuolella. Pirkanmaan vesitilanteessa on hyviä uutisia, kun juhannus lähestyy. Säännöstellyt suuret järvet ovat pääosin saavuttaneet kesäkorkeutensa. Kevään vähäsateisuudesta huolimatta järvien vedenkorkeudet on saatu hyvälle tasolle. Suurilla säännöstelemättömillä järvillä veden pinta voi olla vuodenaikaan nähden hieman
- [Vesistökunnostuksiin tukea Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksiin-tukea-varsinais-suomen-ja-satakunnan-alueella/): Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt kevään aikana avustuksia vesien tilaa ja käyttöä parantaville hankkeille (15 kpl) Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa yhteensä 430 000 €. Lisäksi pohjavesien suojelusuunnitelmien laadintaan on myönnetty avustuksia 36 000 € viidelle hankkeelle. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamista laaja-alaisista maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeista lisäksi neljä hanketta kohdistuu Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle, näiden hankkeiden avustusosuus on
- [Alkukesän sateettomuus kuivattanut nopeasti Lounais-Suomen vesistöjä ja maaperää](https://www.vesi.fi/alkukesan-sateettomuus-kuivattanut-nopeasti-lounais-suomen-vesistoja-ja-maaperaa/): Kuivuus koettelee Lounais-Suomea jo nyt alkukesällä ja lähiaikojen sääennuste ei lupaa helpotusta, pikemminkin päinvastoin. Loppukevään ja alkukesän erittäin vähäisen sademäärän vuoksi sekä pinta- että pohjavedet ovat laskussa. Vettä on satanut Varsinais-Suomessa laajoilla alueilla toukokuun alun jälkeen puolessatoista kuukaudessa yhteensä vain n. 20 mm. Alkukesän vesitilanne muistuttaa monin paikoin kesän 2018 alkua, jolloin oli erittäin kuiva
- [Sinilevähavainnot lisääntyneet hieman sisävesillä ja rannikolla](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-lisaantyneet-hieman-sisavesilla-ja-rannikolla/): Sinilevätilanne on edelleen rauhallinen, vaikka järviltä ja rannikkoalueilta tehdyt havainnot ovat lisääntyneet. Kahdella sisävesien havaintopaikalla Etelä-Suomessa on havaittu runsaasti sinilevää. Suomen avomerialueilla ei toistaiseksi ole tehty havaintoja pintakukinnoista. Pintavedet niin merellä kuin sisävesilläkin ovat lämpenemässä. Sinilevätilanne on edelleen rauhallinen, vaikka sinilevähavaintojen määrä on hieman lisääntynyt viime viikosta. Kahdella valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoista Etelä-Suomessa on havaittu runsaasti
- [Ei sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/ei-sinilevahavaintoja-etela-pohjanmaan-ely-keskuksen-alueella-pohjalaismaakunnat-2/): Sinilevää ei ole havaittu Pohjalaismaakunnissa valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla kuluneen viikon aikana. Myöskään kansalaishavaintojen mukaan sinilevää ei ole havaittu Pohjalaismaakunnissa. Pintaveden lämpötilat ovat kohonneet viime viikosta, ympäristöhallinnon havaintopaikoilla Närpiön Hinjärvellä pintaveden lämpötila on 18,0 astetta ja Lappajärven Halkosaaressa 15,4 astetta. Sinilevää ei ole havaittu Pohjalaismaakunnissa valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla kuluneen viikon aikana. Myöskään kansalaishavaintojen mukaan sinilevää ei ole havaittu
- [Pirkanmaalla on havaittu vähän sinilevää](https://www.vesi.fi/pirkanmaalla-on-havaittu-vahan-sinilevaa/): Pirkanmaalla on tällä viikolla havaittu vähän sinilevää Hämeenkyrössä. Kansalaishavaintoja levästä on Sastamalasta, Akaasta ja Vesilahdelta. Pirkanmaalla havaittiin viikolla 24 vähän sinilevää Hämeenkyrön Järvenkylänjärven uimarannalla ja Mahnalanselän-Kirkkojärven Miharin uimarannalla. Kansalaishavaintoja sinilevästä JärviWiki- ja Vesi.fi-verkkopalveluihin on kirjattu viimeisen viikon aikana Sastamalan Ylistenjärveltä, Akaan Jalantijärveltä ja Vesilahdelta Pyhäjärven Hauenparmanlahdelta. - Leväkukinnat ovat suuri riski kotieläimille, esimerkiksi lehmille, hevosille
- [Vuoden vesistökunnostaja -palkinto Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistykselle](https://www.vesi.fi/vuoden-vesistokunnostaja-palkinto-kiimingin-jaalin-vesienhoitoyhdistykselle/): Ympäristöministeriö jakoi 14.6. Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistykselle, joka on kaksitoista vuotta tehnyt työtä Jäälinjärven hyväksi. Palkinnon vastaanottivat yhdistyksen keulamies Birger Ylisaukko-oja sekä Eero Laine. Palkintojenjako oli osa vesistökunnostusalan suurimman vuositapahtuman eli valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston kansainvälisen vuosiseminaarin 13.–15.6. ohjelmaa. Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen määrätietoisen ja suunnitelmallisen toiminnan myötä Jäälinjärven veden laatu on parantunut merkittävästi. Jäälinjärven sinileväkukinnot ovat
- [Kesäkuun Vesikirjeessä asiaa kuivuudesta, tulvista ja vesistökunnostuksesta](https://www.vesi.fi/kesakuun-vesikirjeessa-asiaa-kuivuudesta-tulvista-ja-vesistokunnostuksesta/): Suomen ympäristökeskuksen toimittama Vesikirje kertoo jälleen vesiensuojelun ja vesialan ajankohtaisista aiheista. Kesäkuun Vesikirjeestä voit lukea peltojen kuivuuden sekä tulvaherkkyyden selvittämisestä paikkatiedon avulla sekä vesistökunnostuksen haasteista Natura-alueilla. Lisäksi mukana asiaa vesistökunnostuksen seurannasta sekä jätevesipäästöjen seuraamista automatiikan avulla. Lue kesäkuun Vesikirje tästä. Vesikirjeen voi tilata sähköpostiin Vesi.fistä, missä kaikki kirjeet ovat saatavilla myös verkkoversioina. Kuva: © Laura Härkönen
- [Euroopan uimavesiraportti: Suomen yleisten uimarantojen vedet pääosin puhtaita](https://www.vesi.fi/euroopan-uimavesiraportti-suomen-yleisten-uimarantojen-vedet-paaosin-puhtaita/): Yleisten uimarantojen vesissä on Suomessa turvallista uida, selviää Euroopan ympäristökeskuksen juuri julkaistusta uimavesiraportista. Suurin osa Suomen uimavesistä, lähes 95 prosenttia, luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi, mikä vastaa edellisen seurantakauden tilannetta. Raportti sisältää uimaveden laadun tiedot kaikilta yleisiltä uimarannoilta. Kesällä 2022 Suomessa oli yhteensä 303 yleistä uimarantaa, joista 225 sijaitsi sisämaan vesistöjen äärellä ja 78 rannikolla.
- [Sinilevätilanne rauhallinen sekä Itämerellä että järvillä](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-rauhallinen-seka-itamerella-etta-jarvilla/): Alkukesälle tyypillisesti sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena merialueilla ja sisävesillä. Joitain sinilevähavaintoja on tehty järvillä, ja tälläkin hetkellä sinilevää esiintyy kahdella Etelä-Suomen havaintopaikalla. Vesistöissä ja merellä voi myös edelleen näkyä kellertävää siitepölyä, joka voi muistuttaa sinileväkukintaa. Huom! Tiedotteen linkki "Kartta leväseurannan havainnoista viikolla 23" korjattu viemään vuoden 2023 havaintoihin. Tälläkin hetkellä vaihteleva, tuulinen sää ja viileä
- [Karjalan Pyhäjärven vesienhoitosuunnitelma ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut (Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)](https://www.vesi.fi/karjalan-pyhajarven-vesienhoitosuunnitelma-ja-natura-2000-alueen-hoito-ja-kayttosuunnitelma-on-valmistunut-pohjois-karjala-kaakkois-suomi/): Suunnitelma toimii laajana tietopakettina Pyhäjärven alueesta. Suunnitelmassa esitetään tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla Pyhäjärven erinomainen ekologinen tila ja suojeluarvot voidaan turvata jatkossakin. Karjalan Pyhäjärven vesienhoitosuunnitelma ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut. Suunnitelmaan on koottu yhteen tiedot Pyhäjärven nykytilasta, vesistön tilaan vaikuttavista tekijöistä ja alueella jo tehdyistä vesiensuojelutoimenpiteistä. Suunnitelmassa myös esitetään tavoitteita ja toimenpide-esityksiä,
- [Sinilevätilanne rauhallinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-rauhallinen-etela-pohjanmaan-ely-keskuksen-alueella-pohjalaismaakunnat-2/): Viikolla 23 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla ei ole havaittu sinileväesiintymiä. Kuluneen viikon aikana pohjalaismaakunnissa ei ole tehty myöskään kansalaishavaintoja sinilevästä. Valtakunnallisten vakiohavaintopaikkojen lisäksi kansalaisten havainnot tuovat tärkeää lisätietoa alueemme sinilevätarkkailuun. Levähavainnoista voi ilmoittaa Järviwikiin (www.jarviwiki.fi) tai leväpuhelimeen numeroon 0295 027 990. Alueemme pintavedet ovat tällä hetkellä ajankohtaan nähden keskimääräistä viileämpiä. Ympäristöhallinnon havaintopaikoilla Närpiön Hinjärvellä pintaveden lämpötila on
- [Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä](https://www.vesi.fi/pirkanmaalla-ei-havaittu-sinilevia-3/): Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä viikolla 23. Järvivesi on hieman keskimääräistä viileämpää. Sinilevien runsastuminen haittaa monella tapaa vesien ja rantojen käyttöä. Toisaalta levien runsastuminen johtuu ihmisten aiheuttamasta vesien rehevöitymisestä. Sinilevät ovat luonnollinen osa vesien eliöstöä, ja niitä esiintyy vesissä pieniä määriä ympäri vuoden monien muiden mikroskooppisen pienten levien tavoin. Sinileviä on myös vähäravinteisissa
- [Pohjois-Karjalassa oli kuivaa ja lämmintä toukokuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalassa-oli-kuivaa-ja-lamminta-toukokuussa/): Pohjois-Karjalan keskilämpötila oli keskiarvoon verrattuna noin puolitoista astetta korkeampi. Vedenkorkeudet olivat pääasiallisesti tavallista korkeammalla. Vettä satoi keskimääräistä vähemmän toukokuussa. Vedet olivat vielä kuun lopussa viileitä. Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa hieman keskimääräistä korkeampi. Kuukauden keskilämpötila oli Liperin mittausasemalla noin 1,4 astetta keskimääräistä korkeampi, kun Nurmeksessa Valtimolla lämpötila oli 1,6 astetta keskimääräistä korkeampi. Maakunnan
- [Toukokuun 2023 vesitilannekatsaus: Virtaamat ovat laskeneet toukokuun aikana (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/toukokuun-2023-vesitilannekatsaus-virtaamat-ovat-laskeneet-toukokuun-aikana-pohjalaismaakunnat/): Jokien virtaamat olivat toukokuun alussa vielä melko suuria ja järvien pinnat korkealla kevättulvan jäljiltä. Toukokuu oli melko vähäsateinen, joten jokien virtaamat laskivat selvästi toukokuun loppuun mennessä. Säännösteltyjen järvien pinnat olivat toukokuun lopussa lähellä tavanomaisia alkukesän tasoja. Vedenkorkeus- ja virtaamatiedot, vesistöt Perhonjoella kevään suurin virtaama saavutettiin toukokuun alussa. Vetelin Tunkkarissa virtaama oli vappuna 121 m3/s, joka
- [Suunnitteletko rannan ruoppausta tai laiturin rakentamista?](https://www.vesi.fi/suunnitteletko-rannan-ruoppausta-tai-laiturin-rakentamista/): Rantamökin omistajilla on erilaisia toiveita mökkirannastaan ja laiturista. Mökkiläisen ei kuitenkaan kannata tilata kaivinkonetta ruoppaamaan rantaa ja tekemään pengertä laituria varten hetken päähänpistosta. Lupa aluehallintovirastolta vai ilmoitus ELY-keskukseen Jos suunnittelet tälle keväälle rannan ruoppaustöitä, muistathan tehdä ilmoituksen ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloittamista. Ruoppausilmoituksen tekeminen on maksutonta. Ruopata voi pääsääntöisesti 1.9.-31.5.
- [Sinileväseuranta alkaa jälleen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/sinilevaseuranta-alkaa-jalleen-etela-pohjanmaan-pohjanmaan-ja-keski-pohjanmaan-alueella-pohjalaismaakunnat-2/): Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sinileväseuranta alkaa tällä viikolla Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella ja ensimmäinen sinileväkatsaus julkaistaan ensi viikon torstaina 8.6.2023. Sinileväseurannan pysyviä havaintopaikkoja on alueellamme tänä vuonna 26 ja vakiohavaintopisteitä on sekä järvillä että merialueilla. Alueemme sinilevätilannetta seurataan pysyvillä havaintopaikoilla viikoittain kesäkuusta syyskuuhun, ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tilanteesta torstaisin. Sinilevän runsaus arvellaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei
- [Kesäkauden 2023 leväseuranta käynnistyi Etelä-Savossa – sinilevät vähissä](https://www.vesi.fi/kesakauden-2023-levaseuranta-kaynnistyi-etela-savossa-sinilevat-vahissa/): Valtakunnallinen ja maakunnallinen leväseuranta on käynnistynyt kesäkuun alusta ja jatkuu syyskuun loppuun. Seurantakautena havainnoidaan ja tiedotetaan sinilevien esiintymistä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Leväseurannasta vastaavat pääosin kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset, mutta mukana on myös paikallisia asukkaita. Havainnoitsijat tallentavat levähavainnot suoraan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämälle Järvi-meriwiki -sivustolle tai ilmoittavat havainnot Etelä-Savon ELY-keskukseen, joka hoitaa tallennuksen. Sivustolta voi seurata ajankohtaista levätilannetta, ennusteita
- [Kesän 2023 leväseuranta on alkanut (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/kesan-2023-levaseuranta-on-alkanut-varsinais-suomi-satakunta/): Tällä viikolla käynnistyi jälleen kesäkuun alusta syyskuun loppuun kestävä valtakunnallinen sinileväseuranta. Seurannan aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä Suomen järvissä ja merialueilla. Tänä kesänä Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi ja Satakunta) ELY-keskuksen vakioseuranta koostuu 36 havaintopaikasta, joista 20 sijaitsee merialueella ja 16 sisävesissä. Osa havaintopaikoista on ollut mukana seurannan alusta eli jo vuodesta 1998 saakka. Vakiohavainnoitsijat arvioivat havaintopaikkojen sinilevätilanteen viikoittain
- [Leväseuranta käynnistyi Pirkanmaan järvillä - vähän sinilevää Lempäälän kirkkojärvessä](https://www.vesi.fi/levaseuranta-kaynnistyi-pirkanmaan-jarvilla-vahan-sinilevaa-lempaalan-kirkkojarvessa/): Valtakunnallinen sinileväseuranta käynnistyi tällä viikolla. Leväseurannan ensimmäisellä viikolla havaittiin vähän sinilevää Kirkkojärven Lempoisten uimalassa Lempäälässä. Järvissä voi alkukesällä näkyä puiden siitepölyä. Pirkanmaalla levätilannetta seurataan viikoittain 41 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) tiedottaa Pirkanmaan levätilanteesta aina torstaisin. Kuntien viranomaisten lisäksi Suomen rotarit keräävät tietoa sinilevistä 134 havaintopaikalla Suomessa. Pirkanmaalla näitä paikkoja
- [Kesän leväennuste: Lämmin ja tyyni sää voi kasvattaa sinileväkukinnat voimakkaiksi](https://www.vesi.fi/kesan-levaennuste-lammin-ja-tyyni-saa-voi-kasvattaa-sinilevakukinnat-voimakkaiksi/): Merialueilla levien kevätkukinta kuluttaa typen mutta jättää yhä kesäksi fosforiravinnetta sinileville. Lämmin ja tyyni sää voi kasvattaa sinileväkukinnat voimakkaiksi. Laajojen sinileväkukintojen riski Suomen merialueella on edelleen olemassa, sillä Itämeren ravinnetilanne on pysynyt sinilevien esiintymistä suosivana. Sinilevälauttojen muodostumisriski on tänä kesänä huomattava Suomenlahdella, Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, eteläisellä Selkämerellä ja suurimmassa osassa Saaristomerta. Perämerellä riski on edelleen
- [Seuranta sakkaa – pohdintoja vesistökunnostusten kompastuskiven korjaamiseksi](https://www.vesi.fi/seuranta-sakkaa-pohdintoja-vesistokunnostusten-kompastuskiven-korjaamiseksi/): Vesistökunnostusverkoston blogikirjoituksessa Antti Haapala pohdiskelee kunnostusten seurantamenetelmiä pienissä ja suurissa kunnostuskohteissa. Vedenlaadun ja vesieliöstön seuranta on järvien kunnostushankkeiden yksi heikoimmista lenkeistä. Valtion luovuttua omasta kunnostustoiminnasta ja toteutuksen siirryttyä paikallisemmille tahoille ollaan entistä selvemmin tilanteessa, jossa pienten hankkeiden osalta kukaan ei tarkkaile luotettavilla menetelmillä kunnostushankkeen vaikutuksia kohdevesistöön. Onko määritettävissä joku hankkeen vähäiseen vaikuttavuuteen ja budjettiin liittyvä
- [Kainuun ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoa ja vesistön käyttöä edistäviin kunnostushankkeisiin](https://www.vesi.fi/kainuun-ely-keskus-myonsi-avustuksia-vesienhoitoa-ja-vesiston-kayttoa-edistaviin-kunnostushankkeisiin-2/): Kainuun ELY-keskus on myöntänyt harkinnanvaraisia valtionavustuksia kahteen vesienhoitoa edistävään kunnostushankkeeseen Kainuussa vuonna 2023. Kyseisten kohteiden avustusrahoituksen kokonaissumma on yhteensä 45 450 euroa. Lisäksi Kainuun ELY-keskus on myöntänyt OUMO-hankerahoitusta usealle kohteelle. ELY-keskukset jakavat vuosittain valtionavustuksia vesistöjen kunnostushankkeisiin. Vesistökunnostusten tavoitteena on parantaa vesien tilaa ja vesiympäristöä, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja vahvistaa yhteistyötä. Ensisijaisia avustuskohteita ovat konkreettiset, pinta-
- [Haapaveden Haapajärven säännöstelyn kehittämiselle haetaan lupaa](https://www.vesi.fi/haapaveden-haapajarven-saannostelyn-kehittamiselle-haetaan-lupaa/): Haapajärven vedenkorkeutta säännöstellään Haapakosken säännöstelypadolla. Säännöstelyn tarkoituksena on Haapajärven ylävirran puolella olevan tulva-alueen vapauttaminen haitallisista vedenkorkeuksista. Haapajärvelle on valmistunut Vesilain 18 3 a § mukainen padotus- ja juoksutusselvitys. Selvityksen taustalla on Pyhäjoen kevään 2013 jääpatotulvat ja Pyhäjoen tulvariskienhallintasuunnitelma, jossa Haapajärven säännöstelyn kehittäminen on yksi hallintasuunnitelman mukaisista toimenpiteistä. Suunnittelun aikana tehtiin sidosryhmäyhteistyötä alueen keskeisten toimijoiden kanssa
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.5.2023](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-25-5-2023/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,73. Nyt taso on 26 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinnan nousu on pysähtynyt. Nyt on jo 7. vuorokausi samalla korkeudella. Lisäjuoksutus Naapuskosken säännöstelypadosta ja Konnuksen tulvakanavasta on käynnissä. Juoksutukset jatkuvat ainakin pari viikkoa. Yläpuolisten vesien tulvajuoksutus Kallaveteen on pienemässä sekä Iisalmen että Nilsiän reiteiltä, mikä osaltaan nopeuttaa Kalaveden pinnan
- [Vesivastuullisuuden kansalliselle edistämiselle yhteiset suuntaviivat tuleville vuosille - tule mukaan keskustelemaan aamukahvitilaisuuteen!](https://www.vesi.fi/paivitetty-versio-vesivastuullisuuden-kansalliselle-edistamiselle-yhteiset-suuntaviivat-tuleville-vuosille-tule-mukaan-keskustelemaan-aamukahvitilaisuuteen/): Tutustu toimintasuunnitelmaan ja tule kuulemaan ja keskustelemaan keinoista tehdä Suomesta ja suomalaisista yrityksistä maailman vesivastuullisimpia aamukahvitilaisuuteen keskiviikkona 31.5.2023 klo 8.15-10.00! Yritysten vastuullinen vedenkäyttö tulee yhä tärkeämmäksi ilmastonmuutoksen myötä ja kytkeytyy suoraan niin ihmisoikeuskysymyksiin kuin luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Vesivastuullisuuden kansalliselle edistämiselle saatiin kansainväliset raamit, kun Suomi allekirjoitti Glasgow’n COP26 ilmastokokouksessa marraskuussa 2021 Fair Water Footprints-julistuksen. Julistus
- [Hauen paikka - Lappalanjärven Nisoksella tehtiin elinympäristökunnostuksia](https://www.vesi.fi/hauen-paikka-lappalanjarven-nisoksella-tehtiin-elinymparistokunnostuksia/): Nisoksen lahdelle tehtiin allikoita, varoen uhanalaista hentonäkinruohoa. Kunnostustyöllä monipuolistetaan elinympäristöä ja parannetaan vedenlaatua. Osakaskunta ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus rahoittivat työt. Osakaskunta aloitteellinen Nisos on lahti Kouvolan Lappalanjärvessä. Lahden rajaa omaksi lähes suljetuksi vesialueekseen kapea särkkä. Särkkä estää Nisoksen veden vaihtuvuutta Rantalansalmen kautta Lappalanjärveen. Tämän vuoksi lahden rannat ovat runsaan kasvillisuuden peittämiä. Nisoksen kunnostushanke sai alkunsa Saarento-Jokelan
- [Tornionjoella tulvatilanne rauhoittumassa](https://www.vesi.fi/tornionjoella-tulvatilanne-rauhoittumassa/): Tulvakeskus ja Lapin ELY-keskus tiedottavat: Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen kevättulvat ovat kääntyneet laskuun. Tiistaille ja keskiviikolle ennustetut sateet eivät enää nosta vedenpintoja, mutta ne saattavat hieman hidastaa niiden laskua. Tulva Muonionjoella ja Tornionjoella oli poikkeuksellisen suuri johtuen lumen nopeasta sulamisesta ja vesisateista. Tornionjoella tulvan suuruus sivusi vuoden 1968 ennätystä. Kevään tulvahuippu Tornionjoella on saavutettu maanantaina
- [Vedenkorkeudet ovat vuodenaikaan nähden tyypillisellä tasolla koko Hämeessä](https://www.vesi.fi/vedenkorkeudet-ovat-vuodenaikaan-nahden-tyypillisella-tasolla-koko-hameessa/): Lähes kaikki järvet ovat nousseet tyypillisiin kesäkorkeuksiinsa noin 5 senttimetrin tarkkuudella koko Hämeen alueella. Talven ja kevään aikana useat lämpimät jaksot sulattivat lumia osissa niin, että suurilta kevättulvilta vältyttiin, vaikka lopulta talven sadesumma olikin keskimääräistä suurempi. Kanta-Hämeen puolella Kokemäenjoen vesistöalueella lähes kaikki järvet ovat suunnilleen vuodenaikaan nähden keskimääräisissä korkeuksissa. Lähes tarkalleen vuodenajan keskikorkeuksissa on Vanajavesi
- [Pirkanmaan ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita 550 000 eurolla](https://www.vesi.fi/pirkanmaan-ely-keskus-tukee-vesienhoitohankkeita-550-000-eurolla/): Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna yhteensä noin 550 000 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin Pirkanmaalla. Avustusta myönnettiin 13 hankkeelle eri puolelle Pirkanmaata. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä kuormitusta vähentävissä pintavesihankkeissa sekä tulvariskien hallintaa toimeenpanevissa hankkeissa. Avustusta on myönnetty ensisijaisesti niihin kohteisiin, joiden tila on vesien ekologisen tilaluokituksen mukaan tyydyttävä tai
- [Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesistökunnostus -teemasivusto on julkaistu](https://www.vesi.fi/varsinais-suomen-ja-satakunnan-vesistokunnostus-teemasivusto-on-julkaistu/): Varsinais-Suomen ELY-keskuksen julkaisema teemasivusto on kattava tietopaketti vesistöjen kunnostamisesta. Sivusto on suunnattu erityisesti vesistökunnostuksia suunnitteleville toimijoille Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella, mutta tarjoaa hyödyllistä tietoa kaikille vesistöjen tilan parantamisesta kiinnostuneille. Vesistökunnostukset tähtäävät vesistöjemme ekologisen tilan parantamiseen Vesistökunnostuksilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan kohdevesistön ekologista tilaa. Hyvin suunniteltu ja toteutettu kunnostushanke voi edistää vesistössä monia tavoitteita, kuten
- [Ruoppauksesta ilmoittaminen uudistuu – mikä muuttuu?](https://www.vesi.fi/ruoppauksesta-ilmoittaminen-uudistuu-mika-muuttuu/): Ruoppauksista ja niitoista ilmoittamiseen tulee 15.5.2023 muutoksia. Tästä alkaen ilmoitus tehdään aluehallinnon asiointipalvelussa. Sähköinen asiointipalvelu Uudella lomakkeella voit ilmoittaa täysin sähköisesti ruoppauksista tai niitoista. Asiointipalvelussa voit lisätä kaikki tarvittavat liitteet. Myös ruoppausalan ja läjityspaikan voit merkitä suoraan kartalle. Samalla voit tarkastella mm. kartta-alustalla suojelualueita ja pohjavesialueita. Lomakkeen uudistamisella on pyritty helpottamaan ilmoitusmenettelyä ja kaikki tarvittavat
- [Laaja saderintama kasvatti Lapin kevättulvat harvinaisen suuriksi – Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen vedenpinnat edelleen nousussa](https://www.vesi.fi/laaja-saderintama-kasvatti-lapin-kevattulvat-harvinaisen-suuriksi-tornionjoen-muonionjoen-ja-ounasjoen-vedenpinnat-edelleen-nousussa/): Tulvakeskus ja Lapin ELY-keskus tiedottavat: Muonionjoen ja Ounasjoen kevättulvat ovat huipussaan viikonvaihteen aikana. Tornionjoella vedenpinta nousee ainakin sunnuntaihin tai jopa alkuviikkoon asti. Keskiviikkona ja torstaina tulleet runsaat sateet yhdessä keskimääräistä suuremmasta lumimäärästä syntyneiden sulamisvesien kanssa ovat nostaneet virtaamat ja vedenkorkeudet paikoin suurimmiksi yli 50 vuoteen, ja vettä on tulvinut muun muassa maanteille. Viikko sitten alkanut
- [Lappiin osuva saderintama voi suurentaa tulvahuippuja – riski merkittäville vahingoille vähäinen](https://www.vesi.fi/lappiin-osuva-saderintama-voi-suurentaa-tulvahuippuja-riski-merkittaville-vahingoille-vahainen/): Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat: Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen kevättulvat ovat huipussaan lähipäivinä. Keskiviikon ja torstain aikana Länsi- ja Pohjois-Lappiin on odotettavissa kohtalaisen runsaita sateita, mikä vielä kasvattaa virtaamia. Osassa Lapin vesistöjä tulvahuippu on jo saavutettu. Vedenkorkeudet säännöstellyissä järvissä ovat nousemassa kohti kesäajan lukemia. Kevään tulvahuiput Tornionjoella, Muonionjoella, Kemijoen alaosalla sekä Tenojoella saavutetaan kuluvan viikon
- [Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kevättulvatiedote 12.5.2023](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-ely-keskuksen-kevattulvatiedote-12-5-2023-2/): Tulvahuippu lähestyy Iijoella. Pudasjärven tulvahuippu ajoittuu 15.5.–20.5. väliselle ajalle. Tulva noussee tasolle, jossa yksittäisiä vapaa-ajan asuntoja voi olla kastumisvaarassa. Kuusamossa Karhunkierros katkeaa tulvaveden vuoksi huomenna 13.5. noin viikon ajaksi. Pudasjärven yläpuolella olevalla Jongunjärvellä tulva nousee ns. bifurkaatiotasolle, jolloin tulvavesi virtaa Länsirannantien ylitse Kiiminkijoen vesistöalueelle. Ylivirtaustilanne alkaa ensi maanantaina 15.5. ja kestää noin viikon ajan. Liikennöintiä
- [Hämeen ELY-keskus tukee vesistöhankkeita yli miljoonalla eurolla](https://www.vesi.fi/hameen-ely-keskus-tukee-vesistohankkeita-yli-miljoonalla-eurolla/): Hämeen ELY-keskus on myöntänyt yli 1,2 miljoona euroa avustusta vesien- ja merenhoidon toteutusta ja tulvariskien hallintaa palveleviin hankkeisiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä pintavesien kunnostushankkeissa. Avustuksia myönnettiin ensisijaisesti hyvää huonommassa tilassa olevien vesien tilan parantamiseen. Avustuksilla edistetään myös Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutumista sekä pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimista. Kanta-Hämeessä avustusta
- [Lapin jokien virtaamat nousussa – Tornionjoen ja Muonionjoen tulvista tulossa keskimääräistä suurempia](https://www.vesi.fi/lapin-jokien-virtaamat-nousussa-tornionjoen-ja-muonionjoen-tulvista-tulossa-keskimaaraista-suurempia/): Tulvakeskus ja Lapin ELY-keskus tiedottavat: Lämmin sää on kiihdyttänyt lumen sulantaa, mikä näkyy Lapin jokien virtaaman nousuna. Simojoella virtaama on juuri nyt korkeimmillaan ja Ivalojoella viikonvaihteessa. Muissa vesistöissä tulvan ennustetaan olevan huipussaan ensi viikon loppupuolella tai sen jälkeen. Lapin suurista jokivesistöistä jäät ovat jo monin paikoin lähteneet tai sulaneet paikalleen. Tornionjoen ja Muonionjoen tulvista on
- [Uudet maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeet vähentävät vesistöihin päätyvää kuormitusta ja auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen](https://www.vesi.fi/uudet-maa-ja-metsatalouden-vesienhallinnan-hankkeet-vahentavat-vesistoihin-paatyvaa-kuormitusta-vesistoihin-ja-auttavat-sopeutumaan-ilmastonmuutokseen/): Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella on käynnistynyt 17 uutta hanketta, jotka toteuttavat valuma-aluelähtöistä vesienhallintaa ja sen suunnittelua. Maa- ja metsätalouden vesienhallinnalle on yhä enemmän tarvetta. Sateiden ja leutojen talvien lisääntyminen kasvattaa maaperän eroosion ja ravinnekuormituksen riskiä. Lisäksi maa- ja metsätalouden tulee sopeutua lisääntyviin tulviin ja kuivuusjaksoihin. Syksyn 2022 haun teemoina olivat valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan suunnittelu, toteutus ja yhteistyö
- [Kainuun alueella jokien ja järvien vedenpinnat ovat lähteneet nousuun](https://www.vesi.fi/kainuun-alueella-jokien-ja-jarvien-vedenpinnat-ovat-lahteneet-nousuun/): Kainuussa kevättulvasta odotettavissa keskimääräistä suurempi. Kainuun alueen säännösteltyjen järvien pinnat ovat lähteneet hiljalleen nousuun lumien sulaessa. Säännösteltyjen järvien pinnat ovat lähellä toukokuun alun keskimääräistä tasoa tai hiukan sen yläpuolella. Suomussalmen Kiantajärvi on vielä hiukan keskimääräistä alempana. Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat myös lähteneet nousuun ja ne ovat pääosin ajankohdan keskimääräisten tasojen tuntumassa tai hiukan korkeammalla. Järvien
- [Pohjois-Karjalassa keskimääräistä vähemmän lunta huhtikuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalassa-keskimaaraista-vahemman-lunta-huhtikuussa/): Huhtikuu oli Pohjois-Karjalassa pääosin kuiva ja loppukuun sateet sulattivat lumia. Vedenkorkeudet olivat pääasiallisesti tavallista korkeammalla. Lunta satoi keskimääräistä vähemmän. Huhtikuun keskilämpötila oli keskimääräinen. Huhtikuu oli Pohjois-Karjalassa pääosin kuiva ja loppukuun sateet sulattivat lumia. Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa keskimääräinen. Maakunnan pohjoisosissa keskilämpötila oli pitkään aikaväliin verrattuna viileämpi, kun taas etelämmässä keskilämpötila oli
- [Huhtikuun 2023 vesitilannekatsaus: Aurinkoista ja kuivaa (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/huhtikuun-2023-vesitilannekatsaus-aurinkoista-ja-kuivaa-pohjalaismaakunnat/): Huhtikuun alkuosa oli Pohjalaismaakunnissa aurinkoinen ja erittäin vähäsateinen. Kuivasta säästä ja yöpakkasista johtuen lumet sulivat rauhallisesti ja virtaamat kasvoivat melko hitaasti. Huhtikuussa koettiin kaksi tulvahuippua Ensimmäinen lumien sulamisesta aiheutuva virtaamahuippu ajoittui huhtikuun puolivälin paikkeille. Virtaamat jäivät tavanomaista kevättulvaa pienemmiksi. Jäät sulivat ja lähtivät virtaamien noustessa eikä niiden kanssa ollut ongelmia. Pääosa lumista etenkin Etelä-Pohjanmaan ja
- [Kylmä sää hidastaa Lapin tulvia](https://www.vesi.fi/kylma-saa-hidastaa-lapin-tulvia/): Vedenkorkeudet ovat Etelä- ja Keski-Lapin jokivesistöissä olleet nousussa. Lähipäivien kylmä sääjakso hidastaa virtaamien kasvua. Simojoella, Viantienjoella ja Kemijoella jäät ovat jo liikkuneet. Muissa vesistössä jäiden lähtöä vielä odotellaan. Simojoella, Tornionjoella ja Ounasjoen alaosassa vedenkorkeus on noussut 0,5–1 metriä talven aikaisista lukemista. Muissa vesistöissä vedenkorkeus on noussut vain hieman. Kuluvalle viikolle on ennustettu kuivaa ja tavanomaista
- [Lappeenrannan Mustajoella vedenlaadun ajoittaista heikkenemistä ja kalakuo-lema – Rakkolanjoen alaosan tila paranemaan päin](https://www.vesi.fi/lappeenrannan-mustajoella-vedenlaadun-ajoittaista-heikkenemista-ja-kalakuo-lema-rakkolanjoen-alaosan-tila-paranemaan-pain/): Mustajoen Pohjakkalassa kesäkuussa 2022 havaittu kalakuolema saattoi olla yhteydessä joen yläjuoksulla ilmenneeseen hyvin korkeaan ammoniumtyppipitoisuuteen. Joen yleinen vedenlaatu ei ole kohentunut, ja ajoittain happipitoisuus on viileästä vedestä huolimatta lähellä kriittistä joen taimenten elinolojen kannalta. Niinpä syyskuussa 2022 tehdyissä koekalastuksissa pääuomasta ei havaittu samana keväänä syntyneitä taimenia juuri lainkaan. Asian selvittely jatkuu tehostetuilla vedenlaatumittauksilla. Sen sijaan
- [Simojoen virtaama kääntymässä nousuun](https://www.vesi.fi/simojoen-virtaama-kaantymassa-nousuun/): Lapin tulvaennusteet näyttävät edelleen maltillisilta. Osalla havaintoasemista on jo nähtävissä pientä vedenkorkeuden nousua. Lapin alueelle on ennustettu loppuviikoksi sateita, mikä voi näkyä tulvavirtaaman kasvuna erityisesti Simojoella. Kylmä sää viivyttää säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksien nousua. Simojoen virtaaman odotetaan kääntyvän nousuun lähipäivinä. Tuleva viilenevä sää voi kuitenkin hidastaa tai pysäyttää virtaaman nousun. Lapin alueelle on loppuviikoksi tulossa saderintama,
- [Pohjalaisjoet voivat tulvia vappuna (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/pohjalaisjoet-voivat-tulvia-vappuna-pohjalaismaakunnat/): Tämän viikon sateiden ennustetaan nostavan pohjalaisjokien virtaamat vähintäänkin keskimääräisen vuosittaisen kevättulvan tasolle. Jokien virtaamat nousevat vesistöennusteiden mukaan suuremmiksi kuin mitä ne olivat lumien sulaessa huhtikuun puolivälissä. Myös tekojärvien ja säännösteltyjen järvien pinnat ovat nousemassa lähelle säännöstelyn ylärajoja. Säännösteltyien järvien juoksutuksia on tämän vuoksi selvästi lisätty monin paikoin. Tulvatilannetta helpottaa se, että joet ovat jäistä vapaita.
- [Pohjois-Pohjanmaan jokivarsilla asukkaiden on syytä varautua kevättulviin](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-jokivarsilla-asukkaiden-on-syyta-varautua-kevattulviin/): Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 25.4.2023. Pohjois-Pohjanmaan tulvaennuste on muuttunut merkittävästi säätilan muutoksen vuoksi. Tällä viikolla sää lämpiää nopeasti, jonka myötä vesistön varsilla olevat lumet tulevat sulamaan. Lisäksi torstain ja perjantain aikana laaja sadealue kulkee Pohjois-Pohjanmaan ylitse. Sääennusteessa viikon sadekertymä vaihtelee sisämaan 15 millimetristä rannikon 50 millimetriin saakka. Mikäli sateet toteutuvat ennusteen yläpään mukaisesti, tulvahuipusta
- [Oulujoen vesistön tilan parantamista edistetään vesistövisiolla](https://www.vesi.fi/oulujoen-vesiston-tilan-parantamista-edistetaan-vesistovisiolla/): Oulujoen vesistöalueelle on valmistunut laaja vesistövisio 2035, jossa pyritään yhteensovittamaan vesistön eri käyttömuotojen tarpeita ja samalla turvaamaan hyvä vesien ja vesiluonnon tila. Visiossa esitellään yli 60 toimenpide-ehdotusta, joilla halutaan parantaa muun muassa kalakantojen elinvoimaisuutta ja luonto- ja kalastusmatkailun mahdollisuuksia. Lisäksi halutaan vähentää vesistökuormitusta ja säännöstelyn haittoja. Suomessa on toteutettu useita vesivisiohankkeita vuoden 2015 jälkeen. ”Oulujoen
- [Vesistökunnostajat koolla 31.5.-1.6.2023 Kajaanissa](https://www.vesi.fi/vesistokunnostajat-koolla-31-5-1-6-2023-kajaanissa/): Pohjois-Suomen vesistöjen parissa toimijat kokoontuvat Kajaaniin 31.5.-1.6.2023 vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaariin, jossa käsitellään vesistöjen hoitoon ja kunnostukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Pohjois-Suomen vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaari tuo yhteen Pohjois-Suomen yhdistyksiä, osakaskuntia, kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä sekä muita kiinnostuneita keskustelemaan vesistöjen hoidosta ja kunnostamisesta. Ensimmäisen seminaaripäivän teemoina ovat vesistöjen hoidon ja kunnostamisen ajankohtaiskatsaus, eri toimijoiden rooli vesistökunnostuksissa sekä vieraslajien
- [Pohjois-Pohjanmaan tulvahuipuista ennustetaan keskimääräisiä](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-tulvahuipuista-ennustetaan-keskimaaraisia/): Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 21.4.2023. Lämmin sää on saanut Oulun eteläpuolisten jokien pinnat nousuun. Sunnuntaina sää viilenee ja sulanta hidastuu. Maanantaista lähtien sää jatkuu sateisena ja lämpimämpänä mikä saa jokien pinnat nousemaan voimakkaammin. Tulvahuippu nähdään Siikajoella ja sitä eteläisemmillä joilla huhtikuun lopussa tai kuun vaihteessa. Oulun eteläpuolella tulvahuipuista tulee suurin piirtein keskimääräisiä. Oulua pohjoisemmilla
- [Tulvien alkua saadaan vielä odotella Lapissa](https://www.vesi.fi/tulvien-alkua-saadaan-viela-odotella-lapissa/): Lapissa valmistaudutaan hiljalleen kevään tulvakauteen. Lämpimien säiden seurauksena lumien sulaminen on käynnistynyt. Loppuviikosta sää kylmenee ja sulanta hidastuu. Tulvahuippuja saadaan vielä odottaa toukokuun loppupuolelle. Jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen. Lämpimät ja aurinkoiset päivät ovat hiljalleen sulattaneet lumia Lapin alueella. Lumen sulaminen ei näy vielä selkeästi vesistöjen havaintoasemilla, koska yöpakkaset
- [Jäiden sulaminen vauhtiin Etelä-Savossa, turvallinen jäillä liikkuminen on loppunut](https://www.vesi.fi/jaiden-sulaminen-vauhtiin-etela-savossa-turvallinen-jailla-liikkuminen-on-loppunut/): Etelä-Savon järvien jäiden kokonaispaksuudet vaihtelivat 11.4.2023 tehdyissä mittauksissa 37–48 cm:n välillä. Järven eri osien jäänpaksuuksissa voi kuitenkin olla huomattavia eroja. Alueellisilla seurantapisteillä jään rakenteessa näkyi merkkejä jään kantavuuden heikkenemisestä. Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat jäänpaksuuksia kuudella järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Mittauksissa tehtyjen havaintojen ja aurinkoista säätä lupaavan ennusteen perusteella
- [Lumet sulavat rauhallisesti ja kevään virtaamahuippu jäänee pohjalaismaakunnissa pieneksi](https://www.vesi.fi/lumet-sulavat-rauhallisesti-ja-kevaan-virtaamahuippu-jaanee-pohjalaismaakunnissa-pieneksi/): Pohjalaismaakunnissa lumipeite on vähentynyt merkittävästi huhtikuun alun aikana, kun aurinko on paistanut ja lämpötila on päivisin ollut selvästi plussan puolella. Sateet ovat olleet erittäin vähäisiä ja yöllä on ollut pääosin pakkasta, joten jokien virtaamat ovat kasvaneet rauhallisesti. Koska sää näyttäisi jatkuvan samantyyppisenä, niin tämän kevään tulvatilanne vaikuttaa erittäin rauhalliselta. Myös jääpatojen riski on tavallista pienempi,
- [Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa runsasluminen](https://www.vesi.fi/maaliskuu-oli-pohjois-karjalassa-runsasluminen/): Maaliskuun keskilämpötila oli noin 1–1,5 astetta tavanomaista kylmempi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä korkeammalla valtaosassa maakuntaa. Lunta on tullut runsaasti ja jäänpaksuus on vaihteleva. Jäillä tulee liikkua erittäin varovaisesti. Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista lumisempi ja vedenpinnat ovat olleet keskimääräistä korkeammalla. Maakunnassa lunta oli kuukauden lopussa vielä runsaasti ja sen vesiarvo oli korkea. Pyhäselän ja Pielisen jää oli
- [Tietopaketit ajankohtaisista vesihuoltoaiheista – Oppilaitosyhteistyön antia](https://www.vesi.fi/tietopaketit-ajankohtaisista-vesihuoltoaiheista-oppilaitosyhteistyon-antia/): ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut -yksikkö tekee yhteistyötä myös oppilaitosten kanssa. ELY-keskus on jo useamman vuoden ajan antanut Turun ammattikorkeakoulun energia ja ympäristötekniikan opiskelijoille toimeksiantoja, joiden kautta oppilaat pääsevät konkreettisten projektien kautta oppimaan vesihuoltoon liittyviä asioita. Vuonna 2022 Energia ja ympäristötekniikan opiskelijat laativat ytimekkäät tietopaketit vesihuollon ajankohtaisista teemoista. Jokainen tietopaketti pitää sisällään yhteen aihealueeseen keskittyvän lyhyehkön tiivistelmäraportin sekä
- [Maaliskuun 2023 vesitilannekatsaus: Lunta, jäätä ja happiongelmia (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/maaliskuun-2023-vesitilannekatsaus-lunta-jaata-ja-happiongelmia-pohjalaismaakunnat/): Maaliskuun lopulla pohjalaismaakunnissa lumen vesiarvot olivat keskimäärin noin 50–90 mm. Pohjalaismaakuntien tekojärvien ja säännösteltyjen järvien vedenpintoja on laskettu pääosin tavanomaisille kevätalennustasoille, jotta saadaan tilaa lumien sulamisvesille ja voidaan vähentää kevättulvien haittoja. Pitkään jatkunut talvi on heikentänyt happitilannetta useissa alueen järvissä. Lunta ja jäätä Maaliskuun lopulla pohjalaismaakunnissa lumen vesiarvot olivat keskimäärin noin 50–90 mm. Eniten lunta
- [Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne heikoin pienissä ja matalissa järvissä](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-jarvien-happitilanne-heikoin-pienissa-ja-matalissa-jarvissa/): Maaliskuussa selvitettiin 32 järven happitilannetta. Puolet järvistä on niin matalia, että näytteet on otettu vain yhdestä näytteenottosyvyydestä, joka vaihteli puolesta metristä metriin. Matalien järvien vesitilavuus on pieni ja happea kuluu etenkin rehevissä järvissä, joissa on paljon hajotettavaa eloperäistä ainesta. Syvemmissä järvissä hapen määrä vähenee usein pohjaa kohden, koska eri lämpötilassa olevat kerrokset eivät sekoitu. Kuusamon
- [Maaliskuun Vesikirjeessä asiaa vesihuollosta, vesihankkeista ja YK:n vesikokouksesta](https://www.vesi.fi/maaliskuun-vesikirjeessa-asiaa-vesihuollosta-vesihankkeista-ja-ykn-vesikokouksesta/): Suomen ympäristökeskuksen toimittama Vesikirje kertoo jälleen vesiensuojelun ja vesialan ajankohtaisista aiheista. Maaliskuun Vesikirjeestä voit lukea vesihuollon tilaa esittelevästä työkalusta, YK:n historiallisesta vesikokouksesta ja uudistuneesta ymparisto.fi-palvelusta. Lisäksi mukana vesiaiheiset hankkeet, joissa pureudutaan fosforin huuhtoutumiseen pelloilta vesistöihin sekä siihen, miten turvataan oikeudenmukainen veden käyttö vihreässä siirtymässä. Lue maaliskun Vesikirje tästä. Vesikirjeen voi tilata sähköpostiin Vesi.fistä, missä kaikki
- [Mökkikausi lähestyy – onhan kaivosi kunnossa?](https://www.vesi.fi/mokkikausi-lahestyy-onhan-kaivosi-kunnossa/): Kesä ja mökkikausi lähestyvät. Monen silmissä siintää ajatus rennoista lomapäivistä auringonlämmöstä nauttien. Erityisesti helteisinä päivinä kannattaa muistaa juoda riittävästi vettä ja mikäpä olisikaan parempaa janojuomaa kuin lasillinen oman kaivon vettä. Kaivostahan on saanut hyvää vettä jo kymmenien vuosien ajan, joten miksei myös tänä kesänä? Kaivovesi on maaperän läpi imeytyneestä sadevedestä ja lumien sulamisvedestä muodostunutta pohjavettä.
- [Yhteenveto Teuron- ja Puujoen vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä](https://www.vesi.fi/yhteenveto-teuron-ja-puujoen-vesiston-kayttajille-suunnatusta-nettikyselysta/): Syksyllä 2022 toteutettiin kysely Teuron- ja Puujoen vesistön käyttäjille. Kyselyssä selvitettiin vesistöalueen käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen tilasta ja vedenkorkeuksista. Kysely Teuron- ja Puujoen vesistön käyttäjille toteutettiin nettikyselynä 13.9–16.10.2022. Vastauksia saatiin yhteensä 165, joista 65 koski Hollolaa, noin 30 Hämeenlinnaa, Hausjärveä ja Kärkölää kutakin, sekä alle kymmenen Janakkalaa ja Riihimäkeä. Vastaajista
- [Tulvat lähenevät, jääsahaukset toteutetaan pääsiäisen jälkeisellä viikolla Pohjois-Pohjanmaalla (tulvatiedote 4.4.2023)](https://www.vesi.fi/tulvat-lahenevat-jaasahaukset-toteutetaan-paasiaisen-jalkeisella-viikolla-pohjois-pohjanmaalla-tulvatiedote-4-4-2023/): Tulvat lähenevät, jääsahaukset toteutetaan pääsiäisen jälkeisellä viikolla. Tämän hetken vesistömallin ennusteen mukaan kevättulvia nähtänee Pohjois-Pohjanmaalla aikaisintaan huhtikuun puolivälin jälkeen. Kevättulvista odotetaan tämän hetken lumi- jää- ja vesistömallin tulvaennusteen perusteella keskimääräisiä. Lopullisen tulvahuipun suuruus määräytyy sulamisvaiheen sääolosuhteilla. Esimerkiksi mikäli sulaminen tapahtuu nopeasti ja samaan aikaan on sateista tulvista voi tulla keskimääräistä suurempia. Lumen vesiarvo Pohjois-Pohjanmaalla vaihtelee
- [Kevään tulva-aika lähestyy, katso tulvaoppaasta varautumisohjeet!](https://www.vesi.fi/kevaan-tulva-aika-lahestyy-katso-tulvaoppaasta-varautumisohjeet/): Lapin ja Tornionjokilaakson tulvaoppaat on päivitetty. Oppaisiin on koottu kansalaisten käyttöön ohjeita omatoimiseen tulviin varautumiseen. Jos kotisi sijaitsee tulvaherkällä alueella tai vesistön läheisyydessä, on hyvä tutustua tulvaoppaaseen. Poimi oppaasta omaan tilanteeseen sopivimmat toimenpiteet, jotta tulvatilanne ei pääse yllättämään. Lapin ELY-keskus on päivittänyt vuonna 2017 julkaistun Lapin tulvaoppaan ja vuonna 2018 julkaistun tulvaoppaan Tornionjokilaakson asukkaille. Lapin
- [Merkkejä jäiden heikkenemisestä havaittu Etelä-Savon järvillä](https://www.vesi.fi/merkkeja-jaiden-heikkenemisesta-havaittu-etela-savon-jarvilla/): Etelä-Savon järvien jäät ovat paksuuntuneet 0–7 cm. Järven sisällä jäänpaksuuksissa voi kuitenkin olla huomattavia eroja. Peruvedellä havaittiin ensimmäisiä merkkejä jään sulamisesta. Etelä-Savon järvien jääpeitteiden kokonaispaksuudet vaihtelevat 35–48 cm välillä. Paksuimmat jääpeitteet olivat mittauspäivänä 31.3. Haukivedellä Oravissa (48 cm) ja Kyyvedellä (47 cm). Havaittu teräsjään paksuus oli kaikilla alueellisilla seurantapisteillä vähintään 16 cm. Jään paksuudessa ja
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.3.2023](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-30-3-2023/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,05. Nyt taso on 14 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on laskenut 3 cm maaliskuun aikana. Nyt pinnan taso on laskennallisesti 4 cm korkeampi verrattuna siihen tasoon, missä Kallaveden vedenpinta olisi säännöstelemättömässä luonnontilassa. Pohjois-Savon ELY-keskus aloittaa tänään lisäjuoksutuksen Naapuskosken säännöstelypadosta kevättulvan madaltamiseksi, koska Kallaveden säännöstelykäytännön perusideana on kaventaa
- [Lumen ja jään määrä lähellä keskimääräistä tasoa, Perhonjoella lisätään juoksutuksia jäiden heikentämiseksi](https://www.vesi.fi/lumen-ja-jaan-maara-lahella-keskimaaraista-tasoa-perhonjoella-lisataan-juoksutuksia-jaiden-heikentamiseksi/): Lumen määrä pohjalaismaakunnissa on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa ja tekojärvien ja säännösteltyjen järvien keväinen laskeminen on käynnissä. Perhonjoen alaosan jäiden heikentämiseksi Kaitforsin voimalaitoksen juoksutuksia lisätään ensi viikolla. Pohjalaismaakunnissa lumen vesiarvot ovat nyt keskimäärin noin 50–90 mm. Eniten lunta on Lapväärtin-Isojoen yläosilla, jossa lumen vesiarvot ovat noin 80–120 mm. Perhonjoen ja Ähtävänjoen vesistöalueiden yläosilla sekä rannikolla
- [Vesi maa - Maailman vesipäivänä tehdään ilmastotekoja](https://www.vesi.fi/vesi-maa-maailman-vesipaivana-tehdaan-ilmastotekoja/): Nyt vietetään ilmastoviestintäviikkoa. Tänään on myös maailman vesipäivä. Vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti maaliskuun 22. päivän maailman vesipäiväksi. Samana vuonna pidettiin Rio de Janeirossa YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi, jonka tavoitteena oli sopia yhteisistä toimista kestävän kehityksen ja maailman elinkelpoisuuden turvaamiseksi. Tänä vuonna haluamme nopeuttaa muutosta vesi- ja sanitaatiokriisin ratkaisemiseksi. Sanitaation parantamisella YK haluaa kiinnittää huomiota
- [Lapin jokien teräsjäät keskimääräistä heikommat tänä vuonna](https://www.vesi.fi/lapin-jokien-terasjaat-keskimaaraista-heikommat-tana-vuonna/): Lapin jokivesistöissä teräsjäätä on kaikilla mittauspisteillä pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Suurimmat teräsjään paksuudet mitattiin Ivalojoella ja heikoimmat Muonionjoella. Jääpatoriski arvioidaan pieneksi, ja jäänsahaukselle ei tänä keväänä ole tarvetta. Lapin ELY-keskus on mitannut jäänpaksuuksia viikoilla 10 ja 11 Tenojoella, Ivalojoella, Kemijoella, Ounasjoella, Muonionjoella, Tornionjoella ja Simojoella. Mittauspaikoilla jään kokonaispaksuus oli 32–77 cm ja teräsjään paksuus 4–66
- [Vesi.fi tarjoaa tarkkaa ja ajantasaista vesitietoa nyt myös englanniksi](https://www.vesi.fi/vesi-fi-tarjoaa-tarkkaa-ja-ajantasaista-vesitietoa-nyt-myos-englanniksi/): Suomen ympäristökeskus on julkaissut vesi.fi-palvelun englanninkielisen version, waterinfo.fi:n. Palvelu sisältää paljon yleistä vesitietoa, ajankohtaisia katsauksia vesitilanteeseen sekä monipuolisen vesiasioiden karttapalvelun. Palvelun avulla myös englanninkielinen käyttäjäkunta pysyy kärryillä siitä, mitä vesiasioissa tapahtuu Suomessa. Englanninkielinen waterinfo.fi on suunnattu kaikille vesiasioista kiinnostuneille. Vesitietoa esitetään palvelussa havainnollisesti artikkeleina, kuvina, karttoina, tiedotteina ja uutisina. Sivuilta selviää muun muassa, millainen on vesitilanne
- [Lumien sulaminen nostaa vedenkorkeuksia Hämeessä](https://www.vesi.fi/lumien-sulaminen-nostaa-vedenkorkeuksia-hameessa/): Viime viikolla alkanut lauha sää sulattaa lumia, mikä näkyy vesistöjen nousevina vedenkorkeuksina. Lunta on lopputalvella ollut Hämeessä keskimäärin vähemmän, kuin yleensä, joten tyypillistä korkeampia kevättulvalukemia ei todennäköisesti saavuteta. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin myös vuodenajalle tyypillisellä korkeudella, joten säännöstelyillä on mahdollista pidättää sulamisvesiä. Ensimmäisenä sulamisvedet nostavat jokien vedenpintoja, eikä pientä suurempien järvien korkeuksiin ole vielä tämän
- [KAIPO-verkko jakaa vesitutkimusreppuja kyläkouluille Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa](https://www.vesi.fi/kaipo-verkko-jakaa-vesitutkimusreppuja-kylakouluille-kainuussa-ja-pohjois-karjalassa/): Vesitutkimusreppujen tarkoitus on kannustaa lapsia ja nuoria tutustumaan lähivesien tilaan. Reppuja on jaossa 40 kappaletta. Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusverkostojen vahvistamishanke eli KAIPO-verkko lahjoittaa vuoden 2023 aikana vesitutkimusreppuja ensisijaisesti Kainuun ja Pohjois-Karjalan kyläkouluille kannustamaan lapsia ja nuoria tutustumaan lähivesien tilaan. Tutkimusrepun avulla koululaiset pääsevät tekemään lähivesitutkimuksia veden laadusta ja vesieliöstöstä ja samalla aktivoi koululaisia tutustumaan veteen
- [Hoitokalastusta vai särkikalojen kaupallista pyyntiä osana monipuolista vesienhoitoa?](https://www.vesi.fi/hoitokalastusta-vai-sarkikalojen-kaupallista-pyyntia-osana-monipuolista-vesienhoitoa/): Vesistökunnostusverkoston toisessa blogikirjoituksessa Jussi Vesterinen pohtii, miten hoitokalastukset saataisiin kaupallisesti kannattavaksi osaksi vesienhoitotyötä. Hoitokalastus on rehevöityneiden järvien kunnostustyökalujen jakoavain tai ruuvimeisseli: sille on melkein aina tarvetta ja se löytyy lähes jokaisesta työkalupakista (hoito- ja kunnostussuunnitelmasta). Se on työkalu, joka toimiakseen vaatii alkuun riittävästi tehoa ja sen jälkeen sitoutumista jatkuvaan ylläpitävään hoitokalastukseen ja seurantaan. Miten taata
- [Järvien jääpeite paksuuntunut hieman Etelä-Savossa – Voit auttaa jäätilanteen seuraamisessa ilmoittamalla oman havaintosi verkossa](https://www.vesi.fi/jarvien-jaapeite-paksuuntunut-hieman-etela-savossa-voit-auttaa-jaatilanteen-seuraamisessa-ilmoittamalla-oman-havaintosi-verkossa/): Etelä-Savon järvien jäät ovat paksuuntuneet 0–5 cm. Jäänpaksuudet ovat nyt 35–45 cm riippuen mittauskohteesta. Lämpötilan vaihtelut voivat vaikuttaa jään laatuun. Savonlinnan seudun jäätilannetta pyritään kartoittamaan kattavammin kansalaisten havaintojen avulla. Edelliseen mittaukseen (28.2.) verrattuna Etelä-Savon jäätilanne on pysynyt suunnilleen samana Oravissa ja Mäntyharjun Pyhävedellä. Muilla pisteillä jääpeite oli paksuuntunut 1–3 cm. Havaittu teräsjään paksuus oli kaikilla
- [Vedenpinnat nousevat Etelä-Suomessa – ennusteissa tavanomaisia kevättulvia](https://www.vesi.fi/vedenpinnat-nousevat-etela-suomessa-ennusteissa-tavanomaisia-kevattulvia/): Kevättulvakausi on alkamassa. Jo tällä viikolla lämpenevä sää ja sateet nostavat jokien pintoja etelä- lounaisrannikolla keskiviikosta alkaen. Tulvavahinkoja ei kuitenkaan odoteta syntyvän, mutta vesi voi nousta alaville pelloille. Etelärannikolla pienet purot ja ojat tulvivat. Lämpenemisen ennustetaan jäävän lyhytaikaiseksi, mutta joet saattavat nousta tulvakorkeuksiin, jos yöpakkaset eivät hillitse sulantaa. Seuraavaa lämpenemistä odotetaan jo viikonlopuksi ja toteutuessaan
- [Raportti Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan edustan meren tilasta vuonna 2022 on julkaistu](https://www.vesi.fi/raportti-pohjanmaan-ja-keski-pohjanmaan-edustan-meren-tilasta-vuonna-2022-on-julkaistu/): Kesällä 2022 rannikkoveden vedenlaatua seurattiin ympäristöhallinnon 36 havaintopaikalla Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan edustalla. Sen lisäksi alueella tehdään toiminnanharjoittajien ympäristölupiin perustuvaa velvoitetarkkailua. Tulokset laajimmin tarkkailluista alueista esitellään raportissa, jonka Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus julkaisi maaliskuun 2023 alussa. Näkymiä-sarjaan kuuluva julkaisu löytyy Kansalliskirjaston Doria-palvelusta Pohjoisen Selkämeren, Merenkurkun ja Eteläisen Perämeren tila 2022. Yhteenveto vedenlaadun seurantatuloksista (Näkymiä, maaliskuu 2023) (pdf, doria.fi)
- [Pohjois-Karjalassa satoi lunta tavanomaista vähemmän helmikuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalassa-satoi-lunta-tavanomaista-vahemman-helmikuussa/): Kuukauden keskilämpötila oli noin 2,5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Jääpeitteet ovat vahvistuneet ja jäänpaksuudesta noin puolet on teräsjäätä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa noin 2,5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -7,0 astetta, kun se tavallisesti on -9,4 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -6,2 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on
- [Helmikuun 2023 vesitilannekatsaus: Lunta, jäätä ja happiongelmia keskimääräistä vähemmän (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/helmikuun-2023-vesitilannekatsaus-lunta-jaata-ja-happiongelmia-keskimaaraista-vahemman-pohjalaismaakunnat/): Lunta oli pohjalaismaakunnissa helmikuun lopussa vähemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Lumen vesiarvot olivat helmikuun lopulla noin 40–80 mm. Tämä on monin paikoin noin 20 mm vähemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Jokijäät olivat helmikuussa keskimääräistä ohuempia, koska tammikuun puolivälin suuret virtaamat ohensivat ja sulattivat jäitä. Rannikon ja merialueen jäätilanne oli keskimääräistä helmikuuta heikompi. Selkämeri ja osin
- [Jäät paksuuntuneet 3–7 cm lähes kaikilla Etelä-Savon seurantapisteillä](https://www.vesi.fi/jaat-paksuuntuneet-3-7-cm-lahes-kaikilla-etela-savon-seurantapisteilla/): Jäiden paksuuksia mitattiin kuudella järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin n. 100 metrin etäisyydellä rannasta. Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelivat 35–45 cm välillä, mutta järven sisällä jäänpaksuuksissa voi olla huomattavia eroja. Edelliseen mittaukseen (10.2.) verrattuna Etelä-Savon jäätilanne on kohentunut 3–6 cm alueellisilla ja valta-kunnallisilla seurantapisteillä. Kyyvettä lukuun ottamatta jäätilanne vastaa nyt joko helmikuun pitkän ajan keskiarvoa tai on sitä
- [Kiristyvätkö pohjavesialueiden suojeluvaatimukset?](https://www.vesi.fi/kiristyvatko-pohjavesialueiden-suojeluvaatimukset/): Euroopan unionin vesipuite- ja pohjavesidirektiivi sekä unionin tuomioistuimen vuonna 2018 antama ratkaisu pohjaveden laatunormien merkityksestä muodostavat tiukan lähtökohdan pohjavesien suojelulle. Tämän lisäksi Suomessa on voimassa kansallinen pohjavesien pilaamiskielto. Aiemmin Suomessa on tulkittu, että ympäristönsuojelulaissa säädetty pohjaveden ehdoton pilaamiskielto on vaatimuksiltaan tiukempi kuin EU:n pohjavesiä koskevat velvoitteet. Pohjavesien suojelun lähtökohdat ja Euroopan unionin tuomioistuimen linjaus Euroopan
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 22.2.2023](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-22-2-2023/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,10. Nyt taso on 10 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on noussut vuodenvaihteesta 8 cm. Nyt pinnan taso on laskennallisesti 4 cm korkeampi verrattuna siihen tasoon, missä Kallaveden vedenpinta olisi säännöstelemättömässä luonnontilassa. Säännöstelijän on ratkaistava lähiviikkoina, tarvitaanko aloittaa lisäjuoksutusta säännöstelypadoista kevättulvan madaltamiseksi. Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat säännöstelylupien
- [Etelä-Savon jäätilanne kohentunut, mutta on edelleen ajankohtaan nähden keskimääräistä huonompi](https://www.vesi.fi/etela-savon-jaatilanne-kohentunut-mutta-edelleen-ajankohtaan-nahden-keskimaaraista-huonompi/): Etelä-Savon järvillä jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelevat 30–45 cm välillä, mutta järven sisällä jäänpaksuuksissa voi olla huomattavia eroja. Mittaukset tehtiin perjantaina 10.2. noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Helmikuun alun jäätilanne on 1–11 cm 2000-luvun keskiarvoa heikompi lähes kaikilla Etelä-Savon järvillä. Etelä-Savon paksuin havaittu jääpeite on tällä hetkellä Haukivedellä Oravissa (45 cm) ja Kyyvedellä (34 cm). Tammikuun lopulla
- [Vesistökunnostuksiin haettiin Kaakkois-Suomessa yhteensä 1,34 miljoonaa euroa avustuksia](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksiin-haettiin-kaakkois-suomessa-yhteensa-134-miljoonaa-euroa-avustuksia/): Vuoden 2022 vesistökunnostusten avustushakuun saapui 20 hakemusta, joissa haettiin yhteensä noin 1 340 000 euroa avustusta. Päätökset myönnettävistä avustuksista tehdään kevättalven 2023 aikana. ELY-keskukset myöntävät vuosittain avustuksia vesistökunnostushankkeille, joissa tavoitellaan vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitoa. Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen saapui vuoden 2022 vesistökunnostusten avustushaussa yhteensä 20 avustushakemusta. Avustusta haettiin hyvin erityyppisiin hankkeisiin. Hakemuksista 15 kohdistui vesistöissä tehtäviin
- [Vedenpinnat nousivat Pohjois-Karjalassa tammikuussa](https://www.vesi.fi/vedenpinnat-nousivat-pohjois-karjalassa-tammikuussa/): Kuukauden keskilämpötila oli noin neljä astetta tavanomaista lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä korkeammalla suuressa osassa maakuntaa. Lämmin ilma sulatti lunta, minkä vuoksi pohjavesien pinnat ovat nousseet ja roudan syvyys on tavanomaista pienempi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila oli tavanomaista leudompi. Kuukauden alkupuolen pakkasia seurasi lauhempi jakso, joka nosti tammikuun keskilämpötilaa. Pohjois-Karjalassa kuukauden keskilämpötila oli noin
- [Yhteisillä aalloilla - tule tutuksi Vesistökunnostusverkoston kanssa](https://www.vesi.fi/yhteisilla-aalloilla-tule-tutuksi-vesistokunnostusverkoston-kanssa/): Uuden blogisarjamme ensimmäisessä osassa kerromme valtakunnallisesta Vesistökunnostusverkostosta ja ihmisistä sen takana. Kiinnostaako sinua mökkijärven tilan parantaminen tai taimenpuron kutusoraikon kunnostus, mutta et tiedä mistä aloittaa? Vai työskenteletkö vesien tilan parissa? Kaikissa tapauksissa olet lämpimästi tervetullut mukaan Vesistökunnostusverkostoon! Vuodesta 2012 alkaen toiminut vesistökunnostusverkosto on avoin aivan kaikille vesistöjen hyvinvoinnista ja kunnostuksesta kiinnostuneille ihmisille. Verkostossamme on mukana
- [Tammikuun 2023 vesitilannekatsaus: Talvitulva (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/tammikuun-2023-vesitilannekatsaus-talvitulva-pohjalaismaakunnat/): Säiden lauhtuminen ja vesisateet nostivat jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet tammikuun puolivälissä talvitulvalukemiin. Nopeinta virtaamien nousu oli Lapväärtin-Isojoella ja muissa Vaasan eteläpuolisissa jokilaaksoissa. Kasvaneet virtaamat saivat jokien jäät liikkeelle ja koskipaikat suliksi. Tulvakorkeuksia ja jääpatoja Lapväärtin-Isojoella Peruksen sillan alapuolelle (Kristiinankaupunki) syntyi 14.–15.1. jääpato, joka nosti nopeasti yläpuolista vedenpintaa noin 90 sentillä. Jääpato saatiin purettua niin,
- [Vesihuollon tietojärjestelmä tarjoaa kätevän työkalun vesiosuuskunnille](https://www.vesi.fi/vesihuollon-tietojarjestelma-tarjoaa-katevan-tyokalun-vesiosuuskunnille/): Vesihuollon tietojärjestelmä (VEETI) on ollut toiminnassa kohta viisi vuotta. Viemällä tietonsa VEETIin vesihuoltolaitokset voivat täyttää lain vaatiman raportointivelvollisuuden. Erityisesti pienet vesihuoltolaitokset voivat hyötyä palvelusta monella muullakin tapaa.
- [Vesijohtoveden laatutiedot näkyvät vesi.fi:ssä](https://www.vesi.fi/vesijohtoveden-laatutiedot-nakyvat-vesi-fissa/): Vesi.fi:n työkalu ”Vesihuoltolaitosten tunnusluvut” on nyt entistäkin monipuolisempi. Palvelu on jo aiemmin tarjonnut paljon tietoa talousvettä toimittavista laitoksista, mutta nyt sieltä löytyvät myös tuoreimmat tiedot talousveden laadusta. Laatutiedot tulevat viranomaisten järjestelmästä. Vesijohtovesi on Suomessa tunnetusti hyvälaatuista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan 99,98 prosenttia vuonna 2021 otetuista vesinäytteistä täytti talousveden laadulle asetetut terveysperusteiset vaatimukset.
- [Etelä-Savon jäätilanne parantunut tammikuun alusta](https://www.vesi.fi/etela-savon-jaatilanne-parantunut-tammikuun-alusta/): Jäät ovat Etelä-Savon järvillä 3–6 cm paksumpia kuin tammikuun alkupuolella. Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelevat 24–44 cm välillä. Järven sisällä jäänpaksuuksissa voi kuitenkin olla huomattavia eroja. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Kohvan ja teräsjään osuudet muodostuneesta uudesta jäästä näyttävät vaihtelevan huomattavasti seurantapaikkojen välillä: Peruvedellä suurin osa muodostuneesta jäästä on lumesta muodostunutta kohvaa, kun taas Korpijärvellä
- [Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä päätti seuraavasta säännöstelysuositusten seurantakaudesta](https://www.vesi.fi/loimijoen-padotus-ja-juoksutusselvityksen-ohjausryhma-paatti-seuraavasta-saannostelysuositusten-seurantakaudesta/): Hämeen ELY-keskus uusi syksyllä 2022 kevään 2017 verkkokyselyn, jossa selvitettiin vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista. Vastauksia kyselyyn saatiin 183, joista 107 koski Tammelan aluetta, 26 Forssan aluetta ja loput Loimaata, Jokioista, Huittista ja Ypäjää. Kun huomioidaan virkistyskäyttömahdollisuudet, veden laatu, rantojen kasvillisuus, kalasto ja linnusto, oli vastaajista 40
- [Kokemäenjoen tammikuun tulva näkyy Pirkanmaalla vedenkorkeuksissa](https://www.vesi.fi/kokemaenjoen-tammikuun-tulva-nakyy-pirkanmaalla-vedenkorkeuksissa/): Tammikuun puolenvälin lämpimät päivät sekä sateet nostivat Etelä-Suomessa jokien virtaamia tulvalukemiin. Pirkanmaan keskeisiin säännösteltyihin järviin varastoitiin tulvahuipun aikana vettä Kokemäenjoen tulvahuipun pienentämiseksi. Tammikuun lämmin jakso sateineen sai Kokemäenjoen sivujoet tulvimaan. Loimijoella vedenkorkeus nousi jopa viime kevään tulvaa korkeammalle, ylittäen vuoden keskimääräisen tulvan korkeuden. Sivujokien virtaamat nousivat nopeasti, ja ne ovat jo pääosin laskeneet lähemmäs tavanomaisia
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.1.2023](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-26-1-2023/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,08. Nyt taso on 2 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on noussut vuodenvaihteesta 6 cm. Nyt pinnan nousupyrähdys vaikuttaa rauhoittuvan sään pakastuessa, mutta tuskin kääntyy laskevaksi ennen kevättä. Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat säännöstelylupien mukaisissa korkeuksissa, ja juoksutus on ollut viime viikkoina noin kaksinkertainen ajankohdan keskimääräiseen, mutta kapasiteettiin
- [Jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista](https://www.vesi.fi/jokien-vedenkorkeudet-jatkavat-laskuaan-viikon-takaisista-talvitulvahuipuista/): Etelä- ja Lounais-Suomen jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista. Viilentynyt sää ja vähäiset sademäärät ovat helpottaneet tilannetta. Keskiviikkona lämpötila kohoaa sääennusteiden mukaan suuressa osassa maata selvästi suojan puolelle, mutta sitten jälleen viilenee. Parin päivän lauha jakso ei ennusteiden mukaan riitä kääntämään vedenpintoja kuin paikoin hienoiseen nousuun. Kymijoen vesistössä monien suurten järvien vedenpinnat ovat edelleen
- [Oijärvelle laaditaan uusi säännöstelyohje](https://www.vesi.fi/oijarvelle-laaditaan-uusi-saannostelyohje/): ELY-keskus laatii Iin kunnassa Kuivajoen vesistöalueella sijaitsevalle Oijärvelle uuden säännöstelyohjeen vuoden 2023 aikana vesilain valvojan kehotuksen vuoksi. Voimassa oleva säännöstelyohje on otettu käyttöön vuonna 2012. Ohjeen tavoitteena on mm. ollut parantaa Oijärven ekologista tilaa takaamalla riittävä kevättulva sekä estää järven vedenpinnan lasku liian alas, koska se nopeuttaa rantojen umpeenkasvua. Lisäksi ohjeella on tavoiteltu luonnonmukaisempia virtaamaolosuhteita
- [Vakka-Suomen vesihuoltoyhteistyö tiivistyy entisestään](https://www.vesi.fi/vakka-suomen-vesihuoltoyhteistyo-tiivistyy-entisestaan/): Viime vuoden lopussa valmistunut Vakka-Suomen alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma tulee tiivistämään alueen vesihuoltoyhteistyötä entisestään. Suunnitelmassa on esitetty, että yhteistyö johtaisi siihen, että alueen vesihuoltopalvelut toteutettaisiin lopulta yhden yhteisen yhtiön kautta. Yhteistyötä kehitetään kohti yhteistä vesihuolto-organisaatiota Yhteistyötä on suunniteltu tehostettavan ensin sopimusperusteisesti. Siinä laitokset sopivat kahden välisin sopimuksin yhteistyöstä. Siitä esitetään pikkuhiljaa siirryttävän operointimalliin, jossa operaattori laskuttaa
- [Raahen vesistöjen säännöstelyn kehittäminen etenee, selvityksiä esitellään yleisötilaisuudessa 25.1.](https://www.vesi.fi/raahen-vesistojen-saannostelyn-kehittaminen-etenee-selvityksia-esitellaan-yleisotilaisuudessa-25-1/): Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Raahen kaupunki ja SSAB Europe Oy tekivät vuosi sitten Raahen säännösteltyjen vesien tilan parantamista koskevan yhteistyösopimuksen. Sopimusosapuolet laativat vuosittain toimenpideohjelman, jossa sovitaan toimenpiteiden aikataulu, vastuut ja rahoitus. Vuoden 2022 toimenpiteinä on mm. laadittu uusi väliaikainen säännöstelyohje sekä selvitetty Haapajoen ja Pattijoen uomien vetokykyä. Laadittuja selvityksiä esitellään kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa keskiviikkona 25.1.2023 klo 18–20
- [Harvinainen talvitulva Etelä- ja Länsi-Suomessa](https://www.vesi.fi/harvinainen-talvitulva-etela-ja-lansi-suomessa/): Vedenpinnat ovat nousseet harvinaisiin talvitulvalukemiin Etelä- ja Lounais-Suomen joissa sekä Vaasan eteläpuoleisella rannikolla. Tulvahuippu saavutetaan useimmilla alueilla lähipäivinä. Vesi nousee ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealle, paikoin jopa suurimman vuotuisen tulvan tasolle. Vakavia tulvavahinkoja ei silti ole näköpiirissä. Lieviä tulvavahinkoja on rekisteröity eri puolilla. Tulvavesi on noussut paikoin alavimmille pelloille. Myös paikallisteitä on katkennut. Monet pienemmätkin joet
- [Pohjalaisjokien jäät liikkeellä poikkeuksellisen aikaisin](https://www.vesi.fi/pohjalaisjokien-jaat-liikkeella-poikkeuksellisen-aikaisin/): Lauha sää ja runsaat vesisateet ovat saaneet pohjalaismaakuntien jokien jäät tänä talvena liikkeelle poikkeuksellisen aikaisin. Erityisesti Kyrönjoen eteläpuolisten pienien jokien jäätilanne on muuttunut nopeasti. Myös alueen isoissa jokivesistöissä, Kyrönjoki ja Lapuanjoki, jäät ovat monin paikoin irronneet rannoista ja useat koskialueet ovat vapautuneet jääpeitteestä. Lähipäivien kylmenevän sään ja pienten sademäärien ennustetaan kääntävän nopeasti nousseet vedenkorkeudet ja
- [Lapväärtinjoen alaosalla nopeasti lisääntynyt virtaama sai jäät liikkeelle](https://www.vesi.fi/lapvaartinjoen-alaosalla-nopeasti-lisaantynyt-virtaama-sai-jaat-liikkeelle/): Sateinen ja lauha sää on nostanut jokien vedenpintoja voimakkaasti Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella. Sään ennustetaan jatkuvan sateisena myös alkuviikon ajan. Vesi saattaa paikoin nousta ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealle, jopa tavanomaisen tulvan tasolle ensi viikon puoliväliin mennessä. Virtaamien nousu on aiheuttanut paikoin myös jäiden liikkumista ja jäiden pakkaantumista suvantoihin. Vesi on noussut alavimmille pelloille. Lapväärtinjoen alaosalla
- [Vuosi vaihtui Pohjois-Karjalassa leudoissa olosuhteissa](https://www.vesi.fi/vuosi-vaihtui-pohjois-karjalassa-leudoissa-olosuhteissa/): Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Vesistöjen jäänpaksuudet vaihtelevat ja kohvajäätä on merkittävä osa jäänpaksuudesta. Kohvajään kantavuus on vain noin puolet teräsjäähän verrattuna. Joulukuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa hieman tavanomaista suurempi. Kuukauden aikana satoi 59–66 mm, keskimääräisen sademäärän ollessa noin 58 mm. Joulukuun aikana lunta tuli reilusti ja kuukauden päättyessä lunta oli maakunnassamme 35–38 cm. Joulukuun lopussa
- [Ehdota vesistöihin ja vesiin keskittyvää tutkimus-, testaus- tai yhteistyöympäristöä Living Lab -atlakseen](https://www.vesi.fi/ehdota-vesistoihin-ja-vesiin-keskittyvaa-tutkimus-testaus-tai-yhteistyoymparistoa-living-lab-atlakseen/): Suomen ympäristökeskus toivoo yhteydenottaja 22.1.2023 mennessä kaikilta toimijoilta, joilla on vesiin liittyvä Living Lab -tyyppinen tutkimusympäristö. Kartoituksen avulla pääsemme vertailemaan suomalaisia tutkimusympäristöjä kansainvälisiin, jolloin saadaan esille niiden vahvuudet ja kehittämiskohteet. Samalla osallistumme Euroopan yhteisen kartoituksen eli Living lab -atlaksen tuottamiseen, mistä on etua rahoitushauissa. Living Lab:llä tarkoitetaan todelliseen ympäristöön tai luontoon rakennettuja erilaisia – tässä tapauksessa vesiin
- [Lapin säännösteltyjen vesistöjen jääolosuhteet voivat poiketa tavanomaisesta](https://www.vesi.fi/lapin-saannosteltyjen-vesistojen-jaaolosuhteet-voivat-poiketa-tavanomaisesta/): Sähköenergian tarve voi kuluvana talvena johtaa tavanomaisesta poikkeaviin juoksutuksiin Lapin alueen säännöstellyissä vesistöissä. Tästä johtuen jäätilanne erityisesti Kitisen, Kemijoen pääuoman, Suolijärvien, Vanttausjoen, Kaihuanjoen, Juotasjoen ja Tengeliönjoen vesistöissä voi olla arvaamaton. Lumen määrä Lapin alueella on tällä hetkellä ajankohtaan nähden tavanomainen. Sähköenergian ja säätövoiman tarve voi ilmetä säännöstellyissä jokivesissä tavanomaista suurempina virtaamina ja säännösteltyjen järvien vedenpinnat
- [Jäätilanne kohentunut, mutta on edelleen keskimääräistä heikompi suurimmassa osassa Etelä-Savon järviä](https://www.vesi.fi/jaatilanne-kohentunut-mutta-on-edelleen-keskimaaraista-heikompi-suurimmassa-osassa-etela-savon-jarvia/): Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelevat 20–30 senttimetrin välillä Etelä-Savon järvillä. Jäänpaksuuksissa voi olla huomattavia eroja järven sisällä. Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat jään paksuuksia kuudella järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Korpijärveä lukuun ottamatta jäänpaksuus on alueellisilla seurantapaikoilla 3–4 senttimetriä pienempi kuin 2000-luvun keskiarvo. Korpijärven seurantapaikalla jää oli 5 senttimetriä keskimääräistä paksumpaa. Tällä
- [Evijärven happitilannetta pyritään parantamaan tänä talvena vain vedenkierrättimen avulla](https://www.vesi.fi/evijarven-happitilannetta-pyritaan-parantamaan-tana-talvena-vain-vedenkierrattimen-avulla/): Evijärven happitilanteen parantamiseksi on vuodesta 2005 lähtien tehty talvella Evijärven ns. pulssittamista eli vedenpinnan nopeahkoa laskua ja nostoa. Alueen asukkaiden ja kalastuskuntien toiveesta pulssitusta pyritään tänä talvena välttämään. Evijärven tulevan kevättalven happiongelmia pyritään vähentämään vedenkierrättimen avulla, joka asennetaan nyt tavallista aikaisemmin. Pulssituksella eli vedenpinnan laskulla ja nostolla on pyritty parantamaan erityisesti Evijärven lahtialueiden veden vaihtuvuutta.
- [Avustushaku vesiosaamisen hankkeille avattu 10.1.2023](https://www.vesi.fi/avustushaku-vesiosaamisen-hankkeille-avattu-10-1-2023/): Vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelman avustushaku on auki 10.1.–17.3.2023. Avustusta voi hakea hankkeisiin, jotka kasvattavat suomalaista vesiosaamista, siihen perustuvaa liiketoimin-taa sekä kansainvälistymistä. Haku on valtakunnallinen. Avustusta voivat hakea yritykset, kunnat, kuntayhtymät, näiden omistamat yhtiöt ja muut kuntaomisteiset toimijat, sekä yhdistykset ja muut yhteisöt lukuun ottamatta valtion virastoja ja laitoksia. Yhteensä avustusta on tarjolla 1,7 miljoonaa
- [Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat edelleen tavallista alempana - mahdollinen sähköpula voi aiheuttaa muutoksia vesistöjen säännöstelyyn](https://www.vesi.fi/etela-savon-vesistojen-vedenkorkeudet-ovat-edelleen-tavallista-alempana-mahdollinen-sahkopula-voi-aiheuttaa-muutoksia-vesistojen-saannostelyyn/): Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat edelleen tavallista alempana. Osa säännöstellyistä järvistä jää tavallista alemmalle tasolle talven ajaksi. Pohjavesien pinnankorkeudet ovat myös edelleen alhaalla. Mäntyharjun reitillä useimpien järvien vedenkorkeudet ovat jonkin verran keskimääräistä alhaisempia ja jokien virtaamat ovat vuodenaikaan nähden pieniä. Puulan lasku-uomassa Kissakoskessa virtaa runsaat 10 m3/s, kun keskimäärin virtaama on joulukuun lopulla ollut yli 30
- [Joulukuun 2022 vesitilannekatsaus: Pakkanen pienensi virtaamia ja vedenlaatu parani (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/joulukuun-2022-vesitilannekatsaus-pakkanen-pienensi-virtaamia-ja-vedenlaatu-parani-pohjalaismaakunnat/): Joulukuussa lämpötila pysytteli pääosin pakkasella. Reilumpia pakkasia esiintyi itsenäisyyspäivän ja joulukuun puolivälin paikkeilla. Talvisella säällä oli myös vaikutuksensa vesitilanteeseen. Vedenkorkeudet ja virtaamat nousivat kuun puoliväliin asti Pakkaset aiheuttivat paikoin hyydeongelmia Ähtävänjoella koskialueilla Pedersöressä. Hyydetilannetta pyrittiin helpottamaan pienentämällä yläpuolisten Lappajärven ja Evijärven juoksutuksia. Evijärven juoksutusta pienennettiin tasolta 18 m3/s noin tasolle 13 m3/s. Yhdellä koskialueella Ala-Ähtävällä
- [Suomalainen talousvesi täyttää laatuvaatimukset lähes 100-prosenttisesti](https://www.vesi.fi/suomalainen-talousvesi-tayttaa-laatuvaatimukset-lahes-100-prosenttisesti/): Alkuperäinen julkaisu THL:n verkkosivuilla 15.12. Suomessa käytetään erittäin hyvälaatuista talousvettä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore raportti. Talousvesi on vettä, joka on tarkoitettu kotitalouskäyttöön, kuten juomavedeksi ja ruoan valmistukseen. Terveydellisessä laadussa oli poikkeamia vain yksittäisillä vedenjakelualueilla ja pääosin yksittäisissä vesinäytteissä. Talousveden laatua parannettiin vaatimusten edellyttämälle tasolle esimerkiksi ottamalla saastunut raakavesikaivo pois käytöstä. Osa laadun
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.12.2022](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-29-12-2022/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,02. Nyt taso on 7 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta näyttää kääntyneen hitaasti laskevaksi. Lähipäiviksi ennustettu lämpimämpi jakso ei juuri ehdi vaikuttaa virtaamiin ja vedenkorkeuksiin. Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat säännöstelylupien mukaisissa korkeuksissa, ja juoksutus on ollut viime viikkoina vähäistä. Pinnat yritetään pitää kesäkorkeuksissa seuraavat pari kuukautta. Nilsiän
- [Lumisateet ovat hidastaneet Etelä-Savon vesistöjen jäätymistä joulukuussa](https://www.vesi.fi/lumisateet-ovat-hidastaneet-etela-savon-vesistojen-jaatymista-joulukuussa/): Etelä-Savon järvien jääpeitteen kokonaispaksuus vaihtelee järvestä riippuen 3–15 senttimetrin välillä. Myös järven sisällä voi jäänpaksuuksissa olla huomattavia eroja. Pertunmaan Peruvettä lukuun ottamatta jäänpaksuus on alueellisilla seurantapaikoilla 3–10 senttimetriä heikompi kuin vuosien 2000-2021 keskiarvo. Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat jäänpaksuuksia 19.-20.12.2022 viidellä järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Tällä hetkellä alueellisilla seurantapisteillä
- [Kadut voivat tulvia ensi viikolla Etelä- ja Lounais-Suomen taajamissa – sadevesiviemärit kannattaa avata](https://www.vesi.fi/kadut-voivat-tulvia-ensi-viikolla-etela-ja-lounais-suomen-taajamissa-sadevesiviemarit-kannattaa-avata/): Lämmin sää ja vesisateet saavat ennusteiden mukaan kadut tulvimaan Etelä- ja Lounais-Suomessa ensi viikon maanantain ja torstain välillä. Tulvimista edesauttaa viime päivinä kaduille kertynyt lumi ja jää, jotka tukkivat herkästi katujen sadevesiviemäreitä. Monin paikoin lunta ei ole ehditty poistamaan kaduilta lumisateiden tahdissa. Katujen ja kiinteistöjen sadevesiviemärit kannattaa nyt puhdistaa lumesta ja jäästä tulvimisen vähentämiseksi. Myös
- [Joulukuun Vesikirjeessä teemana haitalliset aineet](https://www.vesi.fi/joulukuun-vesikirjeessa-teemana-haitalliset-aineet/): Tuoreessa joulukuun Vesikirjeessä paneudutaan pääasiassa haitallisten aineiden hallintaan eri näkökulmista. Uutta tietoa on tarjolla taajamien valuma- eli hulevesiä puhdistavista hulevesialtaista ja haitta-aineiden tarkasta tutkimusmenetelmästä eli passiivikeräimistä. Uutiskirjeessä pureudutaan myös seleenin seurantaan sekä biotalouden vesistövaikutuksiin ja seurantaan pohjoismaisessa yhteistyöhankkeessa, mistä tarjolla on muun muassa useita Policy Briefejä. Kirjeeseen on koottu myös poimintoja vesialan tiedotteista, uutisista, julkaisuista
- [Lumikuorma ajankohtaan nähden harvinainen etelärannikolla - kuplahallien kattoja tarkkailtava](https://www.vesi.fi/lumikuorma-ajankohtaan-nahden-harvinainen-etelarannikolla-kuplahallien-kattoja-tarkkailtava/): Etelä-Suomen rannikko sai vankan lumipeitteen Tammisaaren, Lohjan, Porvoon ja Haminan väliselle rantakaistaleelle. Lumikuorma on maksimissaan jopa 60 kg/m². Kuplahallien lumimäärää on syytä tarkkailla, koska jo 30 senttimetrin paksuinen lumikerros (50–60 kg/m²) lisää romahdusriskiä. Muualla maassa lumikuorma vaihtelee 20–40 kg/m². Lapissa on ajankohtaan nähden tavallista vähemmän lunta. "Näin aikaista ja yhtä runsasta lumikerrosta saa Etelä-Suomessa hakea vuosien
- [Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin](https://www.vesi.fi/ahtavanjoella-varaudutaan-hyydetulviin/): Viime päivien pakkaset ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuolisesti vedenpinnat ovat nousseet paikoin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on varautunut hyydetulviin vähentämällä veden juoksutusta sekä asentamalla hyydeköysiä ja riistakameroita. Jos joen virtaama on suuri sään kylmetessä eikä jääkansi pääse muodostumaan, koskipaikat saattavat täyttyä alijäätyneestä jääsohjosta eli hyyteestä. Hyyde voi tukkia kosken ja aiheuttaa tulvan kosken
- [Pohjavesialueiden geologista rakennetta selvitetään Hollolan Kirkonseudulla ja Hälvälänkankaalla (Häme)](https://www.vesi.fi/pohjavesialueiden-geologista-rakennetta-selvitetaan-hollolan-kirkonseudulla-ja-halvalankankaalla-hame/): Hollolan Kukonkoivu-Hatsinan ja Kirkonseudun pohjavesialueilla aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikon 50 loppupuolella ja koko rakenneselvitystyö valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Tutkimukset sijoittuvat Hälvälänkankaan ja Hollolan Kirkonseudun väliselle alueelle. Tutkimusalueella kairataan maaperää kallioperään saakka viidessä pisteessä ja pisteisiin asennetaan pohjaveden havaintoputket. Laajemmin kallioperän syvyyttä ja irtomaakerroksen paksuutta tutkitaan painovoimamittausten avulla. Painovoimamittausta tehdään
- [Perhonjoen säännöstely saattaa muuttua sähköpulan aikana](https://www.vesi.fi/perhonjoen-saannostely-saattaa-muuttua-sahkopulan-aikana/): Perhonjoella varaudutaan mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin muutoksiin vesistön säännöstelyssä. Sähkön saannin turvaamiseksi Perhonjoen keskiosan järviryhmän alapuolella sijaitsevalla Kaitforsin voimalaitoksella on lupapäätöksen mukaan oikeus hoitaa säännöstelyä normaalitilanteesta poiketen. Sähköpulan sattuessa lisätehontarve voi olla tunnista jopa vuorokausiin. Lisätehon saaminen edellyttää voimalaitoksen läpi virtaavan vesimäärän lisäämistä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Kaitforsin voimalaitoksen omistaja (Oy Perhonjoki Ab) ovat selvitelleet miten sähkön
- [Saimaan vedenkorkeuksista, vedenlaadusta ja käytöstä kerätään kokemuksia - vastaa kyselyyn!](https://www.vesi.fi/saimaan-vedenkorkeuksista-vedenlaadusta-ja-kaytosta-kerataan-kokemuksia-vastaa-kyselyyn/): Minkälaisia kokemuksia sinulla on Saimaan vedenkorkeuksista? Mitä ajattelet vedenlaadusta Saimaan alueella? Onko mahdollisilla muutoksilla vaikutuksia vesistön käyttöön? Saimaan alueen ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus tekevät yhdessä kyselytutkimusta osana Saimaan ja Vuoksen tulva- ja kuivuusriskien hallinta -hanketta. Kysely koskee koko Saimaan aluetta mukaan lukien mm. eteläinen Saimaa, Lietvesi, Luonteri, Pihlajavesi, Puruvesi, Haukivesi, Orivesi ja Pyhäselkä. Olemme kiinnostuneita
- [Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme)](https://www.vesi.fi/vedenkorkeudet-kanta-hameessa-ja-etela-pirkanmaalla-paaosin-tavallista-alempana-pirkanmaa-kanta-hame/): Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme) Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan säännöstelemättömillä järvillä vedenkorkeudet ovat tavallista alempana. Vanajaveden vedenkorkeus on tavanomaisella tasolla, mutta tulevana talvena mahdollinen sähköpula saattaa näkyä myös Vanajaveden pinnan laskemisena sekä salmien ja virtapaikkojen jäiden heikkenemisenä. Pohjaveden pinnankorkeudet ovat alkaneet hiljalleen tasoittua. Tavallista kuivempi vesitilanne jatkuu Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla. Iso-Längelmäveden, Kukkian
- [Ensijäät ovat muodostuneet Pohjois-Karjalassa](https://www.vesi.fi/ensijaat-ovat-muodostuneet-pohjois-karjalassa/): Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Pienille vesistöille on muodostunut kantavia jäitä, mutta ihmisiä kehotetaan varovaisuuteen jäillä liikkuessa. Marraskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes tavanomainen. Kuukauden aikana satoi 54–61 mm, kun tavallisesti sataa 57 mm. Kuun lopussa saatiin myös vähän lunta, joten marraskuun päättyessä lunta oli maakunnassamme 5–6 cm. Normaalisti marraskuun lopussa lunta on 11–14 cm. Pielisen vedenpinta nousi
- [Ruovikon niitto on vain laastari - uusi käsikirja antaa ohjeita, miten vesistöjä kannattaa kunnostaa Natura-alueilla](https://www.vesi.fi/kaisa-julkaisee-ruovikon-niitto-on-vain-laastari-uusi-kasikirja-antaa-ohjeita-miten-vesistoja-kannattaa-kunnostaa-natura-alueilla/): Suomen ympäristökeskus Syke ja Metsähallituksen Luontopalvelut tiedottavat Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen uusi käsikirja tarjoaa toimintamallin siitä, miten vesistöjä kannattaa kunnostaa Natura-alueilla, eli millaisilla ratkaisuilla rehevöitymistä voi estää ja mitä luontoarvoja pitää samalla huomioida. Toimintamallin ja sen ohjeiden tavoitteena on tukea kustannustehokasta suojelutyötä esimerkiksi ELY-keskuksissa, järjestöissä, konsulttitoimistoissa, kunnissa ja alueellisissa vesiensuojeluyhdistyksissä. Alueelliset toimijat organisoivat paljon kunnostustöitä.
- [Peltojen laaja kipsikäsittely vähentäisi fosforipäästöjä Itämereen](https://www.vesi.fi/peltojen-laaja-kipsikasittely-vahentaisi-fosforipaastoja-itamereen/): Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto tiedottavat Peltojen kipsikäsittelystä saadut monivuotisen seurannan tulokset vahvistavat kipsin vesiensuojeluvaikutukset. Haittoja viljelylle ei ole havaittu. Peltojen kipsikäsittely on Lounais-Suomen Savijoella toteutetun pitkän ja laaja-alaisen tutkimuksen mukaan vähentänyt fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoumaa. Kipsi tarjoaa nopeasti vaikuttavan ja viljelijälle helpon tavan vähentää maatalouden vesistöpäästöjä. Paras tulos saadaan, kun käsittely kohdennetaan eroosioherkkiin
- [Uusi opas avuksi ojituksiin ja vesistökunnostushankkeisiin](https://www.vesi.fi/uusi-opas-avuksi-ojituksiin-ja-vesistokunnostushankkeisiin/): Laajana yhteistyönä valmistunut ”Vesitalousisännöitsijän opas” on suunnattu erityisesti isännöitsijöille, mutta myös muille ojitushankkeista tai vesistökunnostushankkeista vastaaville. Opas on konkreettinen ohjeisto, jossa kerrotaan muun muassa ojitusyhteisöstä ja sen hallinnosta, annetaan katsaus ojitukseen ja maankuivatuksen oikeudellisiin näkökohtiin sekä perustietoa ojituksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja avustusmahdollisuuksista. Oppaan on laatinut laaja joukko ELY-keskusten asiantuntijoita, isännöitsijöinä toimivia sekä metsätalouden asiantuntijoita. Suomen
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.11.2022](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-25-11-2022/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,01. Nyt taso on enää 3 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vesi on noussut 22 cm kuukauden alusta. Nyt vaikuttaa siltä, että ennustettu pakkasjakso rajoittaa Kallaveden nousua lähiviikkoina. Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat säännöstelylupien mukaisissa korkeuksissa, ja juoksutus on ollut viime viikkoina vaihtelevaa. Pari viikkoa sitten alueelle osui pitkästä
- [Pohjavesialueen geologista rakennetta selvitetään Janakkalan Kalpalinnanmäellä (Häme)](https://www.vesi.fi/pohjavesialueen-geologista-rakennetta-selvitetaan-janakkalan-kalpalinnanmaella-hame/): Kalpalinnanmäen pohjavesialueella aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikolla 47 ja koko rakenneselvitystyö valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Tutkimukset sijoittuvat Hiidenjoen sillan ja Raimansuon väliselle harjualueelle. Tutkimusalueella kairataan maaperää kallioperään saakka seitsemässä pisteessä ja pisteisiin asennetaan pohjaveden havaintoputket. Laajemmin kallioperän syvyyttä ja irtomaakerroksen paksuutta tutkitaan painovoimamittausten avulla. Painovoimamittausta tehdään noin 16 kilometriä. Painovoimamittausten
- [Hämeen vesistöjen vedenkorkeuksissa ei suurta vaihtelua](https://www.vesi.fi/hameen-vesistojen-vedenkorkeuksissa-ei-suurta-vaihtelua/): Vesistöjen vedenkorkeudet ovat lähes koko Hämeessä hieman keskimääräistä alempana, eikä niihin ennusteta suuria muutoksia. Suurin osa järvien vedenkorkeuksista on jo kääntynyt nousuun. Kokemäenjoen vesistöalueella Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdallaon vuodenaikaan nähden keskimääräisellä korkeudella, ja sen ennustetaan lähtevän tavan mukaisesti hitaaseen laskuun. Hauhon reitin vedenkorkeudet tyypillisesti nousevat marras-joulukuussa 20–30 cm, mikä ennusteiden mukaan saattaa tänä vuonna jäädä
- [Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Satavesi-ohjelma järjestävät Selkämeriseminaarin Sataveden 20-vuotisen taipaleen kunniaksi](https://www.vesi.fi/varsinais-suomen-ely-keskus-ja-satavesi-ohjelma-jarjestavat-selkameriseminaarin-sataveden-20-vuotisen-taipaleen-kunniaksi/): Satakunnan vesien hyvä tila on haasteellinen tavoite meille kaikille. Satavesi-ohjelma on vuodesta 2002 alkaen edistänyt eri intressiryhmien yhteistyön kehittymistä sekä kymmenien paikallisten ja alueellisten vesienhoitohankkeiden toteutumista. Ohjelman 20-vuotista taipaletta paaluttavan seminaarin luontevaksi aiheeksi valikoitui Selkämeri, kaikkien Satakunnan alueen vesien vastaanottaja. Kaikille kiinnostuneille suunnattu avoin seminaari järjestetään 8.12.2022 Raumalla. Seminaarissa kuullaan ajankohtaista tietoa Selkämeren nykytilasta ja
- [Lokakuun vesitilannekatsaus: Sademäärät ja virtaamat lähellä tavanomaisia (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/lokakuun-vesitilannekatsaus-sademaarat-ja-virtaamat-lahella-tavanomaisia-pohjalaismaakunnat/): Lokakuussa virtaamat olivat lähellä tavanomaisia. Alkukuun runsaat sateet näkyivät vedenlaadussa ja pohjavedenpinnoissa. Lokakuun alkuosan jälkeen virtaamat lähestyivät tavanomaisia tasoja Pohjalaismaakunnissa lokakuun sademäärät olivat noin 50–70 mm eli lähellä tavanomaisia lokakuun sademääriä. Sateet nostivat jokien virtaamat tavanomaisia lokakuun virtaamia suuremmiksi 4.–6.10. sateiden jälkeen. Lokakuun puolivälin sateet nostivat edelleen jokien virtaamia. Kyrönjoen alaosalla Skatilassa virtaama oli suurimmillaan
- [Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat edelleen matalat lokakuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vedenpinnat-olivat-edelleen-matalat-lokakuussa/): Kuukauden keskilämpötila oli melkein kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat pääosin 5–10 cm pitkän aikavälin tarkastelua matalammalla. Pintaveden lämpötilat olivat kuun loppupuolella vielä yli asteen verran tavanomaista lämpimämmällä. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu oli Pohjois-Karjalassa keskimäärin noin 1,8 astetta tavanomaista lämpimämpi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa tavanomaista vähäisempi. ELY-keskuksen mittauspisteissä sademäärä oli keskimäärin 61 mm, kun
- [Vesistötutkimuksen huipputeknologia laajemmin käyttöön verkostoitumisen avulla](https://www.vesi.fi/vesistotutkimuksen-huipputeknologia-laajemmin-kayttoon-verkostoitumisen-avulla/): Uuden vesistötutkimuksen osaamiskeskuksen Freshwater Competence Centre (FWCC) partneriorganisaatiot esittelivät uusimpia teknologisia ratkaisuja 28.10.2022 Vantaanjokipäivän tilaisuudessa. Esillä oli esimerkiksi robottiveneitä, droneja, laserkeilausteniikkaa ja sensoreita. Vahvistamalla verkostoitumista uusi teknologia saadaan yhä useamman tutkijan ulottuville. Esimerkkejä uusista teknologisista ratkaisuista Katso Vantaanjokipäivän video uusista vesistötutkimuksen teknistä laitteista Twitteristä. Vesistötutkimuksesta tulee monelle ensimmäisenä mieleen kahluuhousuihin pukeutunut tutkija keräämässä vesinäytteitä, mutta
- [Avustushakuja auki ELY-keskuksissa](https://www.vesi.fi/avustushakuja-auki-ely-keskuksissa/): ELY-keskuksissa on avautunut 18.10.2022 useita vesiensuojeluun, vesistöjen kunnostukseen, vesienhallintaan ja kalatalouteen liittyviä avustushakuja. Hakuajat päättyvät pääsääntöisesti 30.11. Avustukset ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen harkinnanvaraisia valtionavustuksia. ELY-keskukset suosittelevat käyttämään avustusten hakemiseen sähköistä Aluehallinnon asiointipalvelua. Hakemuksen voi tallentaa luonnoksena ja palata myöhemmin jatkamaan sitä. Asiointipalvelussa käytetään vahvaa tunnistautumista. Lue lisää avustuksista: Kuulutus ELY-keskuksista haettavista harkinnanvaraisista
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.10.2022](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-27-10-2022/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,73. Nyt taso on 21 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Syksyn vähäsateisuus on muuttanut alkukesän hyvän vesitilanteen selvästi keskimääräistä kuivemmaksi, mutta harvinaisen kuivaa ei ole, sillä viimeksi vuonna 2019 on oltu samalla tasolla, mutta silloin Kallavesi oli jo kääntynyt nousuun lokakuussa. Jatkossakin sateet määräävät vedenpinnan kehityksen, kovin suurta alenemaa ei
- [Evijärven juoksutuksessa muutoksia Kattilakosken vesivoimalaitoksen turbiinikokeiden vuoksi](https://www.vesi.fi/evijarven-juoksutuksessa-muutoksia-kattilakosken-vesivoimalaitoksen-turbiinikokeiden-vuoksi/): Oy Herrfors Ab:n Kattilakosken vesivoimalaitoksella Ähtävänjoessa Evijärvellä suoritetaan vesivoimalaitoksen turbiinilla kokeita torstaina 27.10.2022. Tämän vuoksi Evijärven juoksutuksessa on erityisjärjestelyjä tästä loppuviikosta alkaen. Turbiinikokeissa optimoidaan turbiinin johto- ja juoksupyörän kombinointia parhaan mahdollisen suorituskyvyn ja hyötysuhteen varmistamiseksi. Työ liittyy keväällä 2022 valmistuneeseen Kattilakosken vesivoimalaitoksen kunnostukseen, jossa turbiinin juoksupyörä, turbiiniakseli ja hydrauliikka uusittiin sekä generaattori ja johtopyörä huollettiin.
- [Puupuhdistamot tekevät ojista ravinnesieppareita ja hyönteishotelleja](https://www.vesi.fi/puupuhdistamot-tekevat-ojista-ravinnesieppareita-ja-hyonteishotelleja/): Puuaineksen lisääminen ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin ja pienvesiin voi vähentää merkittävästi vesistöihin päätyvää ravinne-, kiintoaines- ja humuskuormitusta. Uuden tutkimuksen mukaan esimerkiksi fosforipitoisuudet alenivat jopa 30–50 prosenttia. Puhdistuminen on seurausta puuaineksen pinnalle muodostuvasta päällyskasvustosta ja sitä hyödyntävästä pohjaeläimistöstä. Puupuhdistamoilla on merkitystä myös hiilivarastoina, sillä uppopuu säilyy veden alla jopa tuhansia vuosia. PuuValuVesi-hankkeessa selvitettiin ensimmäistä kertaa maatalousojiin lisätyn puuaineksen
- [Lounais-Suomen merialueilla kesän mittaan runsaita sinileväkukintoja, järvillä sinileväkesä rauhallisempi](https://www.vesi.fi/lounais-suomen-merialueilla-kesan-mittaan-runsaita-sinilevakukintoja-jarvilla-sinilevakesa-rauhallisempi/): Merialueemme heikko tila näkyi taas kuluneena kesänä paikoitellen runsainakin sinileväkukintoina ja laajoina pintalauttoina Saaristomerellä ja eteläisellä Selkämerellä. Järvillä kulunut kesä oli rauhallisempi, runsaita sinileväkukintoja havaittiin vain muutamalla järvellä. Lounais-Suomen alueella valtakunnallisessa sinileväseurannassa oli mukana 36 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylläpitämää havaintopaikkaa. Suomen ympäristökeskus arvioi kesäkuun alussa sinileväriskin olevan tulevana kesänä huomattava mm. Saaristomerellä ja eteläisellä Selkämerellä. Riskiarvio
- [Lokakuun Vesikirjeessä asiaa kuivuudesta ja vesistöjen ekologisen tilan seurannasta](https://www.vesi.fi/lokakuun-vesikirjeessa-asiaa-kuivuudesta-ja-vesistojen-ekologisen-tilan-seurannasta-molekyylibiologian-keinoin/): Suomen ympäristökeskuksen toimittama Vesikirje kertoo jälleen vesiensuojelun ja vesialan ajankohtaisista aiheista mm. kuivuusriskien hallinnasta, vesistöjen ekologisen tilan seurannan kehittämisestä sekä yhteistyöstä Kolumbian kanssa. Ilmastonmuutoksen myötä Euroopan vuoden 2022 kaltaiset kuivuusjaksot lisääntyvät ja kuivuusriskit kasvavat myös Suomessa. Maahamme tarvitaan kansallinen prosessi ja ohjeistus kustannustehokkaaseen kuivuusriskien hallintaan. Sisävesien monimuotoisuudesta tarvitaan luotettavaa tietoa, jotta järvien ja virtavesien luontokato
- [Verkostoyhteistyötä vesihuollon hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden edistämiseksi (Vesihuki)](https://www.vesi.fi/verkostoyhteistyota-vesihuollon-hiilineutraalisuuden-ja-kiertotalouden-edistamiseksi-vesihuki/): Vesihukiverkosto tukee vesihuoltolaitosten välistä ilmasto- ja kiertotalousyhteistyötä. Verkosto on hyviä käytäntöjä yhteen kokoava foorumi, jossa tiedon jakaminen ja vertaistuki ovat keskiössä. Vielä ehdit ilmoittautua mukaan Vesihukiverkoston jäseneksi. Verkoston aloituskokous pidetään 22.11 klo 13-15. Alustava vuosisuunnitelma sisältää mm seuraavat: 2-4 etätapaamista vuodessa yksi lähitapaaminen, johon yhdistetään vesilaitosvierailu Teams-alusta, jossa jaetaan julkaisuja ja käydään keskustelua Käsiteltäviä aiheita
- [Saaristomeren pelastamiseen yhteistyöllä ja aktiivisella hanketoiminnalla](https://www.vesi.fi/saaristomeren-pelastamiseen-yhteistyolla-ja-aktiivisella-hanketoiminnalla/): Vesiensuojelun tiekartan kick off -tilaisuus järjestettiin torstaina 6.10.2022 Forum Marinumissa Turussa. Hybriditapahtuma kokosi yhteen lähes 100 vesiensuojelusta kiinnostunutta henkilöä niin Saaristomeren valuma-alueelta kuin sen ulkopuoleltakin. Tapahtuman tavoitteena oli potkaista käyntiin tiekartan toimenpiteiden toteuttaminen Saaristomeren valuma-alueella sekä selkeyttää eri tahojen roolit maatalouden aiheuttaman fosforikuorman vähentämisessä. Tilaisuuden avasivat ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sekä maa- ja metsätalousministeri
- [Vähäsateisen syksyn myötä vesistöjen vedenkorkeudet keskimääräistä alempana Etelä-Savossa](https://www.vesi.fi/vahasateisen-syksyn-myota-vesistojen-vedenkorkeudet-keskimaaraista-alempana-etela-savossa/): Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat vähäsateisen syksyn jäljiltä ajankohtaan nähden keskimääräistä alempana. Sääolot ovat kuitenkin alkaneet muuttua sateisemmaksi, jonka myötä luonnontilaisissa pienissä vesistöissä vedenkorkeudet lähtevät hiljalleen nousuun, mutta pysyvät todennäköisesti koko lokakuun ajan tavallista matalammalla. Saimaalla vedenkorkeus jatkaa ennusteiden mukaan laskuaan pitkälle marraskuuhun saakka. Myös pohjavesien pinnankorkeudet ovat alhaalla. Mäntyharjun reitillä Synsiä ja Vahvajärvi epätavallisen alhaalla
- [Syyskuu oli Pohjois-Karjalassa viileä ja vähäsateinen](https://www.vesi.fi/syyskuu-oli-pohjois-karjalassa-viilea-ja-vahasateinen/): Kuukauden keskilämpötila oli noin puolitoista astetta tavanomaista viileämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä matalammalla koko maakunnassa. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa lähes tavanomaisella tasolla. Ilmatieteen laitoksen mukaan syyskuu oli Pohjois-Karjalassa keskimäärin noin 1,5 astetta tavanomaista viileämpi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa reilusti tavanomaista vähäisempi. ELY-keskuksen mittauspisteissä sademäärä oli keskimäärin 46 mm, kun pitkän ajan keskiarvo syyskuussa on
- [Vaikuta vesiin – hae rahoitusta kunnostuksiin – webinaari ja etätyöpaja 7.10.2022](https://www.vesi.fi/vaikuta-vesiin-hae-rahoitusta-kunnostuksiin-webinaari-ja-etatyopaja-7-10-2022/): KAIPO-verkko (Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkostojen vahvistamishanke) järjestää webinaarin ja etätyöpajan pe 7.10.2022 klo 12–15. Tilaisuudessa esitellään erilaisia pääosin vesistöihin kohdistuvia rahoitushakuja. Vesienhoidon avustuksia kunnostustoimenpiteisiin myönnetään erityisesti niille vesistöille, jotka ovat ekologiselta tilaltaan huonoja, välttäviä tai tyydyttäviä (www.vesi.fi/karttapalvelu -> teemat-> pintavesien tila). Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustuksia myönnetään ratkaisuihin, joilla vaikutetaan veden pidättämiseen,
- [Kesällä 2022 sinileviä havaittiin keskimääräistä vähemmän Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/kesalla-2022-sinilevia-havaittiin-keskimaaraista-vahemman-pirkanmaalla/): Sinileväseuranta päättyy. Viimeisellä leväseurantaviikolla vähän sinilevää havaittiin Pirkkalassa Pyhäjärven Kranstolpan rannassa, Nokialla Tottijärvessä ja Pyhäjärven Lehtiniemessä, Valkeakoskella Sääksmäen siltojen kohdalla sekä Kangasalan Kirkkojärvessä. Kansalaishavaintoja sinilevästä JärviWiki- ja Vesi.fi-verkkopalveluihin on kirjattu viimeisen viikon aikana Vanajavedeltä, Näsijärveltä ja Pälkänevedeltä. Järviwikin leväbarometrin mukaan sinileviä on ajankohtaan nähden normaalia vähemmän. Valtakunnallinen leväseuranta ja Pirkanmaan ELY-keskuksen säännöllinen sinilevätilanteesta tiedottaminen loppuu
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.9.2022](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-29-9-2022/): Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,82. Nyt taso on 10 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Elo-syyskuun vähäsateisuus on muuttanut alkukesän hyvän vesitilanteen selvästi keskimääräistä kuivemmaksi, mutta harvinaisen kuivaa ei ole, sillä viimeksi vuosina 2019 ja 2018 on oltu alempana. Jatkossakin sateet määräävät vedenpinnan kehityksen, kovin suurta alenemaa ei enää tule, kun Konnuksen ja Karvion pohjapadot
- [Sinileväseuranta päättyy – Lounais-Suomessa sinilevää havaittu enää vain muutamalla paikalla (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevaseuranta-paattyy-lounais-suomessa-sinilevaa-havaittu-enaa-vain-muutamalla-paikalla-varsinais-suomi-satakunta/): Lounais-Suomen sinilevätilanne on kuluneella viikolla ollut viime viikkojen kaltainen ja syksyisen sään myötä sinilevää on havaittu vain muutamalla vakiohavaintopaikalla. Sisävesien vakioseurantapaikoilla havaittiin sinilevää tällä viikolla kahdella järvellä ja niissäkin havaitut määrät olivat hyvin vähäisiä. Merialueella sinileviä havaittiin runsaasti Mannervedellä Iso Marjakarin havaintopaikalla, muilla merialueen havaintopaikoilla sinileviä ei tavattu. Runsaatkaan sinilevähavainnot eivät ole harvinaisia vielä tähän
- [Harjunpäänjoen kunnostus valmistunut Ulvilassa elokuun lopulla – vaelluskaloilla käytössä nyt valtaosa joesta](https://www.vesi.fi/harjunpaanjoen-kunnostus-valmistunut-ulvilassa-elokuun-lopulla-vaelluskaloilla-kaytossa-nyt-valtaosa-joesta-varsinais-suomi-satakunta/): Harjunpäänjoen koskialueisiin kohdistunut kunnostushanke valmistui noin kahden kuukauden tehokkaan urakoinnin tuloksena elokuun lopussa jatkona kesäkuun alussa valmistuneeseen Leineperin padon kalatieurakkaan. Pääosin Ulvilan kaupungin alueelle sijoittuva ja Porin kaupungin alueella Kokemäenjokeen laskeva Harjunpäänjoki, jonka kokonaispituus on 34 km ja putouskorkeus yhteensä 44 m, on kalataloudellinen helmi, jossa veden laatukin on kunnossa. Se on selvästi merkittävin Kokemäenjoen
- [Pirkanmaan ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita 275 000 eurolla](https://www.vesi.fi/pirkanmaan-ely-keskus-tukee-vesienhoitohankkeita-275-000-eurolla/): Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna yhteensä noin 275 000 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin Pirkanmaalla. Avustusta myönnettiin 23 hankkeelle. Hankkeita on eri puolilla Pirkanmaata. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä kuormitusta vähentävissä pintavesihankkeissa. Kahden hankkeen päätös on vielä valmisteilla. ELY-keskuksien käytettävissä olevaan avustusmäärärahaan vaikuttavat saapuneiden avustushakemusten määrä, hankkeiden merkittävyys ja niiden
- [Lämpöaalto kasvattaa nopeasti Lapin jokien virtaamia](https://www.vesi.fi/lampoaalto-kasvattaa-nopeasti-lapin-jokien-virtaamia/): Tiedote 12.5.2021 klo 10.30 Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Sään lämpeneminen saa Lapin jokien virtaamat tällä viikolla nopeaan nousuun. Lämpöaalto jää kuitenkin ennusteiden mukaan lyhytaikaiseksi ja viikonloppuna on huomattavasti kylmempää. Tästä syystä lumen sulaminen näyttää jakautuvan pitkälle aikavälille ja tulvasta tulee monissa joissa kaksihuippuinen: ensimmäinen virtaamahuippu tämän viikon lämpenemisen seurauksena ja toinen toukokuun lopulla tai
- [Löydä tietoa Ojitusyhteisöt-karttapalvelusta](https://www.vesi.fi/loyda-tietoa-ojitusyhteisot-karttapalvelusta/): Loppukesän rankat sateet ovat taas paljastaneet peltojen vesitalouden haasteita eri puolilla Suomea. Ilmastonmuutoksen seurauksena rankkasateiden ennustetaan edelleen lisääntyvän. Ojitusten kunnostukset lähtevätkin liikkeelle yleensä siitä, kun vesi makaa ojissa ja pelloilla. Usein on kuitenkin epäselvää, onko alueella jo aikaisempina vuosikymmeninä, pääosin 1940–1970-luvuilla, toteutettu kuivatushankkeita. Näissä hankkeissa on muodostunut ojitusyhtiöitä, jotka ovat nykyään enimmäkseen ns. uinuvia. Tällaisten
- [Sinilevää hieman normaalia vähemmän Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevaa-hieman-normaalia-vahemman-pirkanmaalla/): Viikolla 38 vähäisiä määriä sinilevää havaittiin Nokialla Pyhäjärven Maatialanlahdella, Halkoniemessä ja Lehtiniemessä, Kuloveden Naarlahdella ja Tottijärvessä, Pirkkalassa Pyhäjärven Kranstolpan rannassa, Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla ja Mallasveden Tyrynlahdella sekä Kangasalan Kirkkojärvessä. Kansalaishavainto sinilevästä JärviWiki- ja Vesi.fi-verkkopalveluihin on kirjattu viimeisen viikon aikana Vanajavedeltä, lisäksi Lempäälän Kirkkojärveltä on ilmoitettu sinilevähavainto ELY-keskukselle. Järviwikin leväbarometrin mukaan sinileviä on ajankohtaan
- [Metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen paikkatietoanalyysin avulla](https://www.vesi.fi/metsatalouden-vesistokuormituksen-vahentaminen-paikkatietoanalyysin-avulla/): Metsätalous aiheuttaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta etenkin turvemaavaltaisilla alueilla, joita löytyy runsaasti mm. Kokemäenjoen valuma-alueelta. Pahimpia kuormituslähteitä ovat suometsien ojitukset ja maanmuokkaus, joiden seurauksena ravinteita ja kiintoainesta kulkeutuu alavirran jokiin ja järviin, sekä myöhemmin myös Itämereen, aiheuttaen vesistöjen rehevöitymistä. Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän metsätalouden harjoittamista varten on laadittu kattava ohjeistus toimivista ja käytännönläheisistä vesiensuojelumenetelmistä, joiden avulla
- [Uusi vesitalousstrategia on julkaistu – visiona puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia](https://www.vesi.fi/uusi-vesitalousstrategia-on-julkaistu-visiona-puhdasta-vetta-turvallisuutta-ja-hyvinvointia/): Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut uuden vesitalousstrategian, joka ohjaa ministeriön toimialan vesitaloustehtävien tulosohjausta, toimintaa ja talouden suunnittelua vuoteen 2030 saakka. Strategian toimeenpano näkyy jokaisen suomalaisen arjessa muun muassa puhtaana vetenä sekä tulvien ja niiden aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisynä. Vesitaloudella tarkoitetaan vesivaroja ja veden kiertokulkua sekä vesivarojen kestävää käyttöä ja hoitoa. Vesitalouspalvelut ovat yhteiskuntamme toiminnan, turvallisuuden ja
- [Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan osaaminen kasvaa ja kehittyy hankkeissa ja hankkeiden avulla](https://www.vesi.fi/23763-2/): Osana Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää vuosittain avustuksia maa- ja metsätalouden kestävän vesienhallinnan edistämiseen. Hankkeiden ja niissä toteutettujen toimenpiteiden avulla levitetään tietoa erilaisista maa- ja metsätalouden vesitalousratkaisuista. Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeiden toimenpiteillä herätellään eri toimijoita tarkastelemaan vesitalousratkaisuja valuma-alueen mittakaavassa. Vesienhallinta ei ole vain veden poisjohtamista kuivatusalueilta, vaan vesienhallinnassa on kyse monipuolisesta keinovalikoimasta, joita toteutetaan
- [Sinileviä 11 havaintopaikalla Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevia-11-havaintopaikalla-pirkanmaalla-3/): Viikolla 35 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa sekä Maatialanlahdella, Lehtiniemessä ja Halkoniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdella ja Nokialla Kuloveden Naarlahdella ja Tottijärvessä, Pyhäjärven Kranstolpan rannassa Pirkkalassa sekä Sastamalan Liekovedessä ja Houhajärvessä. Leväbarometrin mukaan sinileviä on hieman keskimääräistä enemmän. Tampereen kaupungin ylläpitämään karttapalveluun on kirjattu havaintoja vähäisestä määrästä
- [Kysely Loimijoen vesistöalueen käyttäjille](https://www.vesi.fi/kysely-loimijoen-vesistoalueen-kayttajille/): Hämeen ELY-keskus uusii keväällä 2017 tehdyn kyselyn, jossa selvitetään vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista. Kyselyjen tuloksia vertaamalla selvitetään, onko käyttäjien kokemukset ja näkemykset muuttuneet viiden vuoden takaisesta. Kysely on avattu; vastausaikaa on sunnuntaihin 9.10.2022 asti. Kyselyn vastauksien perusteella selvitetään sitä, millaiseksi Loimijoen vesistöalueen asukkaat ja toimijat kokevat Loimijoen vesistön tilan
- [Kysely Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen käyttäjille on avattu](https://www.vesi.fi/kysely-paajarven-teuronjoen-ja-puujoen-vesistoalueen-kayttajille-on-avattu/): Hämeen ELY-keskuksen toteuttama verkkopohjainen kysely Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen käyttäjille on avattu. Kyselyssä selvitetään vesistöalueen käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen tilasta ja vedenkorkeuksista. Kyselyssä on vastausaikaa sunnuntaihin 9.10.2022 asti. Hämeen ELY-keskuksen koolle kutsuma säännöstelykysymyksiin keskittyvä yhteistyöryhmä hyödyntää kyselyn tuloksia jatkotyössään. Ryhmä tarkastelee säännöstelyn kehittämismahdollisuuksia ja sitä, miten poikkeuksellisiin vesivuosiin pystytään
- [Sinilevähavainnot vähentyneet hieman Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-vahentyneet-hieman-pirkanmaalla/): Viikolla 36 runsaasti sinilevää on havaittu Sastamalan Liekovedessä sekä Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä, Halkoniemessä ja Maatialalahdella. Vähän sinilevää havaittiin Nokian Tottijärvessä ja Kuloveden Naarlahdella, Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa sekä Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla. Kangasalan Kirkkojärveltä on tullut ilmoituksia veden pahasta hajusta. Monet levät kuten kulta-, pii- ja sinilevät aiheuttavat veteen hajuhaittoja. Kultalevät viihtyvät
- [Leväseurannan loppumetreillä sinilevää enää muutamalla havaintopaikalla Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/levaseurannan-loppumetreilla-sinilevaa-enaa-muutamalla-havaintopaikalla-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/): Syksyisen sään myötä sinilevähavainnot ovat selvästi vähentyneet kuluneella viikolla Lounais-Suomessa. Leväkukintoja havaittiin tyynissä sisälahdissa. Sisävesissä levätilanne on pääosin hyvä. Sinileviä havaittiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla vain neljällä vesialueella. Merivesien runsaammat kukinnot keskittyivät suojaisiin sisälahtiin. Väli- ja ulkosaaristossa levää ei enää näkynyt. Sisävesissä levätilanne on rauhoittunut entisestään. Levää havaittiin enää kahdella järvellä ja niissäkin levämäärät olivat vähäisiä.
- [Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinnan arviointiin uusi työkalu](https://www.vesi.fi/vesiosuuskuntien-omaisuudenhallinnan-arviointiin-uusi-tyokalu/): Nyt pientenkin vesilaitosten on helppo arvioida omaisuutensa tila maksuttomalla työkalulla. ELY-keskus on julkistanut yksinkertaisen Excel-pohjaisen työkalun vesiosuuskuntien ja muidenkin pienten laitosten omaisuudenhallinnan tueksi. Työkalu on ladattavissa maksutta vesi.fi -sivustolta, mistä löytyy myös pikaohje työkalun käyttöön. Omaisuudenhallinta – tulevaisuuden suunnittelun avainasia Suomessa on yli tuhat eri ikäistä vesiosuuskunnan verkostoa, joista noin puolet on rakennettu 1900-luvulla. Vesiosuuskuntien
- [Yhteenveto Pohjois-Pohjanmaan kesä-elokuun sinilevätilanteesta](https://www.vesi.fi/yhteenveto-pohjois-pohjanmaan-kesa-elokuun-sinilevatilanteesta-2/): Kuluneena kesänä valtakunnalliseen sinileväseurantaan kuului Pohjois-Pohjanmaalla 22 havaintopaikkaa. Oulun ja Muhoksen Rotaryklubit osallistuivat sinileväseurantaan Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäistä kertaa kolmella havaintopaikalla. Suomen ympäristökeskuksen hyödyntämät satelliittihavainnot ja kansalaishavainnot täydensivät levätilannekuvaa. Alkukesästä havaittiin männyn siitepölyä vesistöissä paikoin runsaastikin. Kesän ensimmäiset sinilevähavainnot tehtiin juhannuksena Iin ja Oulun rannikkovesissä. Satelliitti mittasi 1.7. Hailuodon, Oulun ja Iin rannikkoalueilla 21-26 asteen pintalämpötiloja ja
- [Sinileviä 11 havaintopaikalla Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevia-11-havaintopaikalla-pirkanmaalla-2/): Pirkanmaalla on tehty paljon sinilevähavaintoja. Tampereella uimavesien vedenlaadun seuranta on päättynyt tältä kesältä. 35 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa sekä Maatialanlahdella, Lehtiniemessä ja Halkoniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdella ja Nokialla Kuloveden Naarlahdella ja Tottijärvessä, Pyhäjärven Kranstolpan rannassa Pirkkalassa sekä Sastamalan Liekovedessä ja Houhajärvessä. Leväbarometrin mukaan sinileviä on
- [Vesikirjeessä asiaa kemikaaliturvallisuudesta, vesien kemiallisesta tilasta sekä suojelun ja kunnostuksen yhteensovittamisesta](https://www.vesi.fi/vesikirjeessa-asiaa-kemikaaliturvallisuudesta-vesien-kemiallisesta-tilasta-seka-suojelun-ja-kunnostuksen-yhteensovittamisesta/): Suomen ympäristökeskuksen toimittama Vesikirje kertoo jälleen vesiensuojelun ja vesialan ajankohtaisista aiheista. Elokuun Vesikirjeessä mukana seuraavat aiheet: Kansallinen kemikaaliohjelma asettaa tavoitteita ja suuntaviivoja kemikaaliturvallisuuden kehittämiseksi. Ohjelman tavoitteena on muun muassa ennaltaehkäistä, tunnistaa ja torjua haitallisten kemikaalien aiheuttamaa ympäristön pilaantumista. Päästötiedot eivät selitä huonoa sisävesistöjen kemiallista tilaa. Kemiallisen tilan luokittelun laatu paranisi, jos tietokannoissa olisi enemmän mittaustietoja.
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.8.2022](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-25-8-2022/): Kallaveden vedenkorkeus on laskenut kevään tulvakorkeudesta noin 70 cm. Vedenpinnan lasku on hidastunut viimeaikaisten sateitten ansiosta, mutta keskiennusteen mukaan vedenpinta laskisi syyskuun loppuun mennessä vielä vajaan 10 cm. Havaittu vedenkorkeus on tällä hetkellä NN+81,43 m, joka on myös likimäärin pitkän seurantajakson mediaanikorkeus. Säännöstelypadot suljettiin kesäkuun puolessa välissä. Kallaveden luonnontilainen vedenkorkeus olisi noin 10 cm alempi
- [Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä–elokuu 2022: Merellä havaittiin tänä kesänä runsaasti sinilevää, järvien sinilevätilanne pysyi viime vuosien tasolla](https://www.vesi.fi/valtakunnallisen-sinilevakatsauksen-yhteenveto-kesa-elokuu-2022-merella-havaittiin-tana-kesana-runsaasti-sinilevaa-jarvien-sinilevatilanne-pysyi-viime-vuosien-tasolla/): Kuluneen kesän sinilevätilanne on vaihdellut muuttuvien sääolosuhteiden mukaan. Merialueiden ja järvien sinilevämäärät olivat huipussaan kesän lämpimimpinä ajanjaksoina heinäkuun ja elokuun puolivälissä. Heinä–elokuun taitteen viilentyneet säät hillitsivät sinileväkukintoja hetkeksi. Järvillä kesän sinilevätilanne pysyi aikaisempiin vuosiin nähden varsin tyypillisenä. Alueellinen vaihtelu on ollut kuitenkin suurta, ja valtakunnallisen sinileväseurannan runsaimmat havainnot keskittyivät muutamaan runsasravinteiseen järveen. Merialueiden sinileväkukintojen riskiennuste
- [Sinilevätilanne parantunut sekä merialueilla että sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-parantunut-seka-merialueilla-etta-sisavesilla-varsinais-suomi-satakunta/): Sinilevätilanne on parantunut varsinkin avomerellä ja viikonlopun runsaat leväkukinnat ovat pääsääntöisesti hajonneet. Sinilevät ovat vähentyneet myös sisävesissä. Merialueilla sinileväesiintymiä on edelleen havaittu koko Saaristomeren alueella ja Selkämeren eteläosissa, mutta levien määrät ovat vähentyneet monin paikoin. Sinilevää on monin paikoin sekoittuneena veteen, mutta etenkin suojaisimmissa paikoissa kuten lahdissa myös runsaammat pintakasvustot ovat mahdollisia. Porin rannikon lähivesien
- [Sinilevähavainnot edellisen viikon tasolla Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-edellisen-viikon-tasolla-pirkanmaalla-2/): Viikolla 34 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä sekä Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa. Vähän sinilevää havaittiin Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdella, Pyhäjärven Maatialanlahdella, Lehtiniemessä ja Halkoniemessä Nokialla, Pyhäjärven Kranstolpan rannassa Pirkkalassa, Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla sekä Sastamalan Liekovedessä. Lisäksi rotarien seuraamalla Urjalan Kikurinjärvellä havaittiin vähän levää. Kansalaishavaintoja sinilevästä JärviWiki- ja Vesi.fi-verkkopalveluihin on kirjattu viimeisen viikon aikana
- [Esimerkillisiä vesiensuojelijoita palkittiin Vesistökunnostusverkoston tilaisuudessa](https://www.vesi.fi/kaisa-julkaisee-itse-torstaina-esimerkillisia-vesiensuojelijoita-palkittiin-vesistokunnostusverkoston-tilaisuudessa/): Projektipäällikkö Timo Rintalalle ja Alavuden kaupungille on myönnetty Vuoden vesistökunnostaja -palkinto esimerkillisestä ja pitkäjänteisestä työstä vesistöjen suojelun hyväksi. Vaelluskalojen elinolosuhteiden edistäjä, maisema-arkkitehti Jukka Jormola Vantaalta palkittiin elämäntyöpalkinnolla. Tunnustukset annettiin 24.8.2022 valtakunnallisen Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarissa Kokkolassa. Vuoden vesistökunnostajapalkinnon valintaperusteluissa painottui Timo Rintalan ja Alavuden kaupungin pitkäjänteinen toiminta vesistöjen kunnostuksen ja vesien suojelun suunnittelussa, organisoinnissa ja toteuttamisessa. Yhteistyössä
- [Sinilevää edelleen keskimääräistä enemmän, lämmin ja tyyni sää voi lisätä pintakukintojen määrää loppukesällä](https://www.vesi.fi/sinilevaa-edelleen-keskimaaraista-enemman-lammin-ja-tyyni-saa-voi-lisata-pintakukintojen-maaraa-loppukesalla/): Sinilevähavaintojen määrä on pysynyt tasaisena koko maassa. Lämpimien säiden seurauksena järvivesi on hieman keskimääräistä lämpimämpää, mikä ylläpitää sinilevien kasvua. Merialueilla sinilevän määrä on edelleen pitkän ajan keskiarvoa suurempi, mutta tuuli on sekoittanut sinilevää veteen. Tyyni ja lämmin sää, sekä toisaalta myös voimakkaat sadekuurot, voivat lisätä sinilevän pintakukintojen määrää vielä loppukesällä. Torstaina 25.8. julkaistaan kesän sinileväseurannan
- [Sinilevähavaintoja ajankohtaan nähden normaali määrä Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintoja-ajankohtaan-nahden-normaali-maara-pirkanmaalla/): Viikolla 33 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä sekä Pyhäjärven Lehtiniemessä ja Halkoniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa, Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdella, Pyhäjärven Maatialanlahdella Nokialla, Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla sekä Sastamalan Houhajärvessä ja Liekovedessä. Kansalaishavaintoja sinilevästä JärviWiki- ja Vesi.fi-verkkopalveluihin on kirjattu viimeisen viikon aikana Vanajavedeltä ja Pyhäjärveltä. Tampereen kaupungin ylläpitämään karttapalveluun on
- [Kipsihaku innoitti viljelijät yhteisiin vesienhoitotalkoisiin](https://www.vesi.fi/kipsihaku-innoitti-viljelijat-yhteisiin-vesienhoitotalkoisiin/): Maksutonta peltojen kipsikäsittelyä pystyi tänä vuonna hakemaan koko Suomen rannikkoalueella. Kipsihaku herätti suurta kiinnostusta, ja laajentuneen hankkeen myötä kipsinlevityshakemuksia tuli kaikkiaan noin 37 000 hehtaarille. Saaristomeren valuma-alueella Varsinais-Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla kipsihakua on päätetty jatkaa 31.8. saakka. Saaristomeren alueella on jääty selvästi aiempien vuosien hakumääristä. Saaristomeriohjelman mukaisesti Suomen tulisi päästä pois Helcomin hotspot-listalta vuoteen 2027 mennessä. Kipsikäsittelyä
- [Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintojen määrää merellä ja sisävesillä](https://www.vesi.fi/lammin-saa-on-lisannyt-sinilevahavaintojen-maaraa-merella-ja-sisavesilla/): Sinilevätilanne on huonontunut aiempiin viikkoihin verrattuna lämpimän sään seurauksena. Sisävesillä sinileväkukintoja on nyt havaittu keskimääräistä enemmän, vaikka järvien pintalämpötilat ovat ajankohdalle tyypillisiä. Myös merialueilla on havaittu paikoittain laajojakin sinileväkukintoja. Pitkään jatkuva lämmin ja tyyni sää on omiaan lisäämään sinileväkukintojen määrää. Sinilevätilanne huonontunut järvillä Viime päivien lämmin sää on lisännyt sinilevien määrää järvillä, ja tällä hetkellä
- [Sinilevätilanne vaihteleva Saaristomerellä ja Selkämerellä, sisävesissä viime viikkojen kaltainen (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-vaihteleva-saaristomerella-ja-selkamerella-sisavesissa-viime-viikkojen-kaltainen-varsinais-suomi-satakunta/): Viime viikonlopun kovien tuulten myötä sinilevät sekoittuivat vesiin ja alkuviikon lämpimän sään seurauksena runsastuivat paikoitellen koko merialueella. Avomerellä sinilevät runsastuivat etenkin Saaristomeren eteläosassa. Sisävesissä sinilevää on tavattu paikoitellen runsaastikin, mutta tilanne on pysynyt pitkälti viime viikkojen kaltaisena. Merialueiden seurannassa sinilevää havaittiin kuluvan viikon aikana erityisesti Saaristomeren sisä- ja välisaaristossa niin ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla kuin Rotarien ylläpitämillä
- [Sinilevää useilla havaintopaikoilla Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevaa-useilla-havaintopaikoilla-pirkanmaalla/): Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla ja Pyhäjärven Kranstolpassa Pirkkalassa. Vähän sinilevää havaittiin Kyrösjärven Hämylänlahdella Ikaalisissa, Nokialla Pyhäjärven Halkoniemessä ja Maatialanlahdella sekä Kuloveden Naarlahdella, Sastamalan Houhajärvessä ja Liekovedessä, Tampereella Pyynikin uimarannassa sekä Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla. Lisäksi rotarien seuraamalla Urjalan Kikurinjärvellä havaittiin runsaasti levää. Kansalaishavaintoja
- [Kuusen suopursuruoste värjää vesiä Pohjois-Pohjanmaalla, sinilevähavaintoja vähän](https://www.vesi.fi/kuusen-suopursuruoste-varjaa-vesia-pohjois-pohjanmaalla-sinilevahavaintoja-vahan/): Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen on tullut Koillismaan ja Iin alueelta ilmoituksia sateen jälkeen vesistöihin ilmestyneistä ruskeista, kellertävistä tai ruosteenpunaisista pintalautoista. Lauttojen on epäilty olevan turvetta tai sinilevää. Samaan aikaan on havaittu kuusten uusien vuosikasvustojen kellastuneen laajalla alueella, mikä viittaa kuusen suopursuruostesienen itiöiden aiheuttamiin pintalauttoihin. Sateen jälkeen itiöpölyä näkyy muuallakin kuin vesistöissä esim. rapakoissa ja sadeveden keräysastioissa. Suopursuruostesientä
- [Sinilevätilanne järvillä ja merellä rauhallinen, mutta lämmin sää voi nostaa kukintojen määrää vielä loppukesällä](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-jarvilla-ja-merella-rauhallinen-mutta-lammin-saa-voi-nostaa-kukintojen-maaraa-viela-loppukesalla/): Sinilevätilanne järvillä on paikoin heikentynyt viime viikosta, vaikka valtakunnallisesti tilanne sisävesillä on rauhallinen. Merialueilla pintakukinnat ovat vähentyneet, ja sinilevä on monin paikoin sekoittuneena veteen. Lämmin ja tyyni sää voi edelleen nostaa sinileväkukintojen määrää loppukesällä. Paikoin rannoille on ajautunut kuolleita sinileväsoluja, jotka ovat värjänneet rannat turkoosiksi sinilevien sisältämän väripigmentin takia. Järvillä sinilevätilanne hieman heikentynyt Järvien sinilevähavainnot
- [Vähäisiä sinileväesiintymiä havaittu Etelä-Savossa](https://www.vesi.fi/vahaisia-sinilevaesiintymia-havaittu-etela-savossa/): Viikolla 31 hieman sinilevää havaittiin kahdella vakiohavaintopaikalla, Pieksämäen Heiniöllä ja Mikkelissä Launialan uimarannalla. Lisäksi kansalaishavaintoja vähäisistä sinileväesiintymistä on tehty Mikkelin Ukonvedellä Kyyhkylän uimarannalla sekä itäisellä Puruvedellä Savonlinnassa. Ajankohtaan nähden havaintoja on tavanomaisesti, ja muutenkin sinileväkesä on ollut Etelä-Savossa maltillinen. Pintavesien lämpötilat olivat 4.8.2022 Haukivuoren Kyyvedellä 19,5 astetta ja Oravin Haukivedellä 18,4 astetta. Kyyveden lämpötila on
- [Sinilevähavainnot edelleen vähäisiä Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-edelleen-vahaisia-pirkanmaalla/): Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat edellisen viikon tasolla. Viikolla 31 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja vähän sinilevää Tampereella Pyhäjärven Pyynikin uimarannassa ja Sastamalan Houhajärvessä. Kansalaishavaintoja sinilevästä JärviWiki- ja Vesi.fi-verkkopalveluihin on kirjattu viimeisen viikon aikana Tampereen Kukonjärveltä, Ruoveden Jouttenukselta, Valkeakosken Vanajaveden Kuhanselältä ja Pirkkalan Pyhäjärven Reipin uimarannasta. Järviwikin leväbarometrin mukaan sinileviä on ajankohtaan nähden keskimääräistä
- [Heinäkuussa Pohjois-Karjalassa satoi runsaasti ja oli lämmintä](https://www.vesi.fi/heinakuussa-pohjois-karjalassa-satoi-runsaasti-ja-oli-lamminta/): Kuukauden keskilämpötila oli vajaan asteen verran tavallista korkeampi. Helteiden vastapainoksi saatiin runsaita sateita ja viileämpää säätä. Vedenkorkeudet olivat hieman tavallista korkeammalla tai tavanomaisella tasolla. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa lähes tavanomaisella tasolla. Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa hieman tavanomaista lämpimämpi. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä heinäkuun keskilämpötila oli vajaan asteen pitkän ajan keskiarvoa (1991–2020)
- [Merellä huono sinilevätilanne hieman helpottanut, järvillä sinilevää vain vähän](https://www.vesi.fi/merella-huono-sinilevatilanne-hieman-helpottanut-jarvilla-sinilevaa-vain-vahan/): Valtakunnallinen sinilevätilanne on hieman parantunut viime viikosta. Järvien sinilevähavainnot ovat vähentyneet tuulisen ja sateisen sään seurauksena, ja sisävesien tilanne on edelleen tavallista parempi. Merialueiden huono sinilevätilanne on helpottanut myös hieman, mutta sinilevää on havaittu edelleen enemmän kuin viime vuosina keskimäärin. Havaintoja on tehty erityisesti Saaristomeren rannikkoalueilla. Järvien sinilevätilanne parantunut entisestään Sisävesillä sinilevien esiintyminen on selvästi
- [Merialueilla sinilevää paikoin runsaasti, sisävesialueilla tilanne hyvä (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/merialueilla-sinilevaa-paikoin-runsaasti-sisavesialueilla-tilanne-hyva-varsinais-suomi-satakunta/): Saaristomeren sisäsaaristossa sinilevää paikoin runsaasti, ulkosaaristossa tilanne parantunut viime viikosta. Selkämeren rannikolla levätilanne melko hyvä. Järvillä levämäärät vähentyneet viime viikosta. Saaristomerellä sinilevää on sisäsaaristossa monin paikoin runsaasti. Laajoja pintaesiintymiä on havaittu erityisesti Naantalin vesillä ja Mynälahdella. Naantalin venesatamasta tänä aamuna otetussa näytteessä valtalajina olivat Aphanizomenon -sukuun kuuluvat sinilevät. Aphanizomenonista ei ole Itämeressä löydetty myrkyllisiä kantoja,
- [Sinilevähavaintoja vain kolmella paikalla Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintoja-vain-kolmella-paikalla-pirkanmaalla/): Pirkanmaalla tehtiin viikolla 30 vain muutama sinilevähavainto valtakunnallisilla havaintopaikoilla. Kuluvalla viikolla havaittiin runsaasti sinilevää Kangasalan Kirkkojärvellä. Vähän sinilevää havaittiin Tampereella Näsijärven Elianderin uimarannalla ja Sastamalan Houhajärvessä. Tällä viikolla havaintotietoja ei saatu Hämeenkyröstä, Ikaalisista, Orivedeltä, Vesilahdelta, Kihniöstä ja Parkanosta. Kansalaishavaintoja sinilevästä JärviWiki- ja Vesi.fi-verkkopalveluihin on kirjattu viimeisen viikon aikana Sastamalan Rautavesi-Liekoveden Myllyvuolteelta, Valkeakosken Vanajaveden Kuhanselältä, Kangasalan
- [Merellä sinilevää edelleen runsaasti, järvien tilanne normaalia parempi](https://www.vesi.fi/merella-sinilevaa-edelleen-runsaasti-jarvien-tilanne-normaalia-parempi/): Merialueiden huono sinilevätilanne jatkuu. Sinileväesiintymiä on nyt kaikilla merialueilla. Runsaasti sinilevää on havaittu erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden rannikkoalueilla. Järvien tilanne on edelleen tavallista parempi, mutta havaintoja on tehty viime viikkoa useammalla havaintopaikalla. Sisävesien rauhallinen tilanne jatkuu Sisävesillä sinilevää esiintyy edelleen ajankohtaan nähden keskimääräistä vähemmän. Osassa sinileväseurannan havaintopaikoista tuuli on hajottanut edellisellä viikolla havaittuja sinileväesiintymiä. Tällä
- [Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Etelä-Savossa](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-edelleen-rauhallinen-etela-savossa/): Viikolla 29 sinilevää ei ole löytynyt viikottain seurattavilla havaintopaikoilla. Tiedoksi tulleet esiintymät ovat olleet koko kesän melko vähäisiä Etelä-Savon alueella. Viimeaikainen sateinen ja tuulinen sää on voinut hajottaa mahdolliset sinilevien esiintymät, eikä lämpötila ole ollut muutenkaan otollinen laajempien esiintymien synnylle. ELY-keskukselle ei ole tullut kansalaishavaintoja sinilevistä viimeisen kahden viikon aikana. Pintavesien lämpötilat olivat 20.7.2022 Kyyvedellä
- [Sinilevää on havaittu aiempaa enemmän Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevaa-on-havaittu-aiempaa-enemman-pirkanmaalla/): Pirkanmaalla tehtiin viikolla 29 edellisviikkoa enemmän sinilevähavaintoja. Vähän sinilevää havaittiin kuluvalla viikolla Herrasen uimarannalla sekä laivarannassa Virroilla, Tampereella Näsijärven Elianderin ja Rauhaniemen uimarannoilla sekä Pyhäjärven Pyynikin uimarannalla, Sastamalan Houhajärvessä ja Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla. Runsaasti sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvellä. Tällä viikolla havaintotietoja ei saatu Nokialta, Hämeenkyröstä, Ikaalisista, Vesilahdelta, Kihniöstä, Parkanosta ja Pälkäneeltä. Kansalaishavaintoja sinilevästä
- [Sinilevätilanne jatkuu huonona merialueilla, sisävesillä tilanne tavanomaisempi (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-jatkuu-huonona-merialueilla-sisavesilla-tilanne-tavanomaisempi-varsinais-suomi-satakunta/): Sinilevää havaittiin koko Saaristomeren alueella sekä Selkämerellä. Sisävesillä levät ovat hieman runsastuneet viime viikosta. Lämmin ja heikkotuulinen sää voi pahentaa tilannetta. Merialueilla sinilevää on havaittu vaihtelevassa määrin koko Saaristomeren alueella. Selkämeren rannikolla sinileviä on havaittu Pyhärannan, Rauman ja Eurajoen edustalla. TARKKA-palvelun satelliittikuvissa on havaittavissa pintalauttoja Selkämeren ulappa-alueilla sekä Itämeren pääaltaan pohjoisosissa Saaristomeren eteläpuolella. Viime viikkoon verrattuna
- [Sinilevätilanne rauhallinen vakiohavaintopaikoilla](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-rauhallinen-vakiohavaintopaikoilla/): Tuulinen ja sateinen sää ovat hillinneet sinileväesiintymiä Kaakkois-Suomen vakiohavaintopaikoilla. Rannikkoalueilla on havaittu levää vähäisiä määriä. Leväseurannan sisävesien havaintopaikoista ainoastaan Lappeenrannan Haapajärvellä on runsaasti levää. Itäisellä Suomenlahdella on satelliittihavaintojen perusteella näkynyt laajalla alueella leväesiintymiä viimeviikolla (13.5.2022). Silti itäisen Suomenlahden vakiohavaintopaikoilla leviä on havaittu vain vähän tällä viikolla. Avomerellä sinileväesiintymät ovat olleet koko kesän voimakkaampia Suomenlahden länsi-
- [Kaakkois-Suomen sisävesillä levätilanne rauhallinen, Suomenlahden avomerialueella pintakertymiä Haapasaaren – Suursaaren tienoille asti](https://www.vesi.fi/kaakkois-suomen-sisavesilla-levatilanne-rauhallinen-suomen-lahden-avomerialueella-pintakertymia-haapasaaren-suursaaren-tienoille-asti/): Lämmin sää ei ole vielä lisännyt sinilevähavaintoja sisävesillä, voimakkaat sateet ja tuulet ovat sekoittaneet mahdolliset levät vesimassaan. Suomenlahden avomerialueella on havaittu sinilevälauttoja. Pintavedet ovat sekä Suomenlahdella että järvialueilla lämpimiä, 21 ja 24 asteen välillä. Vähän havaintoja sinilevistä Järvialueilla viikoittain seurattavista havaintopaikoista vain Lappeenrannan Haapajärvessä on havaittu runsaasti sinilevää, myös Saimaalta Huhtiniemen rannasta on havaittu levää
- [Perämerellä Iin ja Kuivaniemen edustoilla sinilevää edelleen veteen sekoittuneena, Pohjois-Pohjanmaan järvien sinilevätilanne rauhallinen](https://www.vesi.fi/peramerella-iin-ja-kuivaniemen-edustoilla-sinilevaa-edelleen-veteen-sekoittuneena-pohjois-pohjanmaan-jarvien-sinilevatilanne-rauhallinen/): Juhannuksen aikaan tehtiin kesän ensimmäiset sinilevähavainnot rannikkovesissä Iin Pirttiperällä ja Oulun Kellossa. Kesä-heinäkuun vaihteessa 28.6-4.7. kansalaiset tallensivat Järvi-meriwiki ja Vesi.fi verkkopalveluihin 20 sinilevähavaintoa Oulun, Iin ja Kuivaniemen rannikkoalueilta. Lisäksi ELY-keskukseen tuli neljä sinileväilmoitusta Oulun ja Iin edustoilta. Valtaosa havainnoista oli rannikkovesistä, mutta muutama myös Oulun ulkomerialueelta. Suomen ympäristökeskuksen satelliittikuvatulkinnoissa havaittiin 27.6. levälauttoja Hailuodon ja Oulunsalon
- [Sinilevää havaittu sekä merialueilla että sisävesillä (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/sinilevaa-havaittu-seka-merialueilla-etta-sisavesilla-pohjalaismaakunnat/): Kuluneen viikon aikana sinilevää havaittiin viidellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteellä pohjalaismaakunnissa. Vähäisistä sinileväesiintymistä tehtiin havainto Pietarsaaren edustalla Luodon rannikkoalueella, Mustasaaren Karperönjärvellä, Evijärven Sillankorvan sekä Ähtärinjärven Mustaniemen ja Kylmälahden havaintopisteillä. Lisäksi Ähtärin ympäristönsuojelun havaintopisteellä Ähtärinsalmessa havaittiin hieman sinilevää. Rotarien sinileväseurannassa tehtiin havainto vähäisestä sinileväesiintymästä Kaskisten Vackergrundissa Tallvarpenin merialueella. Viikon 28 aikana on tehty kansalaishavaintoja vähäisistä sinileväesiintymistä Uudenkaarlepyyn
- [Levämäärän lisääntyminen Kallavedellä voi liittyä ravintoverkon koostumuksessa tapahtuneisiin muutoksiin](https://www.vesi.fi/levamaaran-lisaantyminen-kallavedella-voi-liittya-ravintoverkon-koostumuksessa-tapahtuneisiin-muutoksiin/): Eteläisellä Kallavedellä Kuopiossa on havaittu kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana vedessä keijuvien levien eli kasviplanktonin määrän kasvua. Kasviplanktonin runsaus on Kallavedellä nykyisin tasolla, joka ilmentää järven tyydyttävää ekologista tilaa. Järven ravinnekuormituksessa ja veden ravinnepitoisuuksissa ei tiedetä samaan aikaan tapahtuneen merkittävää kasvua, joten kasviplanktonin runsastumisen yksi mahdollinen syy voi olla ravintoverkon ylemmillä tasoilla tapahtuneet muutokset. Jyväskylän yliopiston
- [Sinilevätilanne heikentynyt merialueilla huomattavasti, sisävesillä tilanne rauhallinen](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-heikentynyt-merialueilla-huomattavasti-sisavesilla-tilanne-rauhallinen/): Sinilevähavainnot ovat runsastuneet huomattavasti sekä rannikolla että avomerellä. Havainnot ovat lisääntyneet niin Suomenlahdella kuin Pohjanlahdellakin. Sisävesien sinilevätilanne on pysynyt keskimääräistä parempana, vaikka havainnot ovat hieman lisääntyneet lämpimämmän sään seurauksena. Sisävesien tilanne edelleen keskimääräistä parempi Keskimääräistä parempi sinilevätilanne jatkuu sisävesillä. Valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikoilla tilanne on hieman heikentynyt lämpötilojen nousun myötä. Toisaalta osalla havaintopaikoista sinilevätilanne on parantunut
- [Vesistöjen vedenkorkeudet ovat hitaassa laskussa](https://www.vesi.fi/vesistojen-vedenkorkeudet-ovat-hitaassa-laskussa/): Vesistöjen vedenkorkeudet ovat koko maassa pääsääntöisesti lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa ja hitaassa laskussa. Kesäkuu oli monin paikoin tavallista vähäsateisempi ja maaperä on kuivaa. Osassa maata järvien vedenkorkeudet ovat kuitenkin edelleen korkealla. Päijät-Hämeessä Kymijoen vesistöalueella Päijänne on jatkanut nousuaan pisimpään, mutta myös Päijänteen nousu on nyt kääntynyt laskuun. Päijänteen vedenkorkeus on noin kymmenen senttimetriä ajankohdan keskiarvotason
- [Sinilevä sekoittunut vesikerroksiin sekä merellä että järvissä (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinileva-sekoittunut-vesikerroksiin-seka-merella-etta-jarvissa-varsinais-suomi-satakunta/): Sinilevää on edelleen havaittu meri- ja järvialueilla. Havainnot painottuvat Saaristomerelle. Avomerialueen sinileväkasvustot ovat sekoittuneet pintaveteen. Myös järvissä on havaittu vähäisiä määriä sinilevää. Merialueilla sinilevää havaittiin kuluvan viikon aikana erityisesti Saaristomerellä. Havaintoja tehtiin muun muassa Kemiönsaaren ympäristössä sekä Kaarinan ja Naantalin edustan merialueilla. Havaitut sinilevämäärät ovat kuitenkin olleet pääasiassa vähäisiä eivätkä kasvustot vielä muodosta kelluvia lauttoja.
- [Kaakkois-Suomen vesillä joitakin havaintoja sinilevistä](https://www.vesi.fi/kaakkois-suomen-vesilla-joitakin-havaintoja-sinilevista/): Vaikka sää on ollut aurinkoista ja lämmintä, sinilevähavaintoja on alkuviikon aikana ollut edelleen vain muutamalla Kaakkois-Suomen sisävesien vakiohavaintopaikoista. Yleisöhavaintojakin sinilevistä on vesi.fi -palvelun kautta tullut viime viikkoa vähemmän. Järvialueilta hieman levää on veteen sekoittuneena havaittu Saimaalta Huhtiniemen rannasta. Rotarien sinileväseurannassa on runsaasti levää havaittu Parikkalan Simpelejärven Kukkaronlahdelta. Kaakkois-Suomen rannikolla sinilevämäärät ovat hieman runsastuneet, erityisesti ulkosaaristossa
- [Sinilevätilanne Etelä-Savossa rauhallinen](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-etela-savossa-rauhallinen/): Etelä-Savon järvien sinilevätilanne on hellejaksosta huolimatta ollut vuodenajalle tyypillinen, vaikkakin esiintymishavainnot ovat kasvussa. Juhannuksen jälkeen eniten sinilevähavaintoja Etelä-Savon virallisilla seurantapaikoilla on tullut Pieksämäen Pyhityltä, Mikkelin Kyyvedeltä sekä Kangasniemen Puulalta. Tällä viikolla sinilevää löytyi ainoastaan Pieksämäen Pyhityltä. Kansalaishavaintoja sinileväesiintymistä on tullut Savonlinnan Suurjärveltä sekä Pihlajavedeltä, Mikkelin Vuolingolta sekä Haapavedeltä Rantasalmella. Hellejakso on lisännyt sinilevähavaintoja maakunnan alueella,
- [Sinilevätilanne rauhoittunut hieman Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-rauhoittunut-hieman-etela-p